Kuva: Jesse Keinonen
MUSIIKKI | Ahmed ag Kaedy tietää, mistä puhuu. Hänen talonsa on poltettu ja karja varastettu. Jihadistit uhkasivat katkaista hänen sormensa, jos hän edelleen soittaisi.
”Ilman musiikkia saisin sydänkohtauksen ja kuolisin.”
Ahmed Ag Kaedy ja The Shubie Brothers Validi Karkia –klubilla Porissa 1.3.2024.
Tuaregien perinteiseen asuun pukeutunut mies sulkee silmänsä ja alkaa näppäillä kitaraansa. Ollaan porilaisessa Mies-Laulun konserttisalissa, mutta kuulija siirtyy mielessään niille aavikoille, joilta Malissa syntyneen Ahmed Ag Kaedyn musiikki tulee.
Olennainen osa paimentolaisen tuareg-kansan musiikista on laulua, aavikoiden tarinoita sukupolvelta toiselle. Nuorena Ahmed Ag Kaedy (s. 1979) oli kuitenkin ujo eikä halunnut kiinnittää ihmisten huomiota itseensä laulamalla. Sen sijaan kitara tuntui omalta instrumentilta, ja vähitellen Ag Kaedysta tuli niin sanotun aavikkobluesin lähettiläs.
– Toivon voivani kertoa edes vähän maani kauheasta tilanteesta. Erityisesti muusikot ja muut taiteilijat ovat ääri-islamistien maalitauluina. He kieltävät musiikin ja muun kulttuurin, kertoo Ag Kaedy syntymäseutunsa, pohjoisen Malin tuaregialueen nykyhetkestä.
Hän tietää, mistä puhuu. Hänen talonsa kotikaupungissa Kidalissa on poltettu, karja varastettu ja jihadistit uhkasivat katkaista hänen sormensa, jos hän edelleen soittaisi. Pahinta on kuitenkin se, että hänen vaimonsa ja 4-vuotias tyttärensä eivät päässeet viime vuoden lopulla pakenemaan hänen ja perheen kolmen muun lapsen kanssa Kidalista pääkaupunkiin Bamakoon.
– Jihadistit eivät päästä heitä luokseni, koska olen muusikko. He sanovat, ettei taiteilijan kanssa voi olla naimissa, vaikka olen itsekin muslimi. Toisinaan pystyn puhumaan vaimoni kanssa, mutta useimmiten siellä ei ole verkkoa ja hänen täytyy myös salata keskustelumme. Minuun sattuu, kun mietin häntä.

Shubie Brothers ja Ahmed Ag Kayedi konsertoivat ja levyttivät yhdessä helmi-maaliskuussa. Kuva: Jesse Keinonen
Ahmed Ag Kaedysta ei pitänyt tulla muusikkoa. 18-vuotiaana hän lähti saamaan sotilaskoulutusta naapurimaahan Libyaan, missä maan johtaja Muammar Gaddafi koulutti tuaregeja kapinaan Malin hallintoa vastaan. Tästä tuli nuoren Ag Kaedyn elämän käännekohta, mutta ei aseiden, vaan musiikin vuoksi.
Hän on muistellut, miten hiipi kasarmilla yön suojissa instrumenttihuoneeseen ja alkoi tutustua kitaraan, joka häntä soittimista erityisesti kiehtoi.
Sittemmin hän vaihtoi aseen lopullisesti kitaraan ja perusti oman yhtyeensä Amanari de Kidalin. Tällä kokoonpanolla hän on kiertänyt paljon ympäri maailman levittämässä tietoisuutta tuaregien kulttuurista ja musiikista.

Malilainen tuaregimuusikko Ahmed Ag Kaedy oli jo toista kertaa esiintymässä Validi Karkia -klubilla Porissa. Kuva: Jesse Keinonen
Tämän kertaisella Suomen-kiertueella Ag Kaedy on suomalaisen The Shubie Brothersin kanssa. Yhtyeen jäsenet ovat soittaneet muun muassa Hearthillin, Ismo Alangon, Soul Tattooon, Jonna Tervomaan, Scandinavian Music Groupin, J. Karjalaisen sekä Laika & The Cosmonautsin kanssa.
Yhteistyö alkoi viime kesänä, jolloin he tapasivat yhteisellä keikalla Helsingin Roihuvuoressa. Konserttikiertueen alla he myös levyttivät yhdessä.
– Olen todella kiitollinen ja onnellinen tästä. Kotimaassa meillä ei ole tällä hetkellä lainkaan työmahdollisuuksia emmekä voi soittaa.
Monet Ahmed Ag Kaedyn lauluista kertovat rauhasta.
– Ilman rauhaa ei ole elämää. Yritän kertoa kansalleni myös siitä, että islamistit pakottavat meitä väärälle tielle.
– Ilman musiikkia saisin sydänkohtauksen ja kuolisin. Meillä tuaregeilla on sanonta: ”Vain suuni hymyilee, mutta sydämeni vuotaa verta”. Siltä minusta tuntuu ja siihen auttaa vain musiikki, sanoo Ahmed Ag Kaedy – eikä hymyile yhtään.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pate Mustajärvi (1956–2025) – lue kuinka Popeda-keulakuva kertoi keväällä 2024 lukuharrastuksestaan
HENKILÖ | Pauli ”Pate” Mustajärvi oppi lukemaan jo ennen kouluikää. Siitä pitäen kirjat ovat kuuluneet hänen elämäänsä.
Pate Mustajärven laulujen aiheet syntyvät uutisista, vain harvoin mukana on henkilökohtaisia tunteita
HENKILÖ | Kulttuuritoimituksen Marja Aaltio haastatteli keväällä 2022 Pate Mustajärveä, joka kertoi olevansa uutisfriikki ja laulujensa sanoitusten nousevan ajankohtaisista tapahtumista.
Laula elämän puolesta käyttää ääntään elinkelpoisen planeetan puolesta – ydinasia yhdessä laulamisessa on toivo
MUSIIKKI | Laululiikkeen idea lähti yllätystapahtumista, joissa joukko ilmastonmuutoksesta huolestuneita ihmisiä kokoontui laulamaan kuorosovitusta Antti Aution kappaleesta Lisää ääntä.
Musiikissa voi kuulua tuoreen isän huoli – Joel Järventausta sävelsi pianokonserton keskoslapselleen
KENEN LAULUJA LAULAN | Säveltäjä Joel Järventaustalle tärkeintä on suora yleisön palaute ja keskustelut esitysten jälkeen.



