Bonnie Tylerin kuolematon Total Eclipse of the Heart ja 24 muuta mahtavinta 1980-luvun voimaballadia

Tero Alanko

Tänä perjantaina 30.8.2019 Tampere-talolla esiintyy Bonnie Tyler, joka tunnetaan muun muassa ja aivan erityisesti Total Eclipse Of The Heart -kappaleesta. Kulttuuritoimituksen järjestämän äänestyksen mukaan se on 1980-luvun toiseksi paras power ballad eli voimaballadi.

Helmikuussa 1983 ilmestynyt Total Eclipse Of The Heart on amerikkalaisen Jim Steinmanin säveltämä, sanoittama ja tuottama laulu, joka avasi luukut 1980-luvun puolivälin voimaballaditulvalle. Kappaleella soittavat esimerkiksi The E Street Bandin pianisti Roy Bittan ja rumpali Max Weinberg. Sen albumiversio mehustelee omalla täydellisyydellään vielä pari minuuttia kauemmin kuin singleversio, johon radiokuuntelijat ovat ehdollistuneet. (Singleversiossa noin kolmen ja puolen minuutin kohdalla tapahtuva nostatus ja sitä seuraava ”I really need you tonight!” -huudahdus on muuten yksi pophistorian suurimmista hetkistä.)

Käheä-ääninen Bonnie Tyler on walesilainen laulaja, mutta yleensä voimaballadit ovat amerikkalaisten rockartistien ja -bändien bravuureja. Niiden juuret ulottuvat jonnekin Aerosmithin Dream Onin (1973) ja Bostonin More Than A Feelingin (1976) paikkeille. 1980-luvun puolivälissä voimaballadien kaupallinen potentiaali räjähti, epäilemättä Music Televisionin ja elokuvateollisuuden avustuksella. Usein voimaballadit olivat oiva tapa soluttautua suuremmille markkinoille.

Voimaballadin määritteleminen on vaikeaa. Yleensä niiden olennaisiin elementteihin kuuluvat hidas tempo, varovainen alku sekä vääjäämätön nousu mahtavasti pauhaavaan kertosäkeeseen, jossa laulaja kertoo jotain olennaista rakkaudesta. Parhaissa voimaballadeissa juuston ja paatoksen suhde on optimaalinen eikä dramaattisuudessa säästellä.

Vaikka voimaballadeja on tapana halveksia itsensä vakavasti ottavissa rockpiireissä, kaikilla musanörteillä on omat suosikkinsa. Tai sitten heidän tunne-elämässään on jotain vähän vinksallaan.

* *

1. Prince And The Revolution: Purple Rain (1984)

”Megaliitti, joka voimaballadisuudestaan huolimatta pitää sisällään paljon muutakin. Oman aikansa kuva ja Princen läpimurto.” (Ilkka Valpasvuo)

”Voimaballadeja voivat tehdä muutkin kuin puudelitukkaiset kalifornialaiset spandex-rokkarit kokaiini- ja Jack Daniels -huuruissaan. Purple Rainin liki yhdeksässä minuutissa ei ole sekuntiakaan turhaa – introt, soolot, outro-paisutukset: kylmät väreet jo pelkästä ajatuksesta!” (Teemu Fiilin)

”Studioperfektionistina tunnettu yksinvaltias päätyi käyttämään kappaleen pohjana sen ensimmäistä liveversiota. Kappaleen ikoniset komppikitarasoinnut soitti 19-vuotias Wendy Melvoin ensimmäisellä keikallaan Revolutionin riveissä ja Prince esitti kaikki maailman tunteet sisältävän kitarasoolonsa huumaantuneen minneapolisilaisyleisön edessä. Tilanteen jännite välittyy kirkkaana ja koskettavana.” (Mikko Meriläinen)

”Purple Rain leijailee jossain luokittelujen ulottumattomissa omassa täydellisyydessään. Ihaninta siinä on sykähdyttävän alun lisäksi, että se kestää niin tolkuttoman pitkään. Illan viimeinen hidas jatkuu ja jatkuu ja kaikki osaavat yhtyä melankoliasta toiveikkaana nousevaan ’purple rain, purple rain’ -hokemaan. Monesta balladista jää hivenen tahmainen ja äkkimakea olo, Purple Rainista ei ikinä.” (Aino Louhi)

