Ayumi Shimonoto ja Yuka Sakura soittavat kotoa. Kuva: Eija Niskanen
KONSERTTI | Suomen Shakuhachi -yhdistys toi japanilaisen perinnemusiikin ryhmän neljän konsertin kiertueelle Suomeen.
Eija Niskanen, teksti
Eteläistä Suomea on kierrellyt japanilaista perinnemusiikkia esittävä ryhmä. Monikansallisen ryhmän soitinvalikoimaan kuuluvat koto, shakuhachi-huilu ja shamisen. Ryhmä sekä esiintyy, että pitää työpajoja japanilaisista soittimista kiinnostuneille.
Suomen Shakuhachi -yhdistyksen puheenjohtaja Aaro Haavisto on yksi kiertueen puuhamiehistä.
– Meillä on ollut shakuhachiyhdistys nelisen vuotta, ja sen kautta on verkostoitu shakuhachinsoittajiin ympäri Eurooppaa. Tanskassa asuva Kiku Day otti yhteyttä. Siellä olivat puuhaamassa kiertuetta Ruotsiin ja Tanskaan ja hän kysyi sen tiimoilta, että jos he tulisivat konsertoimaan myös Suomeen, Haavisto kertoo.
– Mutta siinä kävikin niin, että he tulevat vain Suomeen. Teemme neljä konserttia ja kolme workshoppia.
Japanilaisten soitinten soittoon onkin käynyt tutustumassa innokasta väkeä. Pirkanmaan musiikkiopistolla pidetyssä workshopissa soitettiin kaikenlaisia japanilaisia soittimia. Helsingissä musiikinharrastajat ja muut kiinnostuneet ovat ottaneet kosketusta kotoon, tuohon kanteleen näköiseen, jonka kaikkia kieliä joskus viritetään eri äänilajiin kesken kappaleenkin.

Zuito ja shamisen. Kuva: Eija Niskanen
Kotoa soittavat Japanista Suomen-kiertueelle saapuneet äiti ja tytär, Ayumi Shimonoto ja Yuka Sakura. Ayumi Shimonoto on Japanissa tunnettu pitkän linjan muusikko, jonka kotonsoittoa on kuultu esimerkiksi elokuvien soundtrack-musiikkina. Kotonsoittajat myös osaavat perinteisesti laulaa, ja kuulimmekin japanilaisella perinnetekniikalla esitettyä laulua niin koton, shakuhachin kuin shamisenin säestyksellä.
Konsertissa kuulimme zeniläisen kaunista shakuhachi-huilun soittoa. Huilun syvä ja monisävyinen ääni on saavuttanut Suomessakin yli viisikymmentä shakuhachinsoiton harrastajaa.
Amerikkalais-japanilainen Yuka Day oli joukon shakuhachimestari ja suomalaisista sitä soittivat Aaro Haavisto, The Mystic Revelation of Teppo Repo –yhtyeen Otto Eskelinen sekä Ánnámáret ja Tölöläb -yhtyeissä soittava Turkka Inkilä. Erityisen hieno oli kappale, jossa Eskelinen ja Inkilä soittivat ikään kuin toistensa soittoa kommentoiden ja siihen reagoiden eri puolilla Talvipuutarhan kasvistoa.
Päältä puhallettava bambuhuilu on sormirei’itetty pentatoniseen asteikkoon, mutta koska japanilainen perinnemusiikki ei aina ole pentatonista, pystytään puhalluskulman muutoksilla ja sormitekniikalla saamaan aikaan väliäänet.
Shamisenia, kolmikielistä kitaran kaltaista perinnesoitinta, soitti taiwanilainen, Sibeliusakatemiassa opiskeliva Zuiko. Yleisö riemastui, kun Zuiko heitti japanilaisen perinteisen laulun rokkityylisesti shamisenia revitellen. Zuiko kertoi, että hän pyrkii yhdistämään perinteistä musiikkia moderniin musiikkiin, kuten vaikkapa rokkiin.

Japanilaisen perinnemusiikin ryhmä Helsingin kaupungin Talvipuutarhassa. Kuva: Eija Niskanen
Kaikki kappaleet perustuivat perinteisiin japanilaisiin kappaleisiin, mutta lopussa koko porukka repäisi yhdessä kahden suomalaisen polskan yhdistelmän, jonka Otto Eskelisen oli sovittanut japanilaisille soittimille.
Aurinkoisen sunnuntai-iltapäivän konsertti Helsingin kaupungin Talvipuutarhassa yhdisti hienosti musiikin ja paikan tunnelman. Ryhmä esiintyi yläparvella, Talvipuutarhan kasvien katteessa. Parven alla valoheijastumia heitti karppilammikko, japanilaiseen estetiikkaan sopivasti.
Ryhmä esiintyi kiertueellaan (23.–26.5.2025) myös Tampereella, Paraisissa ja Porvoossa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
40-vuotisjuhlavuotensa käynnistävän Miljoonasateen Heikki Salo julkistaa sisäisen minänsä – Hänellä on taiteilijaidentiteetti
HENKILÖ | Heikki Salolla on tallessa runsas valikoima valokuvia Miljoonasade-yhtyeen nuoruusvuosilta. Kuvien lisäksi Heikillä on tarinoita – hyviä!
Pate Mustajärvi (1956–2025) – lue kuinka Popeda-keulakuva kertoi keväällä 2024 lukuharrastuksestaan
HENKILÖ | Pauli ”Pate” Mustajärvi oppi lukemaan jo ennen kouluikää. Siitä pitäen kirjat ovat kuuluneet hänen elämäänsä.
Pate Mustajärven laulujen aiheet syntyvät uutisista, vain harvoin mukana on henkilökohtaisia tunteita
HENKILÖ | Kulttuuritoimituksen Marja Aaltio haastatteli keväällä 2022 Pate Mustajärveä, joka kertoi olevansa uutisfriikki ja laulujensa sanoitusten nousevan ajankohtaisista tapahtumista.
Laula elämän puolesta käyttää ääntään elinkelpoisen planeetan puolesta – ydinasia yhdessä laulamisessa on toivo
MUSIIKKI | Laululiikkeen idea lähti yllätystapahtumista, joissa joukko ilmastonmuutoksesta huolestuneita ihmisiä kokoontui laulamaan kuorosovitusta Antti Aution kappaleesta Lisää ääntä.



