Anonyymi anarkisti, Kreikka, syyskuu 2021. Kuva: Henri Salonen
NÄYTTELY | Tampereen Finlaysonilla sijaitseva Työväenmuseo Werstas jatkaa rohkeaa otetta työtä käsittelevissä näyttelyissään.
”Eurooppa kieltäytyy työstä -projekti antaa äänen niille, jotka tekevät toisin ja ovat palkkatyöyhteiskunnan ulkopuolella.”
Päivi Vasara, teksti
Tyypillisesti työ määrittelee ihmisen ja hänen arvonsa yhteiskunnassa. Ja nyt puhutaan nimenomaan tavallisesta palkkatyöstä.
Eurooppa kieltäytyy työstä on näyttelyn nimenä provosoiva. Etenkin nyt, kun jokaisen kynnelle kykenevän ja kykenemättömänkin pitäisi näihin palkkatöihin mennä tai sitten käy huonosti.
Työryhmä, johon kuuluvat Henri Salonen, Ilona Raivio ja Lasse Poser, dokumentoi ympäri Eurooppaa vuosina 2021–2023 muun muassa yhteisöviljelijöiden, hoivatyöntekijöiden sekä tehtaanvaltaajien toimintaa. vi -näyttelyssä on esillä työn kulttuuriin kriittisesti suhtautuvien ihmisten arjesta ja ajattelusta kertovia valokuvia, tekstejä sekä elokuva.
Työväenmuseo Werstaan näyttelytekstit antavat oman äänen näille toisinajattelijoille. Samoin tekee projektin yhteydessä julkaistu kirja, jolla on sama nimi kuin näyttelyllä.
Vaihtoehtoisen tavan elää etsineet eivät ole laiskoja, eivät vieroksu työtä, vaan tekevät työtä hyvinkin paljon, mutta hyvin pienellä korvauksella. Ero on siinä.
Lasse Poser on litteroinut valtaosan haastatteluista kirjan teksteiksi. Ratkaisu takaa sen, että haastatellut ihmiset puhuvat suoraan lukijalle.
Kuukauden matka
Lasse Poser, elokuvan tekijä Ilona Raivio ja valokuvaaja Henri Salonen kiersivät Eurooppaa kuukauden Lassen 25 vuotta vanhalla Mersulla. Aikataulujen kanssa teki tiukkaa, joten Berliinistä Kreikkaan lennettiin.
Haastattelut oli sovittu. Työryhmällä oli hyvät kontaktit kohdemaihin jo Suomessa. Nämä auttoivat haastateltavien löytymisessä ja myös tulkkaamisessa.
Vaihtoehtona olisi ollut yllätyksellisyys – se, että yhden linkin kautta olisi tullut uusia vinkkejä sopivista paikoista ja olisi seurattu näitä. Tässä tuli kuitenkin aika vastaan, eikä näin voitu toimia.
– Tavoite oli löytää erilaisia paikkoja. Se, mihin aika riittää, määritteli suunnittelua koko ajan. Piti olla aika varma, että mukaan tulee radikaaleja ihmisiä, jotka ovat ajattelultaan kiinnostavia, Lasse Poser sanoo.
Kokonaisuus, jossa on kirja, näyttely ja elokuva, muodostui luontevalla tavalla itsestään.
Korona hidasti
Alkuvaihetta hidasti korona. Dokumenttimatkalle lähdettiin toisen koronavuoden lopulla, kun rokotteet oli saatu.
Lasse Poser ja Henri Salonen tutustuivat opiskellessaan kuvajournalismin maisteriohjelmassa Tampereen yliopistossa 2016–2017. Myös Ilona ja Henri ovat opiskelukavereita. He suorittivat media-assistentin ammatillista tutkintoa Helsingissä vuosina 2008–2010
Kaikki kolme asuivat jo Helsingissä vuonna 2019, kun projekti laitettiin käyntiin.
