Rife Paananen. Kuva: Arto Jalonen
MUSIIKKI | Leavings-Orkesteri nousee Nokia Arenan lauteille itsenäisyyspäivän aattona. Luvassa on kunnianosoitus keikkoja karttaneen Gösta Sundqvistin musiikille.
”Mieltä lämmittää, kun näkee kolme sukupolvea Göstan musiikilla marinoitua yleisöä.”
Päivi Vasara, teksti
Basisti Rife Paananen voi astella Tampereen Nokia Arenan lavalle itsenäisyyspäivän aattona (5.12.2025) rauhallisin mielin, sillä yleisö varmasti osaa esitettävien biisien sanat ulkoa. Edesmenneen Gösta Sundqvistin laulut ovat kansallisperintöä.
Risto ”Rife” Paananen on Leevi and the Leavings bändin alkuperäisjäsen. Hän oli mukana ensimmäisellä singlellä Mitä kuuluu Marja-Leena. Se julkaistiin vuonna 1978.
Areenalla esiintyy nyt Leavings-Orkesteri. Koko kolmikko on konkareita. Juha ”Juppe” Karastie liittyi Leevi & the Leavingsin alkuperäiskokoonpanoon vierailevana kitaristina vuonna 1979 ja vakinaistettiin vuonna 1981. Niklas Nylund tuli mukaan vuonna 1987.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että yhtye ei koskaan Gösta Sundqvistin aikana keikkaillut.
– Gösta ei halunnut olla huomion keskipiste, Rife selventää.

Leevi and the Leavings. Kuva: Rife Paanasen kotialbumi
Vuosien jälkeen
Sundqvist menehtyi vuonna 2003. Rife Paanasen, Juha Karastien ja Niklas Nylundin kolmikko aloitti keikkailun vasta 2011, yhdeksän vuotta Göstan kuoleman jälkeen. Aika harvakseltaan aloiteltiin ja sitten tulikin korona, joka seisautti kaiken. Oman levyn Leavings-Orkesteri teki vuonna 2011.
– Meitä pyydettiin uudelleen keikoille vuonna 2017. Ensin oli kolme vierailevaa solistia: Siiri Nordin, Jouni Hynynen ja Jarkko Martikainen, Rife kertoo.
Leavings-Orkesteri nousee Nokia Arenan lavalle Suomirockin juhlaa -konsertissa solistinaan Timo Rautiainen. Illan päättää Kolmas Nainen. Leavingsilla kävi tuuri, kun Haloo Helsinki perui itsenäisyyspäivänaaton areenakonserttinsa vauvaloman vuoksi.
– Timo Rautiainen on ollut solisti pari vuotta. Tämä on toimiva konsepti, joten pidämme siitä kiinni, Rife sanoo.
– Ollaanko me sitten lämppäri? Ei haittaa, kun mukaan päästään.
Areenalla apuna on kaksi kosketinsoittajaa ja taustalaulaja.

Leavings-Orkesteri. Kuva: Sami Siilin
Vain vanhoja biisejä
Leavings-Orkesteri kunnioittaa Gösta Sundqvistin muistoa esittämällä areenalla vain hänen tuotantoaan ja mahdollisimman alkuperäisinä versioina. Orkesteri on tehnyt omaakin musiikkia, mutta se on yleisölle tuntemattomampaa, joten valinta oli helppo.
– Ohjelmisto on vakiintunut, joten kukin treenaa kotonaan.
Tämän sanelevat myös käytännön syyt. Rife Paananen asuu Toivakassa, joka on Jyväskylästä 25 kilometriä etelään. Jupen osoite on Helsingissä ja Niklaksen Porvoossa. Muutkin jäsenet asuvat ympäri Suomea.

Rife Paananen on Leevi and the Leavings -bändin alkuperäisjäsen. Kuva: Arto Jalonen
Leavings-Orkesterilla on joulukuussa viisi konserttia. Kysyntää on riittänyt. Aina on tilaa sellaisellekin yhtyeelle, joka ei ole TikTokissa eikä somessa. Keikkajärjestäjät ovat kysyneet somettamisen perään, mutta siihen ei ole haluja.
– Keikoilla on nähty vanhoja faneja, heidän lapsiaan ja myös lapsenlapsia. Mieltä lämmittää, kun näkee kolme sukupolvea Göstan musiikilla marinoitua yleisöä.
Ihan nuorukaisia eivät ole soittajatkaan. Rife on syntynyt vuonna 1958 ja on tukevasti eläkkeellä. Rahan perässä ei keikkailla, mutta on kivaa saada juustoa leivän päälle.
– Me teemme tätä rakkaudesta musiikkiin ja live-esiintymisiin.

