Kuva: Tommi Liljedahl
MUSIIKKI | Pälkäneen perukoilta löytyy vanhaan maalaistaloon remontoitu liveklubi, jossa soi elävä musiikki kesän lähes jokaisena lauantaina.
”Klubi olisi heti menestys, jos sen saisi siirrettyä Kallioon.”
– Aslak Christiansson
Tommi Liljedahl, teksti
Kuohijoki on muutaman kymmenen asukkaan kylä Pälkäneen perukoilla. Kukkialle saapuvat mökkiläiset herättävät sen kesäksi hiljaiselosta. Silloin kylä täyttyy kesätapahtumista ja -kahviloista.
Kuohijoen erikoisuus on entiseen navettaan rakennettu liveklubi, jossa soi elävä musiikki joka lauantai-ilta kesäkuun puolivälistä alkaen. Siitä on tullut kyläläisten ja mökkiläisten olohuone, jonka ainutlaatuista miljöötä ja meininkiä lähdetään ihastelemaan kauempaakin.
Heinäkuun puolivälissä klubin yläkerrassa saa ensi-iltansa kylän voimin toteutettu kesäteatteri. Sen on kirjoittanut ja ohjannut klubi-isäntä Aslak Christiansson.
Kunnon bileet tai ei mitään
Aslak Christiansson ja Leena Vilenius jättivät vuosituhannen taitteessa Helsingin hulinan ja asettuivat Kuohijoelle. Kun neljännesvuosisadan tyhjillään ollut maalaistalo oli remontoitu asuinkuntoon, katseet kääntyivät vanhaan tiilinavettaan.
– Naapurin Pekka totesi ohimennessään, että siihen saisi hienon pubin, Christiansson muistelee reilun parin vuosikymmenen takaista sytykettä.
Ajatus jäi kytemään. Mutta Christiansson ei halunnut pubia, vaan klubin.
– Kunnon bileet tai ei mitään, hän päätti.
Siitä tuli kantava ajatus. Aina kun klubi avaa ovensa, siellä soi elävä musiikki.
Ensimmäisinä kesinä livemusiikki raikui jopa kolmesti viikossa ja ovet avattiin jo seitsemältä. Viime vuodet kesäklubi on keskittynyt lauantai-iltoihin, jotka käynnistyvät iltayhdeksältä.
Kesä 2023 avattiin perinteiseen tapaan vappuna ja toukokuussa pidettiin kaksi klubi-iltaa. Kesäkuun puolivälistä alkaen lauantai-iltaisin soi monipuolisesti rock, blues, konepoppi ja jazz. Klubilla pääsee kuulemaan jopa jousikvartettia ja ranskalaista chansonia.
– Täytyyhän sitä jotenkin hyödyntää, että kävin aikanaan ranskalaisen koulun, Christiansson perustelee.
Lippisseinä ja putkiradiokaiuttimet
Jo matka Kuohijoen klubille tarjoaa eksotiikkaa. Kun luopuu uskosta, että korvessa mutkittelevan tien varrella olisi vielä taloja, jatketaan vielä hetken matkaa ja käännytään Lammille johtavalle sivutielle.
Moni haluaa tarjota mökkivieraille erityisen elämyksen. Silloin karautetaan veneellä Kukkialta Kuohijoelle ja noustaan vehreiden viljavainioiden läpi kohti kesäillassa tuikkivia värivaloja. Kun niiden alta astuu sisään tiilinavettaan, pölähtää vastaan toinen maailma: bändi soittaa ja porukka joraa. Tuntuu kuin Telakka olisi siirretty Tullintorilta keskelle maalaismaisemaa.
Ensi kertaa saapuvat tunnistaa siitä, että he kiertelevät kuin galleriassa.
– Klubi olisi heti menestys, jos sen saisi siirrettyä Kallioon, Aslak Christiansson nauraa.
Lavan vierustaa hallitsee vanhojen putkiradioiden rivistö. Ne toimivat kaiuttimina silloin harvoin, kun klubilla laitetaan taustamusiikki soimaan.
– Talvella on aikaa harrastaa, joten purin ja virittelin putkiradioita, klubi-isäntä esittelee ajan patinoimaa luomusoundia.
