Viikko sitten uutisoitiin, että Tampereelle tulee musiikkialan ammattilaisille omistettu ”Tähtikatu”. Ainakin nämä nimet sopisivat sakaroiden sisään.
Kulttuuritoimitus
Tampere saa lokakuussa 2019 oman musiikkialan ammattilaisille omistetun Walk of Famen, ”Tähtikadun”. Tähtikatu rakennetaan Åkerlundinkadulle Tullin alueelle.
Sakaroiden sisään ikuistetaan ensimmäisessä vaiheessa kuusitoista nimeä.
Nimistä kymmenen ja tähdistä viisi on varattu niille musiikkialan ammattilaisille, joille on myönnetty elämäntyöpalkinto Musiikki & Media -tapahtuman Industry Awards -gaalassa vuosina 2010–2019.
Tähän ryhmään kuuluvat nimet – Anna Hildur, Pelle Lidell, Onta Shiroh Kawaguchi, Holger Tiefenbach, Helen Sildna, Jonas Sjöström, Jan Sneum, Artemyi Troitsky, Rein Lang sekä hän, joka palkinnon tänä vuonna saa – eivät sano tavalliselle åkerlundinkaduntallaajalle tietenkään juuri mitään.
Jäljelle jääviin kuuteen tähteen ikuistetaan kuitenkin nimiä, jotka suuren yleisön olettaisi tuntevan paremmin. Ainakin yleisö pääsee osallistumaan heidän valitsemiseensa.
Tampereen kaupungin verkkosivuilla lukee seuraavaa: ”Yleisöltä kerätään ehdotuksia Tähtikadulle tulevista nimistä verkkosivustolla www.tampere.fi/tahtikatu. Ehdotusten jättäminen on nyt avoinna ja niitä voi jättää 31. toukokuuta saakka. Yleisö voi ehdottaa keitä tahansa alalla vaikuttavia tai vaikuttaneita henkilöitä tai tahoja: artisteja, yhtyeitä, musiikintekijöitä, sanoittajia, säveltäjiä ja musiikintuottajia sekä organisaatioiden tai instituutioiden edustajia.”
* *
Kulttuuritoimitus osallistuu valintaprosessiin omilla valinnoillaan. Kymmenen kirjoittaamme intoutui ehdottamaan yhtä mielestään merkittävää musiikkialalla ansioitunutta pirkanmaalaista henkilöä – ja yhdestoista ryhmää.
Ehdotetut henkilöt ovat aakkosjärjestyksessä. Eikä kukaan edes yritä väittää, että lista olisi täydellinen.
Epe Helenius
Poko Rekordsin ja Epe’s Music Shopin perustaja
Musiikissa on aina tarvittu myös taustavaikuttajia. Heistä nousee helposti mieleen Kari ”Epe” Helenius. Hänen vuonna 1972 perustamastaan Epe’s Music Shopista tuli valtakunnallinen pyhiinvaelluspaikka, kun taas 1977 perustettu Poko Rekords julkaisi muun muassa Eppu Normaalin ja Popedan levyjä. (Erik Ahonen)
Jouni Kaipainen
säveltäjä
”Haluan säveltää häpeilemättömän kaunista musiikkia ja olen ylpeä siitä”, säveltäjä Jouni Kaipainen (1956–2015) totesi radiohaastattelussani. Nuoresta Korvat auki -yhdistyksessä riehuneesta radikaalista oli vuosien mittaan kehkeytynyt säveltaiteen suurten synteesien luoja, sukupolvensa yksi merkittävimmistä säveltäjistä. Hän toimi pitkään Tampere Filharmonian nimikkosäveltäjänä ja oli arvostettu sävellyksen opettaja ja musiikkikirjoittajia. Kaipaisen korkeatasoinen säveltaide nojaa syvään musikaalisuuteen, ilmaisun pakottomuuteen ja luontevuuteen. Laajaan tuotantoon kuuluu muun muassa sinfonioita, jousikvartettoja ja konserttoja. Syvästi sivistyneen säveltäjän teosten nimet viittasivat usein maailmankirjallisuuteen, ja hän puki rakastamiensa runoilijoiden tekstejä sävelverhoon. Jouni Kaipaisen säveltaide säteilee tähtien tavoin. Hän on tähtensä ansainnut. (Siskotuulikki Toijonen)