2. Bonnie Tyler: Total Eclipse Of The Heart (1983)

”Pakko olla paras biisi, koska haluan laulaa sen karaokessa vuosi toisensa jälkeen, vaikka ääniala ei edes riitä. Niin paljon tunnetta!” (Mervi Vuorela)

”Paatoksessaan täydellinen. Lisäarvoa tuo internetin klassikko ’Total Eclipse Of The Heart Literal Video Version’, jossa biisin lyriikat on korvattu kirjaimellisella selostuksella siitä, mitä musiikkivideolla ’tapahtuu’. Alkuperäisen version kuullessani päässä soivat aina vaihtoehtoiset lyriikat: ’Mullet with headlights? Over-surprised guy weirded out.’ (Ninni Luhtasaari)

”Kaikkien aikojen ikuisesti paras. Kaikki toisinaan hajoavat kappaleiksi ja ikuisuus alkaa tänäkin iltana. Biisi kasvaa niin hienosti loppua kohden, että sen jaksaa kuunnella aina loppuun asti, ilmarumpuja paukuttaen.” (Tomi Takala)

”Hyvässä voimaballadissa on kaksi perusainesosaa: juusto ja sokeri. Ja aina silloin kun tuntuu, ettei juustoisemmaksi tai imelämmäksi voi enää mennä, Jim Steinman ja Bonnie löytävät jostain uuden vaihteen.” (Antti Isokangas)

3. Heart: Alone (1987)

”Yksi powerballadien historian parhaita lunastuksia kuullaan, kun Alonen uskomattoman vaikuttava esikertosäe lähtee ilman varoitusta ja lajityypille ominaista valtavaa tomifilliä. Biisi halkoo ilmaa kuin nyrkki ja liekehtii kuin Bic-sytkärien meri.” (Arttu Tolonen)

”Heartin jättiballadi osoittaa, miten yksipuolisen rakkauden tuskan ja turhautumisen ehtii purkaa tyhjentävästi reilussa kolmessa ja puolessa minuutissa. Kellon tikittämisen kuunteleminen ja puhelimen soimisen odotteleminen on kaikkein raadollisinta, kun tietää, että kello jatkaa monotonista tikitystään ja se puhelin ei koskaan soi.” (Markus Hilden)

”Mitä tulee powerballadeihin; mitä kornimpi ja häpeilemättömämpi, sitä parempi. Wilsonin sisarukset rökittivät 1980-luvun machorokkarit 6–0 omalla lääkkeellään. Ekaluokkalaisena rokkifanina ihailin Lynn Wilsonin sankarillisia kitarasooloja sekä Ann Wilsonin kaikkia fyysisiä rajoitteita uhmaavaa ääntä.” (Manna)

4. Foreigner: I Want To Know What Love Is (1984)

”Eikö miehen anneta enää edes tietää, mitä rakkaus on!” (Matti Markkola)

5. Bryan Adams: Heaven (1983)

”Heavenissa on poikkeuksellisen ihanaa se, että siinä ei odoteta tai kaivata vaan ollaan onnellisia tässä hetkessä. Pidän myös tavasta, jolla sanoituksessa luodaan illuusio herkän koviksen rauhoittumisesta, ehkä jopa aikuistumisesta. Nostalgiset ’Thinkin’ about all our younger years / there was only you and me / we were young and wild and free’ -rivit kirjoittaessaan Bryan Adams oli kaiketi 23-vuotias.” (Tero Alanko)

6. The Bangles: Eternal Flame (1988)

”Eternal Flame on ensimmäisiä slovareita, jotka onnistuivat ravistelemaan ala-asteikäistä sieluani toden teolla. Susanna Hoffs laulaa ihanasti ja mukavan poikkeuksellista on myös se, että biisissä ei ole stereotyyppisen yltiömahtipontista kertosäettä.” (Tomi Nordlund)

