Rahvislaisia Telakalla. Kuva: Mikko Vattulainen
MUSIIKKI | Rahvaanmusiikin kerho on jo yli 25 vuotta järjestänyt kansanmusiikkiklubeja Tampereen Telakalla. Into korvaa puuttuvan rahan.
“Jamit ovat avoimet kaikille. Jos ei soita, voi vain fiilistellä ja ehkä tanssia.”
Päivi Vasara, teksti
Mikko Vattulainen, kuvat
Rahvaanmusiikin kerho syntyi Tampereen yliopistossa etnomusikologian opiskelijoiden ideasta, että olisipa mukavaa kuulla kansanmusiikkia baarissa keskellä Tamperetta. Toinen näistä keskustelijoista oli jouhikkotaiteilija Pekko Käppi.
Aika pian oltiin Telakalla esittelemässä ideaa ja se sai tarttumapintaa. Piti keksiä nimi ja se löytyi kansanmusiikin vaihtoehdoista.
Maaliskuun klubi-illan avasi Juippi & Juippi, joka on kahden amerikkalaiseen juurimusiikkiin viehtyneen muusikon, Jukka Haikosen (mandoliini, dobro) ja Mikko Perkoilan (kitara, huuliharppu) bändi. Illan päätti The Bikini Brothers, joka soittaa amerikkalaisia bluegrassia ja varhaista rock & rollia.
Ennen yhtyeiden esiintymistä Telakalla oli jamiporukan tapaaminen muualla. Jameissa tiivistyy idea siitä, että Rahvis höylää kansanmusiikin soittamisen kynnyksen matalaksi. Oikeastaan olemattomaksi, voi tulla vain fiilistelemään ja vaikka tanssimaan.
Telakalla oli mukava määrä yleisöä. Soittoa kuunneltiin keskittyneesti ja taputukset esiintyjille olivat anteliaat. Mikko Perkoilan itseironisille ja nokkelille välispiikeille naurettiin.
Rahvaanmusiikin kerhon keikkailta Ravintola Telakalla maaliskuun puolivälissä 2025. Esiintymässä Juippi & Juippi eli Mikko Perkoila (oik.) ja Jukka Haikonen. Kuva: Mikko Vattulainen
Juppi & Juippi -yhtyeen Jukka Haikosen dobro on valtavirtamusiikin keikoilla harvemmin kuultu soitin. Kuva: Mikko Vattulainen
Kuukauden kalenteri
Rahvaanmusiikin kerhon kuukausikalenterissa on yksi klubi-ilta Telakalla ja joka toinen viikko jamit. Yleensä jamit ovat torstaisin Telakalla, Laikulla tai yksityiskodissa.
Taina Suutarla on jamien yhteyshenkilö. Sitä varten on sähköpostilista ja oma WhatsApp-ryhmä. WA-ryhmässä on 75 jammailijaa.
Aktiiveja jamilaisia on muutama kymmenen. Kokoonpano vaihtelee. Osallistujia on 10–20 per kerta.
Jamien pitopaikat ovat vuosien varrella vaihdelleet. On oltu Uulussa ja muuallakin.
Jameissa pääsee soittamaan yhdessä matalalla kynnyksellä. Mukaan voi tulla millä tahansa instrumentilla, nuotinlukutaidolla tai ilman, myös vain kuuntelemaan ja tunnelmoimaan.
Kullakin kerralla soitellaan osallistujajoukon toiveiden mukaan tuttuja ja uusia kappaleita. Lähes kaikkiin kappaleisiin on nuotit, jotka saa tarvittaessa paikan päällä. Jameihin voi tuoda myös oman lempikappaleensa ja opettaa sen korvakuulolta muille tai tulostaa nuotteja matkaan.
