”Levyn tekeminen tuntui pitkältä leikiltä, jossa saa itse päättää säännöistä” – haastattelussa rastaiden majatalo

19.09.2024
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kuva: Pipsa Kangas

MUSIIKKI | Rastaiden majatalo on ”yhden tai useamman hengen voimin ylläpidetty hiphop-majakka ja -museo, jossa on tilaa ja jonka seinät on maalattu pastelliväreillä”.

”Mulle räppiin kuuluu olennaisesti se peli, että sanoitusten tai samplejen kautta voi löytää muuta musiikkia tai kiinnostavia viittauspisteitä.”

Juho Narsakka, teksti

Kevättalvella 2024 somevirtaan ilmestyi uusi single rastaiden majatalolta (artisti kirjoittaa nimensä sekä albuminsa ja kappaleidensa nimet pienellä alkukirjaimella), joka on levy-yhtiö Dödstilin mukaan “yhden tai useamman hengen voimin ylläpidetty hiphop-majakka ja -museo, jossa on tilaa ja jonka seinät on maalattu pastelliväreillä”.

Toukokuun alussa seurasi rastaiden majatalon ensimmäinen virallinen albumi peilipeli. Kulttuuritoimituksen Juho Narsakka tapasi artistin kesän keskellä Helsingin Tekstin talon aurinkoisella terassilla.

* *

Milloin rastaiden majatalo sai alkunsa?

Olen julkaissut ennen tätä uutta levyä yhden omakustannekasetin. Rupesin tekemään sitä vuonna 2015 tai 2016. Sieltä asti olen tehnyt juttuja tämän idean alla. Peilipeliä aloin tehdä vuonna 2019.

Peilipelin kappaleet ovat syntyneet pikkuhiljaa vuosien 2019 ja 2023 välillä, mutta äänitin kaikki räpit viime kesän aikana kaiken muun alkaessa olla valmista. Nauhoitin biisit silloisen työpaikkani Kuvataideakatemian studiolla. Rajattomassa pääsyssä studioihin oli hyvät ja huonot puolensa: käytin äänityksiin todella paljon aikaa, ja vähän turhan iso osa kesästä menikin niissä ikkunattomissa huoneissa.

Miten lähdet tekemään kappaleita? Tulevatko esimerkiksi sanoitukset tai taustat ensin?

Tekemisen tapa vaihtelee aina hieman, mutta jonkinlainen prosessikin on alkanut vakiintua. Kun olen räpin tekemisen ”moodissa”, keräilen teksti-ideoita, sampleja ja biitteihin liittyviä ajatuksia muistiinpanoihin ja soittolistoille. Kaikki tekeminen perustuu tällaiseen pidempään perusprosessiin, jonka aikana kerään paljon massaa.

Jossain vaiheessa päätän sitten ruveta rajaamaan ja rakentamaan muistiinpanoista ja sampleista erillisiä kokonaisuuksia. Keräilen yleensä melko intuitiivisesti yhteen juttuja, jotka voisivat sopia tavalla tai toisella keskenään samaan maailmaan tai tunnelmaan. Varsinaisia riimejä kirjoittaessani taustalla soi joku biitti, jonka päälle hahmottelen räppejä. Karkeasti ottaen noin puolet biisin lyriikoista tulee perusprosessin aikana muistiin kerätyistä palasista, ja puolet syntyy kasailu- ja kirjoittamisprosessin aikana.

Biittien pohjana on monesti sample, joka on päätynyt aiemmin soittolistalle muistiin. Teksteissä suurin osa siitä, mitä lähden tekemään tosissani, päätyy kappaleeksi, mutta biiteissä jatkoon menee ehkä yksi kymmenestä. Tuottaminen on mulle räppien kirjoittamista hankalamman tuntuista, ja taustan valmiiksi saamisessa voi kestää melko pitkään.

Myös referenssit sekä biiteissä että räpeissä on tosi hyödyllisiä. Harvemmin omassa tekemisessä pääsee lähellekään sitä, mitä lähti jäljittelemään, mutta se on ihan OK. Tärkeintä on joku lähtökohta, josta pääsee liikkeelle.