7. Frankie Goes To Hollywood: The Power Of Love (1984)

”Tämä on yksi kaikkien aikojen kauneimmista kappaleista. Teksti, musiikki ja tuotanto kohtaavat täydellisesti.” (Knipi)

8. Alphaville: Forever Young (1984)

”Aksu on tehnyt kappaleesta hienon käännöksen.” (Oskari Onninen)

9. The Cars: Drive (1984)

”Ihanan pidättelevä biisi ollakseen power-balladi. Lunastusta ei koskaan tapahdu, jännitteinen nautinto jatkuu ikuisuuteen.” (Arttu Tolonen)

10. Berlin: Take My Breath Away (1986)

”Ihana, lämmin tuulahdus viattomuutta ja nuorta, tietenkin mahdotonta rakkautta.” (Samae Koskinen)

* *

11. Van Halen: Why Can’t This Be Love (1986) | katso video

”Voimaballadi ei vaadi slovaritempoa. Oikea moodi ja tunne ratkaisee. Sammy Hagar laulaa nerokkaasti tämän amerikkalaisen juustorockin suurteoksen. Säkeistössä sisään lihaksikkaasti ja jumalainen kertosäe popitetaan herkemmällä otteella. Vääjäämättömän pääriffin ja kertsin pakahduttavan teinipoppimelodian yhteisvaikutus tekee tästä ylivoimaista NATO-meininkiä.” (Pekka Laine)

12. Scorpions: Still Loving You (1984) | katso video

”Still Loving You on se biisi, joka soi aina yläasteen discon viimeisissä hitaissa, mutta koskaan sitä ei päässyt tanssimaan. Sama katkeransuloisuus ja avuttomuus tunteiden edessä tulee täydellisesti esiin Klaus Meinen laulussa sekä Schenkerin ja Jabsin kitaroissa, aina viimeiseen epätoivoiseen ’I need your love’ -huudahdukseen asti.” (Mervi Vuorela)

13. Aerosmith: Angel (1987) | katso video

”Angel kuuluu Aerosmithin ja hittinikkari Desmond Childin 1980-lukuisten yhteissävellysten kirkkaimpiin helmiin. Kappaleessa on kaikki palaset kohdallaan: upea säkeistö, upea kertsi ja ihanan kliseinen teksti. ’Olet enkelini, tule ja pelasta minut tänä yönä’, voihkii Steven Tyler. Paras kohta on silti bridge, jossa Joe Perry liidättää Angelin parilla särökitarasoinnulla korkealle voimaballaditaivaaseen.” (Tomi Nordlund)

14. Foreigner: Waiting For A Girl Like You (1981) | katso video

”Mutt Langen täydellinen tuotanto täydelliselle kappaleelle. Syntikkaintrosta vastaa 19-vuotias Thomas Dolby!” (Jani Järvinen)

15. George Michael: Careless Whisper (1984) | katso video

”Estetiikaltaan lähes täydellinen kasari-powerballadi. Sanojen puolesta painii myös omassa sarjassaan, ei äkkiseltään tule mieleen toista megahittiä, jossa laulettaisiin noin kaunein sanankääntein ystävyyden ja romanttisen suhteen yhdistämisen ongelmallisuudesta. Ja toki se saksofoni on pakko mainita.” (Antti Hietala)

16. Jennifer Rush: Power Of Love (1984) | katso video

”The Power of Love on erikoinen kappale: sen kenties tunnetuin, Celine Dionin esittämä versio on sietämätön ja itse asiassa balladin ydinosa, kertosäe, on vähän tylsä. Mutta sillä hetkellä, kun Jennifer Rush alkaa laulaa ’the whispers in the morning…’ heleällä, saksalaisnuotin kuorruttamalla äänellään, olen yhtäkkiä aseeton. Pitääkö tästäkin nyt tykätä!” (Aino Louhi)