Tommi Vehkavaara nauttii hyvästä soitosta ja Juippi & Juippi -duon sanailusta. ”Tässä sanoittaja on erityisen hyvä. Tämän päivän soundtrackia 40 vuoden takaa.” Kuva: Mikko Vattulainen
Rahvaanmusiikin kerhon keikkailta kulttuuritalo Telakalla maaliskuun puolivälissä 2025. Mukana myös Arto Laitinen (kesk.). Mies hurahti joitakin vuosia sitten Kaustis-meininkiin ja päätyi sillä tiellä Rahviksen jamiporukoihin ja klubeille. Kuva: Mikko Vattulainen
Eniten pohjoismaista
Soitinkirjo on laaja. Eniten kuullaan viuluja ja muita kielisoittimia, mutta mukana on myös puhaltimia, haitareita, piano ja lyömäsoittimia. Ohjelmisto on muotoutunut soittajien mukaan. Eniten on pohjoismaista kansanmusiikkia, mutta mukana on kappaleita muun muassa Virosta, Ukrainasta, Irlannista ja jopa Makedoniasta.
Ryhmälle on painettu jo pari vuotta omat nuottivihot soitetuista kappaleista.
Joskus on ollutkin laulujameja ja niitä on toivottu. Voi olla, että nekin toteutuvat uudelleen.
Kesäkaudella pidetään taukoa klubi-illoista ja jameista. On kokeiltu elokuutakin, mutta se ei napannut.
Telakan konserteissa eli klubi-illoissa on keskimäärin 50–70 osallistujaa. Se vaihtelee. Joskus on niin paljon, että osa saa seisomapaikan.
– Korona perui keikkoja. Nyt vasta alkaa kävijämäärä palautua normaalille tasolle ja olemme päässeet takaisin tietoisuuteen, puheenjohtaja Heli Niemi sanoo.
Alkuillan jamiporukka saapuu Klubille jammailun jälkeen. Kuva: Mikko Vattulainen
Rahvaanmusiikin kerho järjestää säännöllisesti klubi-iltoja Kulttuuritalo Telakalla. Kuva: Mikko Vattulainen
Kevät 1999 oli alku
Noin viikkoa ennen klubi-iltaa neljän hengen hallitus päivittää tilanteen ja miettii, onko kaikki kunnossa tulevaa tapahtumaa varten. Heli Niemi on puheenjohtaja, Taina Suutarla kuuluu hallitukseen varapuheenjohtajana, Petri Seppälä on rahastonhoitaja ja Kaisa Tolvanen on sihteeri.
Maaliskuun alussa tällä porukalla luodattiin vähän historiaa ja etenkin nykyisyyttä Telakan pöydässä.
Rahvaanmusiikin kerhon nimellä kulkeva klubitoiminta aloitettiin keväällä 1999 Tampereella, tarkoituksena tarjota kansanmusiikkia arkiasussa kansan syville riveille. Klubi-iltoja järjesti aluksi Tampereen yliopiston etnomusikologian opiskelijoiden ainejärjestön NEFA-Tampereen puitteissa toimiva työryhmä. Sen johtotroikkaan kuuluivat alusta asti Tuuli Talvitie, Pekko Käppi ja Juho Koiranen.
Syksystä 2005 alkaen toimintaa on pyörittänyt itsenäisesti Rahvaanmusiikin kerho ry.
Viime vuonna oli 25-vuotisjuhlavuosi. Sitä vietettiin näyttävästi. Juhlavuoden teko oli valokuvien ja klubi-illoista tehtyjen nauhoitusten luovutus Kansanperinteen arkistoon. Kulttuuritalo Laikussa oli juhlaseminaari, syötiin päivällinen ja pidettiin juhlaklubi. Esiintyjät olivat astetta nimekkäämpiä. Tästä kuuluu kiitos Pirkanmaan Kulttuurirahastolle, joka tuki juhlavuoden järjestelyjä.