Kaksikerroksisen klubin yläkertaan rakennettu teatterisali palvelee tanssi- ja jumppatilana. Sen nousevaan katsomoon mahtuu vajaat sata katsojaa.
Rappusia reunustaa lippisseinä. Peruskokoelma syntyi, kun Christiansson löi edesmenneeltä siskon mieheltä perimänsä päähineet seinälle. Sen jälkeen asiakkaat alkoivat tuoda lahjaksi lisää lippiksiä.
– Norjalainen vieras ihastui paikkaan ja lupasi lähettää täydennystä, Christiansson esittelee Norjan ilmavoimien lippistä.
Slangilauluista tullut klubin tunnusbiisejä
Heinäkuun 22. päivänä vietettävät 20-vuotisjuhlat avaa klubin nimikkobändi slangibiiseillä. Snadeja stooreja stadista -kokoelma syntyi 20 vuotta sitten klubiremontin lomassa. Vuosikymmenten varrella niistä on muodostunut eräänlaisia klubin tunnuslauluja.
Slangibiiseissä kiteytyy kiehtova ristiriita, jossa urbaani yöelämä on laskeutunut keskelle maalaisidylliä. Kyse on myös kulttuuriperinteen vaalimisesta.
– On tärkeää pitää murteet hengissä. Katujen ja puistonpenkkien kieli ei taivu kovin nätteihin asioihin, koska se on laitapuolen kulkijoiden kieltä, Aslak Christiansson perustelee niiden karuja tarinoita.
Klubi-isännällä monta keikkaa
Eskimos-nykykokoonpanossa bassoa soittaa Christianssonin poika Petri Christiansson ja rumpuja vaimon poika Jyri Salmi. Sen lisäksi klubi-isäntä nousee kesän aikana lavalle monen muunkin miehistön kanssa.
Klubikesän päättää Kuohijoen rockduo The Men, jossa Christianssonin rinnalla rumpuja soittaa naapurin isäntä Arto Tyrni. Heinäkuun puolivälissä Christiansson marssittaa lavalle Power Trionsa, jonka rumpalina ja toisena solistina toimii 1980-luvun euroviisuedustaja Kari Kuivalainen. Kitaristilaulaja Arto Vilkko on musiikkitoimittaja ja tohtori, joka teki väitöskirjansa radion soittolistoista.
”Superkokoonpano” on Kuohijoen erikoisuus, joka ei ole esiintynyt missään muualla. Se soittaa pääosin takavuosikymmenten englanninkielistä poppia. Lisäksi kuullaan ainakin Kuivalaisen euroviisukappale Päivä kahden ihmisen sekä Vilkon Miksi leikit vain, jolla hän sijoittui kolmanneksi historian ensimmäisessä Syksyn Sävel -kilpailussa 1968.
– Tänä vuonna on tarkoitus kasata rockimpi setti, sillä kylässä on koolla lähes sata amerikanrautojen harrastajaa.
Teatterimiehestä tuli muusikko
Aslak Christiansson harrasti soittoa nuoresta alkaen, mutta vasta Kuohijoella siitä tuli lähes ammatti.
– Meillä oli Lauttasaaressa bändejä, joissa soitin kitaraa ja lauleskelin Beatlesiä. Minua pyydettiin toiseen kokoonpanoon laulusolistiksi, mutta enhän minä saanut koesoitossa laulettua äänen ääntä. Seuraava ehdokas oli Riki Sorsa.
30-vuotisen teatteriuransa aikana näyttämömestari soitti tekniikan porukan kanssa.
– Olin kitaristina muun muassa Ritva Valkaman isossa bändissä, kun teimme hyväntekeväisyyskeikkoja sen jälkeen kun Intiimiteatteri oli menettänyt kotinsa Vanhan ylioppilastalon palossa.
KATSO VIDEO: Aslak Christiansson kirjoitti klubia rakentaessaan 12 slangikappaletta. Köyhis-video on koostettu 1960-luvun vanhoista kaitafilmeistä.
* *
Retroilme syntyi kierrätystavarasta
Teatteriaikoinaan Christiansson perehtyi pubeihin perusteellisesti asiakasnäkökulmasta.
– Silloin oli tapana poiketa päivän päätteeksi porukalla parille tuopille.
Epäonnistuneen kuppilan tarina tuli tutuksi: hirveällä innolla ja suurella rahalla perustetut paikat eivät selvinneet veloistaan, koska vie aikaa ennen kuin ihmiset löytävät uuden paikan. Christiansson ei teettänyt hienoja sisustussuunnitelmia ja perusteellista remonttia ulkopuolisilla, vaan rakensi kaiken itse kalusteita myöten.
– Lehmien betonista syöttökaukaloa purkaessa meinasin antaa periksi. Hampaat melkein putosivat, kun yritin hakata sitä palasiksi. Lopulta hain järeämpiä työkaluja ja sain sen purettua.
Klubin sisustus on retrohenkistä kierrätys- ja kirppistavaraa lamppuja, lattioita ja mööpeleitä myöten.
– Ihan vain välttämättömin on ostettu.
Ravintola-alalla on tapana tehdä muutaman vuoden välein kasvojenkohotus. Kuohijoen klubilta ei viedä mitään pois, vaan uusille tauluille ja koriste-esineille etsitään paikka entisten lomasta.
Kaikella mihin silmä sattuu, on oma tarinansa.
Väki viihtyy koko illan
Christianssonilla ei ollut ennen klubia kokemusta tiskin toiselta puolelta, joten ravintoloitsijaura alkoi anniskelukurssilta.
– Pari kesää mentiin keskiolutoikeuksilla, mutta vuodesta 2005 alkaen klubilla on ollut A-oikeudet.
Perhevoimin pidetylle klubille on syntynyt kodinomainen tunnelma. Syrjäinen sijaintikin vaikuttaa ilmapiiriin: klubilla ei pistäydytä matkalla seuraavaan paikkaan, vaan porukka viihtyy koko illan.
Myös esiintyjille Kuohijoen keikka tarjoaa poikkeuksellista herkkua: tupa on täynnä vastaanottavaista yleisöä, joka on tullut kuuntelemaan musiikkia. Bändit ovat pääosassa, eikä pöytäseurueiden juttelua nurkassa rajoittava häiriötekijä.
”Pikkutavastiaa” luotsaava Christiansson on törmännyt isoveljensä ongelmaan: esiintyjiä olisi jonossa enemmän kuin klubi-iltoihin saadaan sovitettua.
– Bändin pitää pystyä vetämään kolme settiä, jotta musiikki soi koko illan, hän linjaa.
Klubin perustamista helpotti se, että perhe- ja ystäväpiiristä löytyi paljon muusikoita, jotka lähtivät mielellään Kuohijoelle keikalle. Muun muassa suomenkielinen bluesbändi Maisteri T ja irkkuduo Ants in The Pants ovat jokakesäisiä Kuohijoen vieraita. Tämän kesän tuoreita nimiä edustaa esimerkiksi elektropopyhtye Minä ja Nieminen.
Klubin juhannusterassilla tunnelmaa nostattavat yllätysesiintyjät. Vakikävijöiden odotuksia on vaikea ylittää, sillä parina vuonna se on ollut Kuohijoen kesävieras Valtteri Torikka.
Klubi-illoissa vallitsee vapaa jamimeininki. Settejä sovitetaan ja kokoonpanoa täydennetään tarpeen ja tilanteen mukaan. Klubin isäntäkin viihtyy paremmin lavalla kuin tiskin takana.
– Myyntiin on löytynyt apua perhepiiristä.
22. tanssileiri jää viimeiseksi
Kylä-Mukkulan kesä käynnistyi perinteiseen tapaan nuorten tanssileirillä. Viikosta päävastuun kantaa vaimo, tanssipedagogi Leena Vilenius.
– Minulle se tietää viikon keittiökomennusta, Aslak Christiansson nauraa.
Monet leiriläisistä tulevat kuin kotiinsa, sillä he ovat olleet mukana monena vuonna. Tänä vuonna 22. kertaa järjestettävä leiri jää viimeiseksi. Christiansson vitsailee, että on hyvä lopettaa huipulla.
– Minulla tulee täyteen jo 73 vuotta.
Leiriltä vapautuvaa alkukesää ei kuitenkaan aiota viettää jouten.
– Ensi kesään mahtuu pari lauantaikeikkaa enemmän.