17. ZZ Top: Rough Boy (1985) | katso video

”Parhaiden voimaballadien näyttävän ja säihkyvän pintakerroksen alla asuu simppeliä viattomuutta sykkivä sydän. ZZ Top palautti Afterburner-albumin mahtiherkistelyllä 1980-luvun rockiin häivähdyksen 1950–1960-luvun teinimusiikin lapsenmielisestä vilpittömyydestä. Rough Boyn puleerattu ulkoasu kertoo pyrkimyksestä olla ajassa kiinni. Laulun melodia ja suorasukainen teksti edustaa ajatonta kaipausta. Saisinpa illan viimeisen tanssin.” (Pekka Laine)

18. Roxette: Listen To Your Heart (1988) | katso video

”Listen to Your Heartissa yhdistyvät tukkarockin megalomania ja Abban ruotsipop-perinne saumattomasti: tarjolla on suureellista melodiaa, kunnon kitarasooloa, helppoa kertosäettä sekä Marie Fredrikssonin jo valmiiksi korkealta lähtevää upeaa c-osaa.” (Markus Hilden)

19. Def Leppard: Love Bites (1987) | katso video

”Mikään ei ollut enää entisensä tämän kuultuani. Uuu babe! Oooh yeah!” (Knipi)

20. Ozzy Osbourne: Goodbye To Romance (1980) | katso video

”Hellyttävä Lennon-balladi hienoimmalta muurahaisia imppaavalta juopolta, jonka tiedän.” (Samae Koskinen)

21. Chicago: Hard To Say I’m Sorry (1982) | katso video

”Laulaja Peter Ceteran kuohkea kuontalo, kirveellä veistetty leukalinja ja täyteläinen tenori huokuvat sellaista yli-inhimillistä aikuisrockjumaluutta, ettei ole lainkaan ihmeellistä, jos anteeksipyynnön esittäminen tavalliselle kuolevaiselle tuottaa hänelle vaikeuksia yhden voimaballadin edestä. Seitsemän ihmistä kymmenestä ei muuten erota sokkotestissä Ceteraa 1980-luvun television antisankarista Sledge Hammerista eli Don Davisin Moukarimiehestä.” (Antti Lähde)

22. Richard Marx: Right Here Waiting (1989) | katso video

”Right Here Waiting on tavallaan täydellinen näytekappale 1980-luvun voimaballadista: muhkea kasvatus, tunnelmointia flyygelin äärellä. Tekstillisesti se on toiminut selkeänä esikuvana esimerkiksi kotimaisen voimaballadismin helmelle, Petri Munckin Levottomalle prinssille.” (Janne Laurila)

23. Cyndi Lauper: True Colors (1986) | katso video

”1980-luku oli pullollaan ihanan eksentrisiä laulajia, kuten neljän oktaavin äänialaansa rohkeasti käyttänyt Cyndi Lauper. Hänen toisen albuminsa hurmaavasta nimiraidasta on tullut homoyhteisöjen standardi: ’Don’t be afraid!’ Kappaleen ovat tehneet Billy Steinberg ja Tom Kelly, miehet muun muassa The Banglesin Eternal Flamen, Heartin Alonen ja Madonnan Like A Virginin takana.” (Tero Alanko)

24. Yö: Joutsenlaulu (1984) | katso video

”Katsomalla Joutsenlaulun videon ymmärtää kappaleen poikkeuksellisuuden. Ihan mikä tahansa porilaisten likigoottien synkistelylaulu tuskin olisi päätynyt keskikaljaräkälöiden vakiraidaksi. Ihme, ettei Jussi Hakulisen 1980-luvun tyyliä nostalgisoida enempää. Vain musta huulipuna puuttuu.” (Oskari Onninen)

25. Whitney Houston: Greatest Love Of All (1985) | katso video

”Greatest Love Of All oli minulle vain yksi vavahduttava voimaballadi muiden joukossa, kunnes saksalainen draamakomedia Isäni Toni Erdmann murskasi sen avulla sydämeni. Kohtaus, jossa hermoromahduksen portteja kolkutteleva yrityskonsultti Ines esittää laulun käytännön piloihin suuntautuneen Toni-isänsä sähköpianosäestyksellä satunnaisen romanialaisperheen pääsiäisjuhlissa, on samanaikaisesti yksi elokuvataiteen hysteerisimmistä ja koskettavimmista.” (Antti Lähde)