Pauli Kallio
dj, sarjakuvakäsikirjoittaja
Nivalasta Manseen päätynyt Pauli Kallio tunnetaan parhaiten maan aktiivisimpana sarjakuvakäsikirjoittajana ja vahvana alakulttuuritoimijana. Sen lisäksi että musiikki on vahvasti läsnä hänen sarjakuvissaan, Kallio on myös kriitikko, aktiivinen dj sekä kappaleiden sanoittaja. Sarjakuvat, kuten Kramppeja ja nyrjähdyksiä sekä Ornette Birks Makkonen, ovat kuitenkin suurin syy sille, että Kallio on vaikuttanut jo usean sukupolven makunystyröihin ja musiikkivalintoihin. (Ilkka Valpasvuo)
Pike Kontkanen
viulisti, laulaja
Pirkko ”Pike” Kontkanen on harvoin mainittu, mutta sitäkin merkittävämpi hahmo tamperelaisessa musiikissa. Hänen viulunsa on soinut muun muassa teatterisävelmien, Juicen, Kumma Heppu ja Lopunajan Voideltujen sekä Markku Peltolan soololevytysten ytimessä. Kontkanen on myös älyttömän hyvä laulaja! (Janne Laurila)
Tapio Korjus
musiikkialan vaikuttaja, tuottaja, Musiikki & Median perustaja
Tapio Korjus on vaikuttanut tamperelaiseen keikkatarjontaan valtavasti enemmän kuin kukaan muu. Ilman parikymppisen Tapion intoa ja visiota Yo-talo olisi pysynyt tylsänä opiskelijoiden kapakkana. Tapio on tuonut tänne lukemattomia kansainvälisiä tähtiä. Kaikki tietävät, että Ramones-keikka potkaisi Eppu Normaalin taipaleelleen, mutta ainutlaatuisia konsertteja on ollut enemmän kuin yksikään pystyy luettelemaan. Ja uskomaton ura jatkuu syksyllä, kun hän tuo kansan- ja maailmanmusiikin kansainvälisen Womex-tapahtuman Tampereelle. (Timo Kanerva)
Maria Mattila / Mara Balls
muusikko, kuvataiteilija, alakulttuuriaktiivi
Self-made man -yrittäjät ja ”voimaantuneet” tusina-artistit voi unohtaa, kun puhutaan Maria Mattilan kaltaisista itsensä jatkuvasti uudelleen keksivistä, pysyvästi ja aidosti epämukavuusalueilla asuvista ihmisistä. Muutamaan hyperluovaan vuoteen mahtuvat niin Jukka & Jytämimmit, musiikillisesti eri suuntiin kurottuva Mara Balls, kuvataiteilija, yrittäjä, alakulttuuriyhteisötilojen (Keltainen Talo, Romu & Random) vetäjä ja mielenterveydestään raadollisen avoimesti kertova ihminen. Rakkaudesta epämukavuuteen kertoo sekin, että Mattila vaihtaa asuintilansa tavaroiden järjestystä aina, kun alkaa muistaa missä mikäkin esine sijaitsee. (Gaius Turunen)
Usko Meriläinen
säveltäjä, Tampere Biennalen perustaja
Usko Meriläinen (1930–2004) on Tampereella syntynyt ja työskennellyt säveltäjä ja vuonna 1986 perustetun kotimaisen nykymusiikin tärkeimpiin ilmiöihin ja uusimpiin sävellyksiin pureutuvan Tampere Biennalen isä ja ensimmäinen taiteellinen johtaja (1986–2000). Meriläinen oli yksi suomalaisen musiikin modernismin keskeisistä hahmoista. Hänen tuotantoonsa kuuluu muun muassa kuusi sinfoniaa, kolme jousikvartettoa ja viisi pianosonaattia sekä kymmeniä orkesteri- ja kamarimusiikkiteoksia. Meriläinen toimi myös Tampereen Työväen Teatterin kapellimestarina (1957–1961) sekä Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtajana (1981–1992). (Kikka Holmberg)