– Opiskelujen jälkeen tuntui siltä, että olisi kiva tehdä jokin projekti yhdessä ja yhdistää eri formaatteja: still-kuvaa, tekstiä ja elokuvaa. Kun teimme työsuunnitelmaa projektille Lassen kanssa tuolloin vuonna 2019, asuimme Ilonan kanssa kämppiksinä Vallilassa. Siitä sitten Ilonakin lähti mukaan, Henri Salonen kertoo.
Työväenmuseo Werstas löytyi näyttelypaikaksi jaettujen arvojen vuoksi. Työryhmän mielestä yhteistyö museon kanssa on ollut hedelmällistä. Werstaalla tajuttiin idea heti.
Sitä paitsi pääkaupungista ei löydy Werstaan veroista paikkaa. Helsingissä olisi saatu ehkä jokin kahden viikon gallerianäyttely. Sen sijaan Werstas on antanut näyttelylle arvoa ja näyttelyaikaakin maaliskuulle asti.
Työryhmän kesken ei ole hierarkioita. Kukin vastaa omasta osuudestaan.
Palkkatyön kritiikkiä
Henri Salonen nostaa projektin motiiveista esiin sen, että nykyinen tapa toimia, lisätä kulutusta ja niin sanottua hyvinvointia, ajaa ympäristön tuhoon.
– Toimintatapa palkkatyössä on yksi ongelma. Työssä ei vallitse demokratia. Työssä kuitenkin vietetään iso osa elämää, Lasse Poser sanoo.
– Työksi kutsutaan mitä tahansa paskaa. Ei mietitä, mitä tehdään ja millä tavalla. Taloudellinen näkökulma on ainut hyväksytty. Työ on yhtä kuin rahantekokone.
– Lisäksi, jos katsotaan sitä itse työn tekemisen mallia, on juututtu menneeseen esimerkiksi työajan ja valvonnan näkökulmasta, Ilona Raivio lisää.
Löytöretket Eurooppaan
Näyttelyn kuvissa, haastatteluissa, elokuvassa ja esseissä on tavattavissa muun muassa kapitalismikriittisen teorian kehittelijöitä, yhteisömaanviljelijöitä, vallatun saippuatehtaan työntekijöitä sekä hoiva-alan aktivisteja Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa, Saksassa, Espanjassa ja Kreikassa.
Erityisen kiinnostava on Thessalonikin vallattu saippuatehdas. Se pyrkii oikeudenmukaiseen työn tekemiseen. Se on ainoa vallattu tehdas Kreikassa ja joutuu pinnistelemään. Saippuatehdasta vastaan hyökätään ja tehtaalaiset ovat joutuneet järjestämään yövartioinnin.
Maanviljelyyn ympäristöä uudistavalla tavalla työryhmä tutustui sekä Ruotsissa että Tanskassa yhteisömaatiloilla. Vaihtoehtoinen työ ei ole helppoa laakereilla lepäilyä. Tuntimäärät satokaudella ovat melkoisia. Sekin kävi ilmi, että myös omassa valitsemassaan ja mielekkäässä työssä voi palaa loppuun. Ruotsalainen viljelytila tuntui työryhmän mielestä kukoistavalta. Onnettomuudekseen sen päärakennus paloi keväällä 2022.
Espanjassa tutustuttiin muun muassa Etelä-Amerikasta saapuneiden naisten asemaan. Heillä voi olla korkeakoulututkinto, mutta heille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin olla kotiapulaisena tai hoivatyöntekijänä.
Tanskassa Hawila-laivaa kunnostetaan esikuvaksi hiilineutraalille merenkululle.
Sijoittajakaan ei ole palkkatöissä
– Nykyinen talousjärjestelmämme on valuvikainen tai suorastaan rikki luonnon kantokyvyn sekä vaurauden reilun jakamisen kysymysten edessä. Sitä on kuitenkin vaikeaa haastaa ja kyseenalaistaa, Henri Salonen sanoo.
Eurooppa kieltäytyy työstä -projektin esittämä kritiikki on nyt ajankohtaista, kun Orpon hallitus ajaa kepillä töihin sairaita ja kuntoutumassa olevia.
