Finalistit vasemmalta: Bilić, Xu, Khil, Lorenzen, Daveyan ja Hwang. Kuva: Mirjam Helin -laulukilpailu
MUSIIKKI | Mirjam Helin -laulukilpailun voitto menee tänä vuonna joko Kroatiaan, Armeniaan, Etelä-Koreaan, Puolaan, Saksaan tai Kiinaan.
”Laulukilpailun kansainvälistä merkitystä kuvastaa se, että alkukilpailussa oli edustettuna 22 kansalaisuutta.”
Kikka Holmberg, teksti
Keskiviikkona (12.6.2024) päättyvä Suomen Kulttuurirahaston järjestämä 40. kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu on korkeatasoinen, mutta sen tunnelmaa leimaa vahva ja lämmin yhteisöllisyys. Kilpailun alku- ja välierissä loistaneiden nuorten laulajien lisäksi oli suuri ilo seurata heitä tukeneiden ja heidän kanssaan musiikillisia maailmoja luoneiden oivallisten pianistien taidetta.
Kilpailun kansainvälistä merkitystä kuvastaa se, että alkukilpailussa oli edustettuna 22 kansalaisuutta ja että kisaan hakemuksensa lähettäneet 485 laulajaa edustivat peräti kuuttakymmentäyhtä eri kansalaisuutta.
Soile Isokosken johtama tuomaristo valitsi neljästäkymmenestäkahdesta alkuerien laulajasta välieriin kuusitoista ja finaaliin kuusi. He ovat kroatialainen sopraano Josipa Bilić, armenialainen baritoni Aksel Daveyan, eteläkorealainen tenori Junho Hwang, puolalainen sopraano Justyna Khil, saksalainen sopraano Kathrin Lorenzen ja kiinalainen mezzosopraano Jingjing Xu. Kilpailun päätteeksi suosikkinsa julkistavat myös lehdistöraati ja opiskelijaraati.
* *
Finaaliin valituista laulajista ennakkosuosikin mainetta nauttivat Kathrin Lorenzen ja Jingjing Xu.
Lorenzen ilahdutti alku- ja välierässä laulutaiteensa lisäksi ilmatiiviiksi viimeistellyillä ja pienintä piirtoa myöten suunnitelluilla ohjelmakokonaisuuksillaan, jotka epäperinteisellä näyttämöllisellä näyttävyydellään toivat kilpailuun uuden ulottuvuuden.
Kilpailun nuorimpiin laulajiin kuuluva, 25-vuotias mezzosopraano Xu on hämmästyttävä lahjakkuus. Hänen tulkintansa Kaija Saariahon laulusta Attente oli äärimmäisen herkkä ja soittimellinen, kun taas Maurice Ravelin Histoires naturelles -lauluihin hän loi hilpeitä ja vitsikkäitä tunnelmia ja äänsi myös ranskaa mallikkaasti.
Muista finalisteista kärkipäässä lienee Daveyan, joka jo alkuerässä herätti ihastusta ja kirvoitti yleisöstä bravo!-huutoja latautuneilla tulkinnoillaan.
Uskoakseni monissa muissakin kuin minussa hämmästystä herätti se, että finaalipaikkaa vaille jäivät kisan häikäisevimpiin laulajiin kuuluvat ranskalainen mezzosopraano Marie-Andrée Bouchard-Lesieur sekä norjalainen sopraano Hedvig Haugerud.
Bouchard-Lesieurin työskentelyssä korostui hänen ilmaisuvoimaisen ja täyteläisen äänensä lisäksi runsaina virtaavien linjojen ja hiottujen yksityiskohtien tyylikäs yhdistelmä. Hän oli lavalla selvästi kotonaan ja vahvasti läsnä.
Vahva läsnäolo leimasi myös Haugerudin työskentelyä. Hänellä on lämmin ja lumoava ääni, joka täytti Sibelius-Akatemian konserttisalin ääriään myöten. Haugerudin upeiden tulkintojen joukosta jäivät mieleen loistokkaat Wagner-numerot sekä Griegin Jeg elsker dej, jonka herkkään esitykseen laulaja sai mahdutettua rakkauden kaikki vivahteet.
Kirjoittaja on Mirjam Helin -kilpailun lehdistöraadin puheenjohtaja.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Wilfred Owenin tekstit puhuttelevat Tampere Filharmonian perjantaikonsertissa
KONSERTTI | Brittirunoilija Owen kaatui viikko ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä 25-vuotiaana. Kuolemattomaksi hänet teki Benjamin Brittenin sodanvastainen War Requiem, joka kuullaan Tampereella.
Uusi festivaali tuulettaa kansanmusiikkia Finlaysonin alueella – Finlayson Soi kesäkuussa
TAPAHTUMA | Tampereen Finlaysonin alueelle rakentuu kesäkuun puolivälissä festivaalikeskus, kun uusi tapahtuma Finlayson Soi – Kaustisen etkot tuo kaupunkiin kansanmusiikkia kaikille.
Rahvaanmusiikin kerho on höylännyt kynnyksen nauttia kansanmusiikista matalaksi – kävimme Telakan klubilla
MUSIIKKI | Rahvaanmusiikin kerho on jo yli 25 vuotta järjestänyt kansanmusiikkiklubeja Tampereen Telakalla. Into korvaa puuttuvan rahan.
”Kynä ja kitara toimivat instrumentteinani Irwin Goodmanin tulkinnassa” – Ari Lahti laajentaa kuvaa kansantaiteilijasta
HENKILÖ | Irwin Goodmanista useita kirjoja kirjoittanut Ari Samuel Lahti soitti kansantaiteilijan taustabändissä koko 1980-luvun.