Millainen taustasi on musiikin parissa? Teetkö myös muuta musiikkia?

Olen soittanut kitaraa pienestä asti ja tykännyt kuunnella musiikkia paljon ja suht laaja-alaisesti. Rastaiden majatalo on kuitenkin ensimmäinen projekti, johon olen tehnyt musiikkia valmiiksi asti itse. Lapsena kävin myös konservatorion teoria- ja soittotunneilla muutaman vuoden, ja teorian perusasioiden ymmärrys auttaa tietenkin jonkun verran räppibiittienkin tekemisessä.

Soitin pari vuotta kitaraa ja bassoa Äkkiä Kukkia -bändissä, mutta se projekti on nyt tauolla kun asutaan eri kaupungeissa.

Ennen rastaiden majataloa tein yhden kaverin kanssa biittejä ja kirjoittelin silloinkin jotain riimejä. Nuorempana myös freestylattiin tosi paljon, ja freestylen kautta olen teknisesti mielestäni oppinut räppäämään. Eräänlainen avainkokemus räpin suhteen itselleni oli nähdä Ruudolf ja Särre aikoinaan freestylaamassa Carrolsin kulmalla, innostuin hommasta sen takia tosi paljon.

* *

Jos palataan levyntekoprosessiin, niin oletko tehnyt melkein kaiken itse? Oliko muita tekijöitä mukana?

Joo, tein melkein kaiken itse teksteistä ja biiteistä kansiin ja videoihin. Kaksi biittiä ostin tuottajalta nimeltä Protagonist.

Miksattiin levy yhdessä Vinski Tirkkosen kanssa ja Lahti-Samppa masteroi. Tuomas Teittinen soittaa puhaltimia maa kannatteli kaupunkia -biisissä ja Katvealue ja Jodarok vierailevat levyllä. Santtu Haantio, Jouni Tirri ja Pipsa Kangas auttoivat musiikkivideoiden kanssa.

Levyn tekeminen tuntui pitkältä leikiltä, jossa saa itse päättää säännöistä. Tiettyjen sääntöjen ja reunaehtojen sisällä voi prosessin aikana alkaa tapahtua itsellekin yllättäviä asioita. On kiehtovaa, ettei etukäteen tiedä mitä tulee kirjoittamaan tai tekemään.

Onko ollut tärkeää, että kokonaisuus on sen itse tekemisen kautta omissa langoissa?

Se on aika luontaisesti mennyt siihen. Olen välillä tehnyt musiikkia myös ihmisten kanssa yhdessä, mutta ainakin tämän projektin tekemisen tapa on niin hidas, intuitiivinen ja paikallaan jurnuttava, että en ainakaan vielä ole osannut kääntää sitä yhteisiin sessioihin perustuvaan tekemisen tapaan sopivaksi.

Miten päädyit Dödstil-levy-yhtiölle ja millaista siellä on ollut?

Tunsin lafkaa pyörittävän Jodarokin entuudestaan, ja satuin joskus ekan omakustanteen julkaisun jälkeen törmäämään häneen Joensuuhun matkalla olevassa junassa. Istuin ravintolavaunussa ja tein luultavasti biittiä läppärillä Jodan sattuessa siihen. Juttelimme niitä näitä ja myöhemmin samana päivänä hän laittoi viestiä, että heitä kiinnostaisi julkaista musiikkiani, jos sitä on vielä tulossa. Näin tämä meni minun näkökulmasta, en tiedä mikä prosessi heillä siinä mahdollisesti oli taustalla. Dödstil toimi nyt sitten julkaisijana ja mahdollisti vinyylin ja t-paitojen tekemisen.

Sanoit imeneesi vaikutteita monesta suunnasta. Onko sinulla ollut jotain sellaisia musiikillisia esikuvia, jotka on vaikuttanut juuri rastaiden majataloon?