– Orpon hallituksen näkökulma on tietoisesti valheellinen ja ihmisvihamielinen. Heidän ajamansa politiikka tuottaa ja tarvitsee työttömyyttä, eikä pyri täystyöllisyyteen. Samalla he syyllistävät työttömiä heidän työttömyydestään, Lasse Poser sanoo.
Sitten on sekin näkökulma, mikä nähdään työnä. Onko hoiva- ja kotityö sitä työtä? Millä ehdoilla työtä tehdään? Onko työllä laatua?
Projektia olisi voinut jatkaa, jos olisi halunnut mahduttaa siihen lisää näkökulmia, mutta on osattava myös rajata.
Ulkopuolelle rajattiin muun muassa sijoittamalla rikastuneet, jotka elävät sijoituskämpillään ja indeksirahastoillaan. He ovat palkkatyöyhteiskunnan ulkopuolella, mutta kas vain, tämä on täysin hyväksyttyä toisin kuin yksinhuoltajaäiti, joka on omaishoitaja lapselleen.
Eurooppa kieltäytyy työstä -projekti jää elämään näyttelyn jälkeenkin. Ilona Raivio toivoo, että elokuva saisi jatkoelämän esimerkiksi kouluesityksissä, festivaaleilla ja julkisissa tiloissa.
– En näe elokuvan meriittinä sen olemassaoloa taideteoksena, vaan se on väline, jolla asioita viedään eteenpäin, hän sanoo.
Mitään ei tehtäisi toisin
Näyttelyssä on luettavissa myös Klaus Maunukselan ja Pontus Purokurun kirjoittamat aihetta käsittelevät esseet. Eurooppa kieltäytyy työstä -projektin materiaalista julkistetaan yhtä aikaa näyttelyn avautumisen kanssa myös samanniminen kirja, jonka kustantaa Khaos Publishing.
Projektia ovat tukeneet Koneen Säätiö, Finnfoto – Suomen valokuvajärjestöt ry, Olga ja Vilho Linnamon Säätiö, Taike ja Vikes.
Tapasin työryhmän näyttelyn avajaispäivänä. He olivat saaneet hengähtää hetken projektin jälkeen. Yleinen ilmapiiri oli työryhmän kesken sellainen, että jos projekti aloitettaisiin niillä tiedoilla, mitä on nyt kertynyt, ei mitään tehtäisi toisin.
Eurooppa kieltäytyy työstä Tampereen Työväenmuseo Werstaassa (Väinö Linnan aukio 8, Finlayson 3.3.2024 asti.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tampereen museot 2025: Muumien maailmaan pääsee ensi vuonna tutustumaan ilmaistapahtumissa
NÄYTTELYT | Vapriikki esittelee supersankareita, Tampereen taidemuseo surrealismia ja Milavida Rooman oopperan pukuloistoa. Sara Hildénin taidemuseon kevään taiteilija on Heikki Marila.
Modernismi käänsi katseen keskiaikaan – Gothic Modern -näyttely avautuu Ateneumissa
KUVATAIDE | Ateneumin suurnäyttely Gothic Modern – pimeydestä valoon näyttää, miten taiteilijat 1900-luvun alussa innostuivat gotiikasta ja renessanssista.
Nyt mentiin ihan metsään – Suomen Metsämuseo Lusto uudisti perusnäyttelynsä
MUSEO | Suomen Metsämuseo Luston uusittu perusnäyttely ei kertaa metsätalouden tarinaa vaan pysäyttää ihmisen hiilijalanjälkineen madon ja maiseman väliin.
Vielä ehtii rapsuttaa Ahto-Kustaata – Postimuseon perusnäyttely Viestinviejät enää hetken avoinna
NÄYTTELY | Väistyvä perusnäyttely ehtii täyttää 10 vuotta ja huipentuu Posti 386 vuotta -tapahtumaan Vapriikissa lauantaina 7. syyskuuta. Näyttely suljetaan kokonaan viikkoa myöhemmin.