Asko Raivio
kitaristi, laulaja ja lauluntekijä, Kaseva
Asko Raivion (1947–1989) kuolemasta tulee heinäkuussa kuluneeksi 30 vuotta. Ilman minkäänlaisia muistovuositasoituksiakin Raivio on itseoikeutettu valinta mihin tahansa kunniagalleriaan. Kukaan pirkanmaalainen – eikä suomalainenkaan – ei ole kirjoittanut vastaavaa kimppua viiltävän kauniita poplauluja. Omin voimin hän kirjoitti muun muassa goottiballadin Tyhjää ja baarihumpan Mari, aisaparinsa Mikko Jokelan kanssa dramaattisen rockhelmen Turhaan mua huudat ja elegantin kamaripophelmen Et voi jäädä nukkumaan. Ilman Raiviota on jos ei tyhjää niin ainakin täyttä tyhjempää. (Antti Lähde)
Tapio Rautavaara
muusikko, urheilija, elokuvanäyttelijä
Tapio Rautavaara (1915–1979) yhdistetään yleensä pitkäaikaisimpaan kotipaikkaansa Helsingin Oulunkylään. Syntyisin hän oli kuitenkin Pirkkalasta (nyk. Nokia) ja asui lapsena Tampereellakin. Rillumarein uuttera työmyyrä viihdytti kansaa likipitäen jokaisessa Suomen pikkupitäjässä, teki kiertueita Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja esiintyi lukuisissa elokuvissa. Kaiken tämän päälle Rautavaara kiskaisi keihään olympiakultaa Lontoossa ja ylsi maailmanmestariksi vielä jousiammunnan joukkuekilpailussakin. Kotimaisen viihdemusiikin kenties mytologisin hahmo olisi tähtensä ansainnut. (Jantso Jokelin)
Anssi Tikanmäki
säveltäjä, sovittaja, muusikko
Musiikin todelliset tekijät seisovat liian usein varjossa tähden takana: säveltäjät, sovittajat, muusikot. Tähti ja biisi tunnetaan nimeltä, mutta esimerkiksi sovittajaa ei. Häntä eivät koskaan mainitse edes radiojuontajat kuulutuksissaan. Niinpä yleisö ei tule edes ajatelleeksi, että joku Tikanmäki on monien, kaikkien tuntemien Juice-biisien todellinen orkestroija ja lopputuloksen musiikillinen muovaaja. Tikanmäki on myös säveltänyt kuolematonta musiikkia, kuten Maisemakuvia Suomesta tai Balladin elokuvasta Klaani (”Aamuyössä aistein avoimin…”). Itsensä korostajaksi Tikanmäestä ei ole. Kuka edes tietää, että hän on säestänyt 1960-luvun maailmantähteä Donovania. Donovanin pyynnöstä. (Kari Huoviala)
* *
Plus! Kummeli
huumori- ja musiikkiryhmä
Esko Mörkö (Timo Kahilainen) istuu työpöytänsä äärellä. Vierellä lepää kyltti, josta selviää tapahtumapaikka: Jehovan todistajain valtakunnansali. Kuvaan astelee Heikki Silvennoinen, joka katsoessaan kameraan esittelee itsensä Heikki Silvennoiseksi. Hän on hakemassa vahtimestarin virkaa. Silvennoinen istuu korituolille, jonka rakenne yllättäen pettää alta. Työhönhakija pyörähtää harmsilaiseen tapaan tuolinsa kanssa kerran ja kaksi, ja kolmannenkin kerran. Mörkö raapustaa paperille muistiinpanoja. Silvennoinen jatkaa sinnikästä kamppailua ja pyörähtää kerran, ja vielä, ja vieläkin kerran. 26 sekuntia pyörittyään hän lopulta nousee ylös. ”Paikka on teidän.” Koko tämän 47 sekunnin aikana käy ilmi, ettei kansaa naurattaakseen tarvitse imitoida Johannes Virolaista, olla Spede tai pukeutua hassuun peruukkiin. Kummeli-ryhmän ajaton huumori on muistutus ihmismielen dadaisesta luonteesta. (Kalevi Suopursu)