The Bikini Brothers esittää atomiajan lauluja. Kuva: Mikko Vattulainen
Kuvassa The Bikini Brothersin viulisti Antti Korhola. Kuva: Mikko Vattulainen
Rahatilanne ratkaisee
Yksi tärkeistä yhteistyökumppaneista on Suomen Kansanmusiikkiliitto. Se järjestää kiertuetoimintaa, ja Rahvaanmusiikin kerhon klubi-illat ovat vakiintuneet kiertuebändien esiintymispaikaksi.
Bändit voivat hakea kiertuetoimintaan, josta äänestetään, ja yhdellä äänellä Rahvaanmusiikin kerho voi vaikuttaa esiintyjävalintoihin. Päätökset bändeistä tekee liitto, joka tarjoaa ne kiertuepaikkakunnille edulliseen hintaan.
Ajatus on, että klubi-illoilla on teema.
– Omakustannebändistä tehdään ratkaisu taloudellisen tilanteen mukaan. Sitten on bändejä, jotka haluamme niin kovasti, että ne otetaan maksoi mitä maksoi, sanoo rahojen päällä istuva Petri.
Bändit myös tarjoutuvat esiintymään. Kevät on jo lyöty lukkoon ja ensi syksyä on pitkälti ideoitu.
– Vinkkejä tulee. Olin Sorin Sirkuksen narikassa ja sain kuulla, että Juippi & Juipin duokeikka Latubaari Axussa oli menestys, kertoo Kaisa maaliskuun keikkabändin hankinnasta.
Verkostoja on Folklandia-risteilyjen ja Kaustisen juhlien kautta.
Rahviksen hallitus: Jenni Lares (vas.), Salla Sistonen, Taina Suutarla, Petri Seppälä, Heli Niemi ja Kaisa Tolvanen. Kuva: Mikko Vattulainen
Rahvaanmusiikin kerhon Klubi-ilta kulttuuritalo Telakalla maaliskuun puolivälissä 2025. Kuva: Mikko Vattulainen
Mukana Folklandialla
Rahvaanmusiikin kerho on yksi Folklandia-risteilyn taustajärjestäjistä. Kerho järjestää yhden esiintyjän. Lisäksi tänä vuonna Rahvis tarjosi haitarikaraoken risteilyn ohjelmistoon.
Kesällä ollaan mukana Kaustisella.
Muita yhteistyökumppaneita ovat Pispalan Sottiisi, Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, tietysti Telakka, Laikku, Uulu, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Nuorisoseurat, Tampereen kaupunki, Musiikin edistämissäätiö ja Suomi–Venäjä-seura sekä ihan uutena uusi Finlayson Soi -festivaali.
Rahvaanmusiikin kerhon keikkailta Ravintola Telakalla maaliskuun puolivälissä 2025. Esiintymässä Juippi & Juippi eli Mikko Perkoila (oik.) ja Jukka Haikonen. Kuva: Mikko Vattulainen
Kaisa Tolvanen (vas.), Taina Suutarla, Petri Seppälä, Jenni Lares, Salla Sistonen ja Heli Niemi. Kuva: Mikko Vattulainen
Tampere on sulatusuuni
Kansanmusiikin perinne vaihtelee eri puolilla Suomea. Pirkanmaa ja etenkin Tampere ovat sulatusuuni, jossa eri perinteet yhdistyvät.
Petri korostaa Rahviksen kovaa tasoa. Esiintyjissä on sekä etnomusikologian opit saaneita että Sibelius-Akatemiassa koulutuksen saaneita. Mainitaan nyt esimerkiksi muusikot Petra Poutanen ja Anne-Mari Kivimäki.
Rahvaanmusiikin kerho ry määrittelee tavoitteekseen edistää ja ylläpitää elävää kansanmusiikkia ja kansantanssia sekä tehdä sitä tunnetuksi.
Kattaus on moninainen: on ollut sambarahvis, saamelaista kansanmusiikkia, kotimaista kansanmusiikkia ympäri maata, irlantilaista harpunsoittoa, hyvinkin pienten genrejen musiikkia. Pyrkimyksenä on myös tarjota esiintymismahdollisuus erityylisille yhtyeille, sellaisillekin, joilla ei vielä ole nimeä ja joita sen vuoksi harva ottaa keikoille.
Jäseniä Rahviksessa on noin 70 ja jäsenmaksu on yhden vuoden kattava.
Kesällä on pidetty lastentapahtumia työpajoineen ja konsertteineen.
Klubi-illan päätteeksi Rahviksen paikalla olleet hallituksen jäsenet kilistävät illalle ja juuri myönnetylle Tampereen kaupungin kulttuuriavustuksen apurahalle. Toiminta on turvattu taas hetkeksi. Jenni Lares (vas.) kuvaa, kun Taina Suutarla, Heli Niemi, Salla Sistonen, Kaisa Tolvanen ja Petri Seppälä skoolaavat. Kuva: Mikko Vattulainen
Kun se on kivaa
Klubeilla on mukava tunnelma, koska läsnäolijoilla on yksi yhteinen mielenkiinnon kohde: kansanmusiikki.
– Olen usein mielelläni lipunmyynnissä. Jos siinä on uusi vapaaehtoinen, hän saattaa ihmetellä sitä, että tunnen liki main kaikki. Klubeilla käy vakiojengi. Sitten joillain esiintyjillä on oma fanikuntansa, eli saamme myös aivan uusia kävijöitä klubeille, Kaisa kertoo.
Rahviksen hallituksen jäsenistä kaikki soittavat. Helin soitin on piano, Tainan huilu, Kaisan ukulele ja piano, Petrin puolestaan haitari, trumpetti ja harmoni.
Jameissa on hauska soittaa sen vuoksikin, että kukaan ei voi sanoa, että toinen soittaa väärin, tämä vain soittaa omalla tavallaan. Rahvislaiset soittavat myös Kaustisen jameissa.
Itse arvelen, että yksi suuri vetovoima Rahviksessa on se, että siellä on kivaa.
Pientä kivaa on esimerkiksi se, että tätä kautta voi löytää kamukaverin. Tutustumisen edistämiseksi voi rintapieleensä laittaa kuvion, niin muut tietävät tulla juttelemaan. Aloituslauseeksi on ehdotettu näitä: ”joko olet kokeillut haitarikaraokea” tai ”mikä on paras keikka jonka olet nähnyt”.
Seuraava Rahvaanmusiikin kerho Tampereen Telakalla 10.4.2025. Esiintymässä Mäsäduo, Phil Carr ja kolmas esiintyjä. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Petra Poutanen vie suurkuoron ja yleisön seikkailulle Ylöjärven metsään – tarkkaa määränpäätä ei kerrota
MUSIIKKI | Lipun Yöpuolia-konserttiin ostaneet saavat tietää lähtöajan Tampereen Vanhalta kirkolta ja paluuajan. Tarkka määränpää Ylöjärven metsässä on salaisuus.
Säveltäjä Outi Tarkiaisen tuotannossa soivat äitiyden teemat ja pohjoisen valo – teos Tampere Filharmonian Linnunradalla-konsertissa
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | Säveltäjä Outi Tarkiaisen mukaan naiset saattavat usein kokea, että yhteiskunnassa ei pidetä minään heille merkityksellisiä asioita.
Työteliäs mutta vähän holtiton Samuli Putro esiintyi Metsossa – esiintyjän rooli on ”yhden sortin haarniska”
KESKUSTELU | Samuli Putro, yksi Suomen menestyneimmistä lauluntekijöistä, vieraili Tampereen pääkirjaston Metson musiikkiosastolla. Ennen musiikkiosuutta kirjastonhoitaja Mikko Salonen haastatteli häntä.
Wilfred Owenin tekstit puhuttelevat Tampere Filharmonian perjantaikonsertissa
KONSERTTI | Brittirunoilija Owen kaatui viikko ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä 25-vuotiaana. Kuolemattomaksi hänet teki Benjamin Brittenin sodanvastainen War Requiem, joka kuullaan Tampereella.