Leevi and the Leavings ei keikkaillut. Biiseistä tuli kuitenkin kansallisomaisuutta. Kuva: Rife Paanasen kotialbumi
Oli yksi keikka
Itse asiassa Leevi and the Leavingsillä oli yksi keikka. Se tehtiin vuonna 1978 ennen ensimmäisen singlen julkaisemista.
– Paikka oli Iittala ja tapahtuma itse järjestetty festivaali Äimärock. Esiinnyimme salanimillä. Oli kaksi bändiä, ”Rife Paananen ja kyytipojat” sekä ”Tarmon dynamo”.
Gösta itse esiintyi livenä toisen kerran vuonna 1981 Euroviisujen suorassa lähetyksessä kappaleella Sinisilmä mansikkasuu. Musiikki tuli taustaorkesterin soittamana ja soittajakolmikko tönötti puvuissa Göstan takana.
Gösta Sundqvist oli melkoinen velikulta. Hän teki Koe-eläinpuisto-hupailuja Ylelle yli 700 jaksoa. Jalkapallo oli hänen suuri rakkautensa.
– Hän oli sosiaalinen kaveri, mutta ei kaivannut henkilökulttia. Hänen mielestään työ puhui puolestaan. Jos hänelle olisi tehty Espooseen patsas, hän olisi varmaan kääntynyt haudassaan.

Leevi and the Leavings osasi huumorin lahjan. Kuva: Rife Paanasen kotialbumi
1980-luvulla Leavingsiä kysyttiin keikoille, mutta ei lähdetty. Gösta piti myös asioita piilossa. Jälkeenpäin hän kertoi, että yksi pyyntö oli Provinssiin ja rahasumma oli päätä huimaava. No, ei menty.
– Ei se keikkailu olisi ollut muutenkaan mahdollista. Meillä oli päivätyöt ja asuimme eri suunnilla.
Rife Paananen on tehnyt päivätyönä varastotöitä, ensin varastonhoitajana ja sitten päällikkönä. Ala oli sairaalatarvikkeet, leikkaussalilaitteet ynnä muut sellaiset. Hän ei soittanut muissa bändeissä.

Turkmenialainen tyttöystävä oli yksi Leevi & the Leavingsin tunnetuista hiteistä. Kuva: Rife Paanasen kotialbumi
Matka jatkuu
Areenakeikkaa seuraavana päivänä suuntana on Pohjanmaa. Tammikuussa ja helmikuussa kierretään klubeja. Tampereella on mahdollisesti myöhemmin keikka Tavara-asemalla. Sen Leavings-Orkesteri onnistui myymään loppuun kevättalvella viime vuonna.
– Jatketaan sen mukaan kuin terveyttä ja kysyntää riittää ja kitara pysyy käsissä. Kädet on tärkeät, joten pitää välttää sirkkeleitä ja leikata leipää varovaisesti.
Esiintymisensä Leavings-Orkesteri ottaa vakavasti. Setien pitää jaksaa heilua, jotta yleisö saa rahalleen vastinetta.
Rife Paananen seuraa harvakseltaan uusia tuotantoja Gösta Sundqvistin lauluista. Hän on nähnyt koko lailla onnistuneita kesäteatteriesityksiä. Youtubessa on Teuvo, maanteiden kuningas -hitistä useita versioita. Teuvon on ottanut myös moni kuoro ohjelmistoonsa.
Tässä jutussa käytetyt kuvat Leevi and the Leavings -yhtyeestä ovat peräisin Rife Paanasen kotialbumista.
* *
Leavings-Orkesteri kiertueella
- Pe 5.12. Tampere, Nokia Arena
- La 6.12. Alavus, Hotelli Alavus
- Pe 12.12. Kiuruvesi, Peltohovi
- La 13.12. Järvenpää, Järvenpää-talo
- La 20.12. Hämeenlinna, Verkatehdas
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pate Mustajärvi (1956–2025) – lue kuinka Popeda-keulakuva kertoi keväällä 2024 lukuharrastuksestaan
HENKILÖ | Pauli ”Pate” Mustajärvi oppi lukemaan jo ennen kouluikää. Siitä pitäen kirjat ovat kuuluneet hänen elämäänsä.
Pate Mustajärven laulujen aiheet syntyvät uutisista, vain harvoin mukana on henkilökohtaisia tunteita
HENKILÖ | Kulttuuritoimituksen Marja Aaltio haastatteli keväällä 2022 Pate Mustajärveä, joka kertoi olevansa uutisfriikki ja laulujensa sanoitusten nousevan ajankohtaisista tapahtumista.
Laula elämän puolesta käyttää ääntään elinkelpoisen planeetan puolesta – ydinasia yhdessä laulamisessa on toivo
MUSIIKKI | Laululiikkeen idea lähti yllätystapahtumista, joissa joukko ilmastonmuutoksesta huolestuneita ihmisiä kokoontui laulamaan kuorosovitusta Antti Aution kappaleesta Lisää ääntä.
Musiikissa voi kuulua tuoreen isän huoli – Joel Järventausta sävelsi pianokonserton keskoslapselleen
KENEN LAULUJA LAULAN | Säveltäjä Joel Järventaustalle tärkeintä on suora yleisön palaute ja keskustelut esitysten jälkeen.