Koronan katkaisema teatteriperinne jatkuu
Kylä-Mukkulan kesään kuuluu myös kesäteatteri. Koronan kolme vuotta sitten katkaisema perinne saa tänä vuonna jatkoa.
– Leena vetää kyläläisille jumppaa klubin yläkerrassa ja talviaikaan meidän salissa, jotta saa itse kuntoiltua. Jumpan ohessa naiset innostuivat kesäteatteri-ideasta ja värväsivät miehensäkin mukaan, Christiansson kuvaa castingprosessia.
Kun näyttelijät olivat selvillä, hän kirjoitti heidät sopiviin rooleihin.
Kesäteatterin tekoa helpottaa Taiteen edistämiskeskukselta saatu avustus. Myös Klubikesän päättävä Kukkia-kvartetin konsertti kuuluu Kuohijoen Taidekuohut 2023 -tapahtumasarjaan.
Mikäli sää sen sallii, jousikvartetti esiintyy terassilla keskellä kesäillassa hämärtyvää ja hiljenevää maalaisidylliä.
– Koronavuodet opettivat, että tapahtumat toimivat myös ulkona.
Klubi selvisi koronarajoituksista vähemmin kolhuin kuin monet muut.
– Me olemme siitä etuoikeutetussa asemassa, että tilat ovat omat, eikä niistä koitunut kuluja.
* *
Aslak & The Eskimos klubikesä 2023
- la 17.6. klo 21 Rocktrio Rockin’ Ede and the Reindeers.
- la 24.6. klo 16 Juhannuspäivän terassi ja yllätysesiintyjiä.
- la 1.7. klo 21 Irkkuduo Ants in The Pants.
- la 8.7. klo 21 Konepopbändi Minä ja Nieminen.
- pe 14.7. klo 19 Kesäteatterin ensi-ilta. Paikallisin voimin toteutettu musiikkipitoinen komedia ”Nyt on naisten vuoro”.
- la 15.7. klo 21 Kari Kuivalainen, Arto Vilkko ja Aslak Christiansson Power Trio.
- ti 18.7. klo 19. Kesäteatteri ”Nyt on naisten vuoro”.
- ke 19.7. klo 19 Kesäteatteri ”Nyt on naisten vuoro”
- la 22.7. klo 21 Klubin 20-vuotisssynttärit. Aslak and The Eskimos ja Heikki Wuori, jotka esiintyivät myös avajaisissa 20 vuotta sitten.
- la 29.7. klo 21 Kantribändi Creek Road Eleven.
- la 5.8. klo 19 August Rock. 24. kertaa järjestettävä hyväntekeväisyysfestari, jonka tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä TAYS:n lastenpsykiatrian osastolle.
- la 19.8. klo 21 Suomenkielinen blueskokoonpano Maisteri T.
- la 26.8. klo 19 Kuohijoen Venetsialaiset ja Klubin kesäkauden päättäjäiset. Kukkian Kvartetti ja The Men.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Älä korva pieni kuule mitä vain – puhutaanpa taas barokkimusiikista
KOLUMNI | Kun pitkin syksyä mediassa, kouluissa ja kodeissa melskattiin ”barokkimusiikin kieltämisestä”, kuinkahan moni tarkkaan ottaen edes tiesi, mistä puhui?
Uu MAMA – Kulttuuritoimitus eksyi K-pop-palkintogaalaan
MUSIIKKI | Korealaisen popin tärkein palkintogaala MAMA Awards levittäytyi tänä vuonna Japaniin ja Kaliforniaan. Paikalla oli Kulttuuritoimituksen Eija Niskanen.
Sami Hintsanen laulaa Senni Raappanan kanssa Finlandian Ilveksen itsenäisyysjuhlassa
TAPAHTUMA | Sami Hintsanen on Sokos Hotel Ilveksen perinteisten Ilveksen iloinen itsenäisyys -juhlien seremoniamestari. On hänellä laulutehtäväkin.
Livelevy odotti kahdeksan vuotta miksausta – Wentus Blues Band lupaa olla oma itsensä Tampereen keikalla
MUSIIKKI | Lähes 40 vuotta sitten perustettu bluesbändi syntyi aikana, jolloin nuoret miehet halusivat soittaa hevirokkia. Miten blueskapulan saisi nuoremmille?