Korona-ajan ajatukset, kadonneiden sukulaisten rohkeus ja meren voima inspiroivat Anna Dantchevin uutta albumia

Kuva: Maarit Kytöharju

Arto Murtovaara, teksti

Parikymmentä vuotta alalla työskennellyt ja vahvan musiikkialan koulutuksen saanut Anna Dantchev, 46, kertoo levystään aamuyhdeksältä tamperelaisen keskustahotellin aulassa. Muusikkojen liiton yhteisökoordinaattori on viettänyt edellisen illan Tampereen G Livelabin jameissa. Töissä siis.

Arvelen ääneen, että hänen toinen levynsä julkaistaan vähän paremmissa merkeissä kuin huhtikuun lopussa 2020 julkaistu esikoinen; silloin julkkarikeikat törmäsivät koronarajoituksiin.

– Tilanne on vähän parempi, mutta live-puolella on yhä haasteita. Yleisö ei ole vielä löytänyt takaisin keikoille, Dantchev tietää.

Kesäksi ei ole tulossa keikkoja, koska Dantchev lähtee perheensä kanssa pidemmäksi ajaksi pois Suomesta – nyt kun se on taas mahdollista. Syksyksi keikkoja sen sijaan on. Dantchev: Domain on Kansanmusiikkiliiton syksyn kiertuebändi, ja yksittäisiä keikkoja on sovittu syystalveksi.

Yhä tarina edellä

Siinä on samaa sekä sitten uutta, Dantchev tiivistää uuden The Lions We Are -albumin sisällön.

– Musiikin pohjalla on aina enemmän tai vähemmän mun oma perinne, sekä Suomi että Bulgaria – ehkä selvemmin se Bulgaria. Mun tyyli ei ole päälleliimatusti pointata bulgarialaisesta kulttuurista asioita, vaan ne ovat mulla mukana työkaluina. Ne tulevat aina sopiviin slotteihin mukaan.

– Sitten siellä on paljon bluesia, jazzin elementtejä ja tällä levyllä mennään jo vähän rockinkin puolella.

Dantchev huomasi korona-ajan saaneen hänet kokemaan olonsa aika yksinäiseksi. Hänen tapaansa elää ja olla kuuluu lähteä aina välillä Suomesta pois. Hänellä on ”perhettä” ja kavereita ympäri maailmaa. Koronan takia hän ei voinut lähteä mihinkään. Tuli yksinäinen ja paikalleen pakotettu olo.

– Konkreettisesti ja fyysisesti löysin itseni aika usein Helsingissä meren rannalta. Meri on hyvin voimaannuttava elementti, ihailen merta tosi paljon. Siinä on sellainen ristiriita, että pelkään vettä, Dantchev selittää leveän naurun säestämänä.

– Pelko kautta ihannointi. Aina meren äärellä koen sen voimakkaana energiana.

Korona-aikana Dantchev löysi perheelleen, lapsilleen ja miehelleen, uusia sukulaisia Amerikasta. Molemmilla on siirtolaistaustaa; vanhemmat ovat tulleet muualta esimerkiksi tänne ja sitten hänen miehensä tarinassa on menty Amerikkaan muualta Euroopasta.

– Löysin vähän niin kuin kadonneita sukulaisia. Mua kiehtoi paljon lukea siirtolaistarinoita. Kävin Ellis Islandin vapaassa arkistossa katsomassa vanhoja valokuvia. Minusta ne ovat tosi inspiroivia, mustavalkoiset valokuvat ihmisistä, siirtolaisista, Dantchev kertoo.

– Nämä kaikki jotenkin yhdistyivät siihen meren äärellä seisomiseen ja ajatukseen rohkeudesta, että lähdetään meren toiselle puolelle tietämättä mitä siellä oikeasti on vastassa. Lähdetään aloittamaan tietyllä tavalla alusta ja rakentamaan elämää uudestaan.

Näistä ajatuksista yhdistettynä Dantchevin omiin tuntemuksiin yksinäisyydestä ja paikalleen jämähtämisestä syntyi uuden labumin taustatarina ja ajatus rohkeudesta – leijonahan on ollut rohkeuden symboli läpi historian.

– Se vaan jostakin tuli, Lions We Are. Teemallisesti se kytki yhteen kaikki nämä mahdolliset pienet teemat, rohkeudet.

Samat leijonat

Uudella levyllä soittaa sama bändi kuin Say It -esikoisella (2020), samat soittajat, samat instrumentit. Kappaleet ovat kuitenkin erilaisia, kuten myös soittajien instrumentaatiot sekä tapa soittaa.

