G Livelab Tampere. Kuva: Genelec
ARKKITEHTUURI | Uskomatonta, kuinka hyvin entisinä aikoina rakennettiin. Käsin tiilistä muurattu paperitehtaan pannuhuone, sittemmin kirjaston lehtilukusali, nyttemmin keikkapaikka G Livelab Tampere, oli pienillä muutoksilla valmis käyttöön.
“Kaiken lähtökohta oli hyvä soundi. Se, että on hyvä soittaa ja että on hyvä kuunnella musiikkia.”
Päivi Vasara, teksti
Arkkitehti Marco Casagrande otti mieluusti vastaan tehtävän suunnitella keskellä Tampereen ydintä olevaan pannuhuoneeseen – todellakin pannuhuoneeseen – hienon keikkapaikan, jossa on hyvä soittaa ja jossa on hyvä kuunnella musiikkia.
Paikka on Tammerkosken partaalla, Keskustorin likeisyydessä. Viimeksi rakennus oli kirjaston lehtilukusali. Paikan omistaa Tampereen kaupunki. Alkujaan Frenckellin paperitehtaan pannuhuone on rakennettu vuosina 1905–1907.
Rakennuspaikka on ollut vaikea: rinne, joka laskeutuu koskeen. Perustukset olivat kuitenkin yhä kunnossa. Pannuhuone oli museoitu, tontti on kaupungin puistoa.
Vintiltä löytynyt Stradivarius
– Pannuhuone oli kuin Stradivarius, jonka löytää vintiltä, pyyhkii pölyt ja virittää ja saa näin loistoluokan instrumentin käyttöönsä, Marco Casagrande sanoo.
Kaupunki järjesti rakennusta koskevan kilpailun, jonka voitti Muusikkojen liitto mukanaan Marco Casagranden toimisto Casagrande Laboratory.
– Kokonaisuus oli hyvää projektin hoitoa kaupungilta. Tavoite oli selkeä, Casagrande sanoo.
Casagrande oli puhumassa Rakennuskulttuurikeskus Piirun yhteistyökumppaniensa kanssa järjestämässä Kestävä talo 3 – korjaamalla kulttuuritekoja -seminaarinsa lokakuun alussa Työväenmuseo Werstaan auditoriossa.
Korjaaminen on paitsi kulttuuriteko myös ilmastoteko. Tapausesimerkkeinä seminaarissa olivat G Livelabin lisäksi muun muassa Helsingin Olympiastadion ja Seinäjoen Kalevan navetta.
Aikoinaan hyvin rakennettu
Livelabin tila edustaa hyvää rakennustaitoa. Esimerkiksi tiilimuuratut seinät olivat loistavassa kunnossa. Kahdeksankulmainen piippu rakennuksen vieressä on vuodelta 1870.
– Rakennus on ilmeikäs. Vuonna 1971 oli tehty renovointi. Tässä yhteydessä oli tehty uusi välipohja ja laatta alapohjaan. Kaari-ikkunat olivat hyvässä kunnossa.
– Lähtökohtaisesti tilanne lähteä uuteen oli antoisa, sillä rakennuksen alkuperäinen arkkitehtoninen suunnittelu on huipputasoa. Rakentajien käsityötaito on ihailtavaa tiiliseinien lisäksi koristeaiheissa. Katon kanssa ei ollut menty helpon kautta, vaan tynnyriholvattu katto oli vaivalla ja ennakkoluulottomasti pingotettu ohuella teräsrakenteella seiniin.
Uudessa käyttötarkoituksessa lähdettiin esiintymislavan hyvästä sijoittamisesta. Ravintolakäyttöön sopivaan keittiöön oli tila entuudestaan ja se oli muutettavissa nykyvaatimuksia vastaavaksi.
Kellarikerrokseen oli tehtävissä esteettömät vessat ja takahuone muusikoille. Kerrosten väliin saatiin hissi, josta on bändien roudareille suuri ilo. Uutta olivat hätäpoistumistiet ja uusi pääsisäänkäynti. Alimmassa kerroksessa sijaitsivat ennen lehtilukusalin arkistot.
Julkisivu ei muuttunut kuin pienesti, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet ovat uutta.
Suunnittelulla raha riitti
Jos rahaa olisi ollut rajattomasti, olisi kaikki 1970-luvulla maalatut tiiliset sisäpinnat puhdistettu tiilelle, mutta tästä jouduttiin tinkimään. Nyt esiintymislavan takaseinä on tiilipinnalla ja muualla on maalattu päälle. Näin syntyy valoja ja varjoja. Lisäksi seinillä on akustiikkalevyjä.
Kuparilattia valittiin akustiikan takia. Soundin kannalta tiili on myös hyvä materiaali. Lisäksi on kupariverkkoa.
Lattian päällikerros on epoksia. Se on toimiva ratkaisu.
Fossiileja upotettu lattiaan
Epoksiin on upotettu vinyylilevyjä, rumpalin palikat ja työmiesten työkaluja.
Tässä on ajatuksena kunnioittaa sekä rakennuksen käyttäjien eli soittajien taiteellista työtä että rakentajia.
– Voi ajatella niin, että arkkitehti on rakennusmiesten bändin johtaja. Kun rappareille, timpureille ja muille tulee tunne, että he soittavat hyvässä bändissä ja se saa heidät tekemään hyvää laatua, tekee tämä heistäkin taiteilijoita. Halusimme kunnioittaa rakennusmiesten taitavuutta tekemällä heidän työkaluistaan ”fossiileja”.
Arkkitehtuuri palvelee musiikkia
Yleisölle on paikkoja 200–300 ja lisäksi on parvi. G Livelabilla on kesäterassi ja koronaratkaisuna ulkona kasvihuoneita. Huomionarvoista on, että paikka toimi läpi korona-ajan.
Marco Casagrande sanoo, että yhteistyö maakuntamuseon ja museoviraston kanssa sujui hyvin. Kummastakin suunnasta tuli tukea päämäärälle pitää laatu korkealla.
– Tässä tapauksessa arkkitehtuuri palvelee musiikkia ja hyvää soundia. Kaikki arkkitehtoniset teot heijastuvat musiikkina takaisin.
– Muusikkojen liiton ehto oli alusta asti tila, joka on täydellinen musiikin esittämiselle ja kuuntelulle.
Yleisöstä kysyttiin, pitäisikö G Livelabin sisustus Casagranden mielestä suojella. Casagrande vastasi, että pikemminkin pitäisi suojella arkkitehtuurin ja musiikin välistä suhdetta. Jos tilassa ei soiteta, se menettää merkityksensä.
Kohteen suunnittelu alkoi vuonna 2017 ja paikka avattiin syksyllä 2019.
Palkintoja tippuu
Toteuttamisessa on onnistuttu, sen osoittavat lukuisat palkinnot. G Livelab Tampere on saanut Tampereen kaupungin esteettömyyspalkinnon (2019), maailman parhaan konserttisalin Mondo*DR-palkinnon (2020), Tampereen kaupungin vuoden kulttuuriteko -palkinnon (2021) sekä vuoden musiikkiklubin Industry Awards -palkinnon (2021).
Casagrande laboratoriota johtaa Marco Casagrande, joka on palkittu Euroopan arkkitehtuuripalkinnolla (2013), kansainvälisten arkkitehtuurikriitikoiden CICA-palkinnolla (2013) sekä Unescon ja Locus-säätiön kestävän arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun maailmanpalkinnolla (2015).
G Livelabia on Casagranden kanssa ollut suunnittelemassa Mirella Peltonen.
Casagrande on toiminut arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun professorina Bergenin arkkitehtikoulussa (2001–2004, 2017–) ja Taiwanin Tamkang -yliopistossa (2004–2009) sekä opettanut arkkitehtuuria, maisema-arkkitehtuuria, ympäristötaidetta, kaupunkisuunnittelua ja sosiologiaa kymmenissä yliopistoissa ympäri maailmaa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Livelevy odotti kahdeksan vuotta miksausta – Wentus Blues Band lupaa olla oma itsensä Tampereen keikalla
MUSIIKKI | Lähes 40 vuotta sitten perustettu bluesbändi syntyi aikana, jolloin nuoret miehet halusivat soittaa hevirokkia. Miten blueskapulan saisi nuoremmille?
Levoton Tuhkimo sai juhlavan vastaanoton, kun Dingon henki palasi päiväksi kotiin Poriin
ELOKUVA | Dingo-huumaa oli mahdollista elää vielä yhden kerran, yhden päivän ajan Porissa. Kulttuuritoimitus seurasi, kun Levoton Tuhkimo -elokuva sai maailmanensi-iltansa.
Petra Poutasen johtama Tuomiokuoro tarjoaa marraskuussa Vastauksia
MUSIIKKI | Tampereen Ihankaikkinen Kuninkaallinen Tuomiokuoro ei pönötä. Kuorolaiset liikkuvat laulaessaan sekä koreografian mukaan että sopivasti improvisoiden.
Kirill Karabits ja Tampere Filharmonia osoittivat, että Ukrainan kulttuuria ei niin vain nujerreta
KONSERTTI | Tampere ja Kiova ovat olleet ystävyyskaupunkeja 70 vuotta. Tampere-talon perjantaisessa konsertissa juhlittiin sitä ja itsenäisen Ukrainan selviämistä.