Vielä 2000-luvun alussa Suomi-reggaen parista nousi esiin kantaaottavaa ja kiinnostavaa musiikkia. Nyt kaupallisessa rantaiskelmässä lauletaan siideripissiksistä ja kreisibailaamisesta. Laulurastas palauttaa suomalaisen reggaen kohti musiikkityylin juuria hartaina ylistyslauluina ja radikaalina protestimusiikkina.
Samuli Huttunen
Laulurastas on aina ollut Suomi-reggaen outolintu. Psykedeelinen ilmaisu ja laulaja Profeetan julistava ja haikea tyyli erottivat jyväskyläläisbändin muista aikalaisistaan jo silloin, kun suomalaisesta reggaesta 2000-luvun alussa vielä nousi esiin aidosti kantaaottavaa ja kiinnostavaa musiikkia.
Parikymmentä vuotta hautomansa nimettömän esikoisalbuminsa (Helmi Levyt, 2019) huhtikuussa julkaissut ja perjantaina 10.5. Tampereen Klubilla esiintyvä Laulurastas on tämän päivän Suomen reggae-ilmastossa entistäkin harvinaisempi laululintu.
Laajemman yleisön tietoisuuteen kotimaisen reggaemusiikin nosti Soul Captain Band albumilla Jokaiselle tulta (2001), jolla soitettiin alas Jerikon muureja ja laulettiin vapauden kaihosta Hiski Salomaan työväenlaulun sanoin. Vuosikymmenen puolivälissä suomalaisen reggaen kenttä kuitenkin pirstaloitui.
Yhtäältä reggaesta tuli Suomessa enemmän valtavirtaa kuin koskaan, kun sellaiset Soul Captain Bandista lähteneet artistit kuten Jukka ”Saattaa sisältää tuotesijoittelua” Poika ja lipevän popin airut Reino Nordin havaitsivat letkeän rantaiskelmän tuottamisen radioaalloille kannattavammaksi kuin Babylonista saarnaamisen ganjantuoksuisille takkutukille.
Toisaalta reggae painui takaisin marginaaliin, jossa sitä viljellään asiaan vihkiytyneiden kätköissä.
Kulttimainetta happoisella reggaellaan niittänyt Laulurastas julkaisi 2000-luvun alkupuolella Rikos Records -levymerkillä kolme vinyylisingleä, joista on tullut jonkinlaisia keräilyharvinaisuuksia. Bändi hajosi vuonna 2002, kunnes palasi keikkalavoille vuonna 2013 ja alkoi äänittää albumia. Äänitysten kadottua ”mystisesti” bändi joutui kuitenkin aloittamaan äänitykset uudelleen vuonna 2017. Viimein huhtikuussa 2019 ilmestyneelle debyytille on koottu myös Laulurastaan 2000-luvun alun äänitykset.
Laulurastas ei johdata kuulijoitaan kylmästä lämpimään tai siideripissisten käsipuoleen, vaan kolmossinglen Sienet ja LSD (2005) psykotrooppisilta sienitripeiltä kohti uuden levyn kappaleiden hartaita ylistyslauluja Herralle.
Vaikka uusien kappaleiden vahvasti uskonnollissävytteinen sisältö voi tuntua maallistuneista suomalaisista pakanoista vieraannuttavalta, se myös palauttaa Laulurastaan kohti reggaen juuria.
Koska sitähän reggae todellisuudessa on: rastafarien Jumalan kunniaksi tekemää gospel-musiikkia, joka vilisee raamatullisia viittauksia Siioniin ja Jahveen. Usein reggaen sävy on jopa saarnaava.
* *
Reggaestä on tullut synonyymi leppoisalle lomatunnelmalle, jolla mainostetaan kaikkea limonaadista trendivaatteisiin. Matkustavaiset huomaavat maailmalla pian, että reggaestä on tullut globaali soundtrack länsimaisen ihmisen laiskanpulskealle itsensäetsimiselle jonkin kehitysmaan rantabaarista, jossa drinkkejä pöytään kantava tarjoilija elää 50 euron kuukausipalkalla.
Reggae ei kuitenkaan ole syntyjään mitään lempeää lätkyttelyä. Se on Jamaikan afrikkalaisista orjista polveutuvan köyhän väestön protestimusiikkia, jossa Babylonin ikeestä vapautuminen ei tarkoita kravatin löysäämistä työviikon jälkeen vaan symboloi kamppailua orjuudelle rakennettua järjestelmää vastaan.
Babylon saa kuulla kunniansa myös Laulurastaan musiikissa. Laulurastaan toisella singlellä Aika hiljasta (2002) kritisoitiin väkivallan kierrettä ylläpitäviä poliitikkoja ja rahamaailmaa. Uuden levyn kappaleilla kaivataan suunnanmuutosta kohti luonnonmukaisempaa elämää.
Psykedeelinen laululintu ei ehkä lennätä helpolle rantalomalle, mutta ainakin Laulurastaan keikalla Babylonia saarnataan kumoon yksitoistahenkisen kokoonpanoon tahdissa tanssien.
Laulurastas, Joonas Hauveli ja Selecta Andor Tampereen Klubilla 10.5.2019. Ovet klo 20. Liput 12,50 euroa (Tiketti) / 15 euroa (ovelta).