– Nämä ovat mun tarinoita ja mun tarinalla mennään, mutta kyllä bändi tekee siinä paljon myös. Olen hyvin tietoinen siitä, että ilman näitä bändilaisiä tämä levy ei olisi syntynyt.

Dantchev korostaa, että keikkailu kasvattaa bändiä ja hioo sitä yhteen. Juuri siksi on kurjaa, ettei keikkoja oikein ole. Varsinkin uudehko bändi tarvitsisi paljon livesoittamista, koska siinä bändi kytketään yhteen.

– Siinä on huikeita soittajia, oman tonttinsa osaajia – tai niin kuin mä nykyisin sanon, oman elämänsä leijonia, Dantchev kuittaa leveästi nauraen.

Dantchev Domain. Kuva: Maarit Kytöharju

Uuden äärellä

Dantchev sanoo levyn sisältävän ajatuksen uuden äärellä olemisesta. Mennään meren toiselle puolelle, uutta kohti. Ajatukseen sopii hyvin se, että Dantchev tekee jo toistamiseen yhteistyötä äänittäjä-miksaaja Mikko Raidan kanssa, joka on tehnyt jazz-hommien ohella paljon elokuvapuolen juttuja.

– Hän ehdotti tämmöistä uutta äänitys- ja julkaisuformaattia kuin Dolby Atmos, mistä en tiennyt yhtään mitään, mutta se on filmipuolen ihmisille tuttua kauraa. Ja koska tapani tehdä musiikkia on hyvin tarinankerronnallinen ja elokuvallinen, Mikko ehdotti sitä.

Dantchev: Domain on yksi ensimmäiseistä suomalaisista yhtyeistä, jonka albumista julkaistaan myös Dolby Atmos -versio.

– Sillä puolestaan pystytään ikään kuin kolmiulotteiseen musiikkiin. Immersiivistä musiikkia, mikä tarkoittaa, että kuulija on tavallaan sen musiikin keskellä, Dantchev selittää.

– Olen kuullut Svante Forsbäckin tekemiä Dolby Atmos -masterointeja, ne on kyllä aika mageita. Tulee ihan erilainen taso. Olen tosi iloinen, että juuri tälle levylle lähdettiin rohkeasti käyttämään tämmöistä uutta mahdollisuutta.

Suurin osa albumin biiseistä syntyi suunnilleen kesällä 2021. Tarkkaa aikaa on mahdoton sanoa, koska Dantchevin tapa tehdä biisejä on tehdä niitä koko ajan. Kun joku melodia tai riffi tulee mieleen, hän tallentaa sen laulamalla aihion puhelimeensa. Samaan tapaan syntyvät myös tekstit.

– Sitten tulee se hetki, kun alan prosessoida niitä ja se prosessointi tapahtui kesällä 2021. Sitten bändin kanssa hiottiin niitä kesällä ja syksyllä. Tälle levylle sovitukset on tehty voimakkaammin yhdessä bändin kanssa.

Tammikuussa Lammaskallion studiolla Tuusulassa tehtiin suurin osa äänityksistä. Dantchev teki osan äänityksistä Mikko Raidan studiossa, Studio Kekkosessa Helsingissä.

Kuva: Maarit Kytöharju

Omissa hyppysissä

– Onko koskaan kaikki tehty, Anna Dantchev vastaa kysymykseen siitä, miltä tuntuu, kun kaikki levyn suhteen on nyt tehty.

– Teen tätä aika lailla itsekseni, mulla on aika paljon langat käsissäni. Pyöritän myös pientä taustafirmaa, joka julkaisee albumin ja joka on bändin manageri. Onko mikään koskaan valmis? Koko ajan tehdään hommia.

Anna Dantchev ottaa kantaa ensimmäisen albuminsa palautteeseen, jossa katsottiin hänen musiikkinsa hakevan vielä muotoaan.

– Mun musiikki ei tässä vaiheessa elämää hae enää muotoaan. Olen rehellisesti keski-ikäinen ihminen ja olen elämässäni elänyt, nähnyt ja kokenut hyvää ja pahaa. Olen pohtinut paljon juuria, kotia, identiteettiä ja tämmöstä, ja uskallan rohkeasti sanoa tässä vaiheessa elämää missä mulla on juuret, missä mulla on koti, missä mulla on identiteetti. Ja mä myös tiedän, mikä on mun musiikki.

– Tällä toisella albumilla musiikki on vielä voimakkaammin mun musiikkia. En ole edes yrittänyt tsekata onko tässä Bulgariaa, onko tässä Suomea vai onko tässä sitä tai tätä. Se on mun musiikkia, prosessoin sen itseni ja taitojeni läpi.

Dantchev Domain -yhtyeen The Lions We Are -julkkarikeikka 4.6.2022 G Livelab Helsingissä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua