La Traviata on sijoitettu 1920-luvun tyylimaailmaan. Kuva: Anne Välinoro
OPPPPERA | ”Olen tehnyt esityksen, jonka itse haluaisin katsoa”, sanoo Samuel Harjanne Tampere-talossa nähtävästä oopperadebyytistään.
Anne Välinoro
Työssään sopraano Marjukka Tepponen joko kuolee tai pääsee naimisiin. Mutta on mahdollisuus myös tulla hirtetyksi, myrkytetyksi, teloitetuksi, ehkä kuolla keuhkotautiin, kuten Violetta.
Ohjaaja Samuel Harjanne tietää oopperan lait.
– Musikaalissa hengestä pääsee 15 sekunnissa, oopperassa pitää virua 35 minuuttia. Marjukka on umpimuusikko, joka elää musiikkia.
Lauantaina 2.3.2024 ensi-iltaan Tampereen Oopperassa tulevassa La Traviatassa mennään Pariisiin. Aatelismies Alfredo rakastuu kurtisaani Violettaan, jota menneisyys painaa. Skandaali on valmis. Violettan ristinä on myös keuhkotauti.
Marjukka Tepponen laulaa Violettan roolin ja italialainen tenori Paolo Fanale Alfredon.
Tepponen kehuu muiden lailla yhteistyötä oopperadebyyttinsä tekevän ohjaaja Samuel Harjanteen kanssa.
– Samuel on innostunut pienistä detaljeista. Teatterin kieli on meille yhteinen, nautin tästä yhteistyökuplasta.
Voisiko oopperanäyttelijä tehdä musikaalin?
– Yhden olen tehnytkin, sellaisen semimusikaalin. Kivaa se olisi, mutta siihen ei ole juuri nyt aikaa. Seuraavaksi minulla on kahden vuoden kiinnitys Dresdenin oopperaan. Siellä on tiedossa A-rooleja, Tepponen kertoo.
– Ihanaa, että sain kutsun sinne. Se on ensimmäinen kiinnitys kuukausipalkkaiseksi.
Harjanne & Tepponen. Kuvat: Roberg Seger / Ville Paasimaa
Karkkia silmille
Minkälainen La Traviata Tampereella nähdään?
– Räiskyvä, värikäs, se on karkkia silmille ja korville, Tepponen lupaa.
Entä minkälaisesta roolista sopraano vielä haaveilee?
– Se olisi slaavilaista oopperaa, Janacekia tai Tshaikovskia.
Edellisestä La Traviatasta, ”hairahtuneesta”, on Tepposella kulunut jo viisitoista vuotta.
– Ihmeellistä on, miten samassa repertuaarissa helpon ja kevyen tuntemukset vaihtelevat. Ehkä olen mennyt enemmän lyyriseen suuntaan, hän pohtii.
– Työtehtävät opettavat paljon instrumentista. Harjoitukseksi lauloin tuossa Don Giovannin Donna Annaa, joka tulee ensi kesänä Savonlinnaan.
Oma poika sanoo ei oopperalle
Tepposen oma pikkumies inhoaa oopperaa yli kaiken, vaikka rakastaa musiikkia. Bon Jovin Livin’ On A Prayer on nyt suosikki.
Viimeksi Samuel Harjanne oli Göteborgissa Wicked-musikaalia tekemässä, nyt La Traviataa Tampereella. Väliin mahtui vajaa viikko. Samuel Harjanteen musiikkiteatteriputki on tiukka.
Mutta miten La Traviata on harjoiteltu? Onko niin, että kun ohjaus on tehty, musiikki tulee ja ohjaaja saa mennä?
Samuel Harjanne tuntee ja lukee partituuria sujuvasti. Se onnistuu vain pienellä osalla oopperaa ohjanneista.
– Osa ihmisistä hämääntyy tästä taidostani. Yhteistyö kapellimestari Giancarlo Andrettan ja itseni välillä on ollut saumatonta.
Jos jokin laulaja on sattunut harjoituksista puuttumaan, Samuel ja Giancarlo ovat pystyneet laulamaan roolit.
Teatteripuolen ihmisille ooppera on kliseisesti paikallaan seisova, suuta aukova diiva.
– Mutta se on yksilöstä kiinni, miten vahvasti musiikkia esittää. Marjukka todella näyttelee kaiken, Harjanne kehuu.
Tampereella on ollut ilo saada korrepetiittorien kuningas Jukka Nykänen partituurin pianosäestykselliseksi harjoittajiksi. Nykänen on loistava improvisoija ja musiikin avaaja.
Giuseppe Verdin La Traviataa Harjanne lähestyi ajatuksella, että vastassa on selkeä draamallinen tarina ja upeaa musiikkia. Partituurin hieroglyfit aukesivat helposti.
Työ alkoi puolitoista vuotta sitten. Työryhmä alkoi tutkia teosta partituurin ja levytysten kautta.
– Se oli omanlaistaan haudankaivuutyötä. Oopperan score on vain niin massiivinen musikaaliin verrattuna, että sen edessä piti pysähtyä kunnolla.
Marjukka Tepponen laulaa Violettan pääroolin ja Samuel Harjanne ohjaa Tampereen Oopperan La Traviatan. Kuva: Anne Välinoro
1920-luvun kuvastoa
Tampereella La Traviata on siirretty 1850-luvulta 1920-luvulle. Tarinaa on pyöritelty vuosisadasta toiseen, teoksen syntyaikana myös 1700-luvulle.
Teoksen kantaesitys oli fiasko. Laulajat eivät istuneet rooleihinsa ja näyttämöllepano oli falski.
Menestys seurasi vasta myöhemmin.
Oopperakoneisto on Tampereella suuri, orkesterissa on 75 henkeä, ja päälle kuoro, solistit ja muu tulkinnan vaatima joukko.
Harjanteelle tämä koneisto on hyvin hallittavissa. Viimeksi hän ohjasi 500 hengen porukkaa musikaalikiertueella.
Harjanne asuu tällä hetkellä Tanskassa. Sinne hän keräsi myös tuotantoryhmän suunnittelemaan uutta tuotantoa. Oopperasta puhuttiin viisi päivää eikä juuri muusta. Niin syntyi yhteinen kokonaiskäsitys.
Mitä uutta voi enää löytää La Traviatasta, maailman lähes suosituimmista oopperasta?
– Kuoleman hyväksyminen ja läheisen kuoleman hyväksyminen, se on teema, jota itse nostan esiin, Harjanne miettii.
– Toinen teema on kulissien ylläpito. Muurien ja seinien taakse laitetaan todelliset tunteet ja haavat. Itse käytän somea juuri näin, se on pelkkää markkinointia. Minun henkilökohtaiset haavani eivät kuulu muille, Harjanne sanoo.
Oopperadebyytti ei ole säikäyttänyt Harjannetta.
– Jos tulee oikea teos, niin absolutely haluan tehdä. Pitkäaikainen haaveeni on ollut Taikahuilu. Siitä lähti myös taiteellinen urani. Olin myös lapsena kiinnostunut egyptologiasta, ja Taikahuilusta löytyvät Isis, Osiris ja Sarastro. Myös Aida kiinnostaa.
Disneyn rakastaja
Samuel Harjanteen on vaarallista sanoa oopperatoiveitaan ääneen. Siitä voi joutua pian töihin.
Entä musikaalimaailmassa, mikä musikaali kiinnostaa, jota hän ei ole vielä tehnyt?
– Wickedin sain tehdä juuri Göteborgissa. Mutta Disney-musikaalit, ne ovat kertakaikkisen loistavia. Alan Menkenin musiikki on suurenmoista. Leijonakuningas jopa puhdisti Manhattania rikollisuudesta, kun sitä varten ostettiin keskeinen teatteri sen esittämiseksi.
Tuliko La Traviataan jotakin musikaalimaailmasta?
– Tässä kaikki on vähän hitaampaa kuin musikaalissa. Olen rehellisesti kaupallinen ohjaaja. Olen tehnyt esityksen, jonka itse haluaisin katsoa.
Mikä musikaali pitäisi Tampereelle seuraavaksi tuoda?
– Tämä on jo kerrottu niistä kiinnostuneille korville. Tampereen Työväen Teatteri on tehnyt hatunnoston arvoisesti musikaalikasvatusta. On nähty ohjaamani Billy Elliot ja Matilda, seuraavaksi tulee School of Rock, Harjanne sanoo.
– Näille nuorille esiintyjille se merkitsee valtavaa tukea kasvuun ja musiikkiteatterin ymmärtäjiksi. Varmaan sata tamperelaista lasta on saanut olla esityksissä mukana. Jo tiistaina kenraalissa oli mukana 300 nuorta katsojina.
Kun TTT etsii uutta taiteellista johtajaa, on vaikea kuvitella, ettei Harjanne olisi listalla.
La Traviata Tampere-talossa 2.–16.3.2024.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Livelevy odotti kahdeksan vuotta miksausta – Wentus Blues Band lupaa olla oma itsensä Tampereen keikalla
MUSIIKKI | Lähes 40 vuotta sitten perustettu bluesbändi syntyi aikana, jolloin nuoret miehet halusivat soittaa hevirokkia. Miten blueskapulan saisi nuoremmille?
Levoton Tuhkimo sai juhlavan vastaanoton, kun Dingon henki palasi päiväksi kotiin Poriin
ELOKUVA | Dingo-huumaa oli mahdollista elää vielä yhden kerran, yhden päivän ajan Porissa. Kulttuuritoimitus seurasi, kun Levoton Tuhkimo -elokuva sai maailmanensi-iltansa.
Petra Poutasen johtama Tuomiokuoro tarjoaa marraskuussa Vastauksia
MUSIIKKI | Tampereen Ihankaikkinen Kuninkaallinen Tuomiokuoro ei pönötä. Kuorolaiset liikkuvat laulaessaan sekä koreografian mukaan että sopivasti improvisoiden.
Mikko Sarvanteen Atte Koskisen runoteokseen säveltämä Silmittömyys soi kantaesityksenä Tampere-talossa
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | ”Menen mielelläni kohti sellaista, etten tiedä, mitä teen. Koen, että se on hyvää kaksisuuntaista liikettä: uskaltaa mennä kohti sitä, ettei tiedä, mitä tekee, mutta olla myös kurinalainen.”