R.A.P. Ferreira, joka teki aiemmin musiikkia nimellä milo, on ollut ainakin aluksi ehkä tärkein yksittäinen musiikillinen esikuva tähän projektiin liittyen. Kun löysin hänen musiikkinsa, oma käsitykseni siitä miten räppiä voi tehdä laajeni paljon.

Tällä hetkellä ja peilipeli-levyn tekemisen aikana oma lempiräppäri on ollut billy woods ja toivoisin, että se ehkä kuuluisi joissain tämän levyn teksteissä.

On myös pitkä lista paljon muita inspiroivia tekijöitä, kuten MF Doom, Earl Sweatshirt ja JPEGMAFIA. Myös 00- ja 10-luvun suomiräppijuttuja, kuten Heikki Kuulaa, Aksimia ja Dxxxa D:tä, olen kuunnellut paljon ja heille onkin joitain pieniä kunnianosoituksia peilipelin biiseissä.

* *

Vaikka tämä ei ole etualalla, musiikistasi on löydettävissä myös yhteiskunnallisia sävyjä. Mitä ajattelet poliittisuudesta musiikissa?

Ympärillä olevat yhteiskunnalliset ja poliittiset ilmiöt tulee tietenkin mukaan myös biiseihin enemmän tai vähemmän näkyvästi. Samalla koetan välttää yksinkertaisen julistavaa tai toteavaa ilmaisua. Poliittiseen viestintään ja vaikuttamiseen on varmaankin parempiakin kanavia kuin nämä minun räppibiisit.

Tykkään tekijänä ja taiteen kokijana kuitenkin siitä, jos onnistutaan tuomaan joku poliittinen näkökulma mukaan esimerkiksi henkilökohtaisen kokemuksen tai tilanteen kautta. Tällöin voi ikään kuin dramatisoida sitä asiaa niin, että se ei jää pelkästään iskulauseiden tasolle.

Sanoituksissasi on viittauksia myös filosofiaan, runouteen ja moneen muuhun suuntaan. Miten nämä ovat tulleet mukaan?

Se liittyy ainakin keräilevään ja kollaasimaiseen tapaani tehdä musiikkia. Usein elämässäni muutenkin lähellä olevat jutut tulevan mukaan biiseihin. Kyse on toki myös tietoisesta tyylivalinnasta, joka tulee räpin perinteestä, jossa viitataan muuhun räppiin, omiin biiseihin, muuhun kulttuuriin ja ajankohtaisiin ilmiöihin. Ainakin mulle räppiin kuuluu olennaisesti se peli, että sanoitusten tai samplejen kautta voi löytää muuta musiikkia tai kiinnostavia viittauspisteitä. Tätä olen aina fiilistellyt räpissä ja sitä haluan tehdä itsekin.

Tavallaan on helppoa tiputtaa joku David Graeberin nimi biisissä, vaikka ei olisi lukenut sanaakaan hänen tekstistään. Pidän kuitenkin siitä, että ne ketkä tietää hänet, pystyvät biisin kontekstissa muodostamaan assosiaatioita, joita en välttämättä muuten pystyisi biisiin rakentamaan.

Mitä rastaiden majatalo tekee seuraavaksi?

Aion pitää pienen loman ja sen jälkeen jatkaa siitä mihin tämän levyn prosessissa jäin ja tehdä uutta musiikkia. Haluaisin ottaa oppia peilipelin tekemisestä ja tehdä asioita seuraavan julkaisun kanssa suoraviivaisemmin niin, ettei seuraavan tekemiseen menisi ihan yhtä pitkään. Levyn viimeistelyvaiheessa syntyi myös koko ajan jotain uutta, jota voi käyttää tulevissa kokonaisuuksissa. Lisäksi pari kappaletta olisi periaatteessa voinut mennä tälle levylle, mutta rajasin ne ulos kokonaisuuden pituuden takia. Niistä voi sitten jatkaa tekemistä.

Nyt haluaisin tehdä mahdollisimman paljon keikkoja. Saa ottaa yhteyttä jos haluaa rastaiden majatalon jonnekin esiintymään.

Lisätietoa rastaiden majatalosta täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua