Vapriikin taikametsä, Wäinö Aaltosen veistokset ja Tuula Lehtisen maalaukset ovat osa Tampereen museovuotta 2023. Kuvat: Viron kansallismuseo / Studio Tomi Aho / Tampereen taidemuseo

Arto Murtovaara, teksti

Tampereen museot ovat vetovoimatekijä, syy jonka vuoksi Tampereelle tullaan, korosti Tampereen historiallisten museoiden tuore johtaja Kimmo Antila avatessaan perinteisen ensi vuoden näyttelyitä valottaneen tiedotustilaisuuden.

Vapriikin osalta tästä on vankkaa faktaakin, sillä vuosina 2020 ja 2022 toteutettujen kyselyiden vastaajista kaikki aikovat tulla taloon uudelleen. Ja he ovat tulleet Tampereelle juuri Vapriikin takia. Kävijöistä paljon tulee Tampere-Pirkanmaa-alueelta, mutta merkittävä osa vieraista edustaa muuta eteläistä Suomea.

– Olemme uskoneet vankasti, että kotimaan matkailuun satsaaminen vaikuttaa merkittävästi. Täällä on muitakin vetovoimaisia kohteita, mutta väki tulee tänne museoiden takia.

Vapriikin oma tarjonta on sananmukaisesti satumainen, sillä ensi vuoden päänäyttelynä avautuu huhtikuussa Olipa kerran, tarina satujen synnystä (28.4.2023–10.3.2024). Vapriikkiin nousee vuodeksi taikametsä, joka johdattaa kävijänsä seikkailujen, ihmeiden ja koettelemuksia täynnä olevaan maailmaan. Viron kansallismuseon tuottama näyttely on elämyksellinen ja muokattu suomalaiseen satuperinteeseen sopivaksi.

– Näyttely menee satujen esihistoriaan, eikä ole mikään Disney-pläjäys, tähdensi näyttelypäällikkö Marjo Meriluoto.

Aaltosen monumentaaliveistoksia

Wäinö Aaltonen. Kuva: Turun museokeskus, Heinrich Iffland

Kuvataidevuoden avaa lupaavasti Tampereen taidemuseossa suomalaisen kuvanveiston ikonin Wäinö Aaltosen (1894–1966) Luomisen riemu -näyttely (4.2.–21.5.2023), jossa hänen töitään 1910-luvulta 1960-luvulle esittelevän retrospektion ytimessä ovat hänen Tampereelle ja Turkuun toteuttamansa monumentaaliveistokset.

Edellisen kerran Aaltosen tuotantoa on esitelty yhtä laajasti hänen nimikkomuseonsa ulkopuolella 1990-luvulla Ateneumin näyttelyssä, muistutti näyttelypäällikkö Virpi Nikkari. Ja mainitut veistokset – Hämeensillan Pirkkalaisveistokset, Aleksis Kiven muistomerkki Runoilija ja Muusa, Paavo Nurmen juoksijapatsas sekä Turun lilja – kuuluvat tekijänsä merkittävimpiin julkisiin teosksiin.

– Aikojen saatossa niistä on tullut tamperelaisuuden ja turkulaisuuden synonyymejä ja brändejä, Virpi Nikkari kuvailee.

Queer-taiteen pioneeri

Del LaGrace Volcano: Jo & Isling, London, 1993. Kuva: Tampereen taidemuseo

Näyttely Bodies of Resistance (4.2.–21.5.2023) esittelee puolestaan kansainvälisesti tunnetun amerikkalaisen Del LaGrace Volcanon (s. 1957) ”monipuolisen kuvaston henkilöistä, kehoista, sukupuolista ja seksuaalisuuksista, jotka vastustavat yhteiskunnan heteronormatiivisia luokitteluja”. Näyttely koostuu Volcanon valokuvista eri vuosikymmeniltä; esitellen muotokuvia, omakuvia, dokumentaarista valokuvausta sekä erilaisia projekteja 1970-luvun lopusta aina 2020-luvulle asti.

Kesäksi museon kaksi ylintä kerrosta ottaa haltuunsa vuoden 2023 nuori taiteilija, joka julkistetaan 16. tammikuuta. Alakerran täyttää Backlight 2023: Julmaa Valoa/Cruel Radiance, joka on Valokuvakeskus Nykyajan tuottama kansainvälinen valokuvafestivaali. Pohjois-Euroopan suurimpiin ja vanhimpiin lukeutuva triennaali pidetään ensi kesänä jo 13. kerran.

Tampereen taidemuseon syksyn nimi on Tuula Lehtinen, jonka marraskuussa avautuva Kauneuden arkeologia valottaa hänen laajaa ja monipuolista taiteilijan uraansa 1980-luvulta 2020-luvulle. Esillä on maalauksia, grafiikkaa, mosaiikkitöitä, keramiikkaveistoksia ja installaatioita.

Mäkelän ilmaisuvoimaisia akryylejä

Jukka Mäkelän (1949-2018) retrospektiivinen näyttely (11.2.–21.5.2023) jatkaa Sara Hildénin säätiön kokoelmataiteilijoiden esittelyjen sarjaa. Sukupolvensa merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluva Mäkelä tunnetaan ennen kaikkea suurista ja ilmaisuvoimaisista akryylimaalauksistaan.

Mäkelä piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuosi valmistumisensa jälkeen ja edusti Suomea Venetsian biennaalissa vuonna 1988. Mäkelän ”keskivaiheen uran” retrospektio oli Kiasmassa 1uonna 1999. Hänen edelliset laajat yksityisnäyttelynsä olivat Taidehallissa vuonna 2015 ja seuraavana vuonna Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa.

Sara Hildénin kesänäyttely tutkii taiteen tiloja ja tilojen taidetta; se perustuu myös säätiön omiin kokoelmiin. Tärkeänä kimmokkeena näyttelyn motiiville on ollut asemakaavavaiheessa parhaillaan oleva uusi museo, kertoi museon ruoriin elokuussa astunut Anna Hjorth-Röntynen. Kokoelmateoksia täydentävät teokset, joita toteuttamaan museo on kutsunut kuvataiteilija Antti Oikarisen sekä taiteilijaparin Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen.

Epäonninen puhelin

Museokeskus Vapriikki jyllää keväällä leveällä rintamalla: ennen satunäyttelyä nähdään helmi-maaliskuussa 42. Vuoden luontokuva -kilpailun satoa. Pelimuseossa avautuu helmikuussa näyttely Tikuista asiaa, joka pureutuu peliohjaimien historiaan keräilijä Mikko Heinosen kokoelman pohjalta.

Huhtikuussa pelimuseon valtaavat eri vuosikymmenten Muumi-pelit. Yksi ensi vuoden mielenkiintoisimmista näyttelyistä ennakkoon on syksyllä avautuva Fantastinen floppi, joka kertoo epäonnisen N-Gage-puhelimen tarinan.

Nokia oli 2000-luvun alussa alansa johtava tekijä: ”Mustavalkonäyttöisten kapuloiden, tekstailun ja matopelin aikakaudella kännykkäjätin kristallipallo oli kirkas: yhtiö ennusti puhelimen muuttuvan älylaitteeksi, jonka avulla ottaisimme selfietä, löytäisimme perille ja nauttisimme musiikista sekä elokuvista.”

N-Gage oli Nokian yritys tuoda myös pelien maailma puhelimeen. Siitä tuli kuitenkin yhtiön suurimpia epäonnistumisia ja ensimmäinen merkki puhelinliiketoiminnan tulevasta katastrofista.

Toinen etukäteen kiinnostava näyttely on marraskuussa Mediamuseo Rupriikissa avautuva Radioaallon harjalla – Kidekoneesta podcastiin, joka kertoo radion historiasta.

Vapriikilta kaksi kirjaa

Vapriikki avaa 9. joulukuuta näyttelyn Tampere ennen ja nyt, joka esittelee kaupunginosissa tapahtuneita muutoksia. Museokeskus julkaisee sen tiimoilta kaksi kirjaa: Juha Jaakolan tiedotustilaisuudessa julkistetun Bertel Strömmer – Tampereen arkkitehti sekä Mirja Mäntylän tammikuussa ilmestyvän Tampereen kartanot.

Ensi vuoden alusta Museo Milavida vihdoin siirtyy normiaikaan ja on avoinna tiistaista sunnuntaihin. Keväällä siellä suositun Vivienne Westwoodin muotiluomukset korvaa häätunnelmissa karkeloiva Kaunis morsian.

* *

Vapriikki

Vuoden luontokuva 2022

• 7.2–2.4.2023. Vuoden Luontokuvaksi 2022 valittiin seinäjokelaisen Antti Strangin Uhka syvyyksistä, joka on jännittävä kuva päivänkorennosta ja sitä syvyyksistä saalistavasta kalasta.

Tikuista asiaa [Pelimuseo]

• 21.2.2023 alkaen. Näyttely perustuu Suomen pelimuseon työryhmän jäsenen, keräilijä Mikko Heinosen peliohjainten kokoelmaan. Häntä viehättävät etenkin 1980-luvun joystickit, jotka ovat käytännössä toiminnoiltaan identtisiä, mutta joita myytiin silti lukemattomilla eri nimillä ja eri muotoisina.

Muumi-pelejä eri vuosikymmeniltä [Pelimuseon Studio]

• 19.4.–1.10.2023. Näyttelyssä tutustutaan erilaisiin peleihin alun perin 1950-luvulla julkaistusta Muumipeli-lautapelistä tämän päivän mobiilipeleihin.

Olipa kerran, tarina satujen synnystä

• 28.4.2023–10.3.2024. Viron kansallismuseon tuottama ”taikametsä” on muokattu suomalaiseen satuperinteeseen sopivaksi. Yhteistyöryhmään on kuulunut elokuvaohjaajia, folkloristeja, kirjallisuuden tutkijoita, animaattoreita ja kuvittajia.

Fantastinen floppi

• 7.10.2023–5.1.2025. Näyttely kertoo epäonnisen N-Gage-puhelimen tarinan. Näyttely osoittaa kuinka vanhat virheet voivat toimia ponnahduslautana tämän päivän menestykselle, sillä N-Gagen epäonnistumisessa kylvettiin seuraavan suomalaisen mobiilimenestyksen siemenet.

Radioaallon harjalla – Kidekoneesta podcastiin

• 1.11.2023 alkaen. Rupriikin näyttely nostaa esille radion monipuolista historiaa, tarjoaa nostalgisia elämyksiä ja saa kävijät pohtimaan radion merkitystä nykypäivänä.

* *

Tampereen taidemuseo

Wäinö Aaltonen – Luomisen riemu

• 4.2.–21.5.2023. Wäinö Aaltosen taidetta 1910-luvulta 1960-luvulle esittelevän laajan retrospektiivisen näyttelyn lähtökohtana ovat hänen Tampereelle ja Turkuun toteuttamansa monumentaalityöt.

Del LaGrace Volcano: Bodies of Resistance

• 4.2.–21.5.2023. Kansainvälisesti tunnetun queer-taiteen pioneerin Del LaGrace Volcanon (s. 1957) näyttely käsittää moninaisen kuvaston valokuvia henkilöistä, kehoista, sukupuolista ja seksuaalisuuksista, jotka vastustavat yhteiskunnan heteronormatiivisia luokitteluja.

Vuoden nuori taiteilija 2023

• 16.6.–15.10.2023. Vuoden nuori taiteilija 2023 julkistetaan 16. tammikuuta.

Backlight2023: Julmaa valoa / Cruel Radiance

• 16.6.–15.10.2023. Näyttely pohtii valokuvan todistusvoimaa maailmassa, jossa globaalit kriisit ja konfliktit ovat jo kauan sitten ylittäneet inhimilliset mittasuhteet. Näyttelyssä nähdään muun muassa englantilaisen Susan Schupplin ja uusseelantilaisen Fiona Amundsenin teoksia.

Tuula Lehtinen – Kauneuden arkeologia

• 11.11.2023–30.3.2024. Näyttely esittelee tamperelaisen kuvataiteilijan Tuula Lehtisen laajaa ja monipuolista taiteellista uraa 1980-luvulta 2020-luvulle. Esillä on maalauksia, grafiikkaa, mosaiikkitöitä, keramiikkaveistoksia ja installaatioita.

* *

Museo Milavida

Kaunis morsian

• 31.3.2023 alkaen. Kaunis morsian -näyttely on matka häätapojen historiaan. Näyttelyn vanhin morsiuspuku vuodelta 1855 edustaa viktoriaanisen ajan huippumuotia.

* *

Sara Hildénin taidemuseo

Jukka Mäkelä

• 11.2.–21.5.2023. Jukka Mäkelä (1949–2018) oli yksi sukupolvensa merkittävimpiä taiteilijoita ja aikansa näkyvimpiä hahmoja Suomen taidekentässä. Mäkelä tunnetaan ennen kaikkea suurikokoisista ja ilmaisuvoimaisista akryylimaalauksistaan sekä rohkeasta materiaalinkäytöstään.

Taiteen tiloja, tilojen taidetta

• 10.6.–3.9.2023. Sara Hildénin taidemuseon kokoelmanäyttely pohtii ihmisen, taiteen ja tilan suhdetta. Mukana ovat muun muassa Antti Oikarinen, Silja Rantanen, Nina Roos, Jussi Niva ja Pentti Lumikangas sekä Lucio Fontana, Otto Bolli ja Victor Vasarely..

* *

Muumimuseo

Tiitiäisen aika

• 29.4.2023–7.1.2024. Tiitiäinen, metsäläinen, pieni menninkäinen ja hänen lukuisat ystävänsä valloittavat Muumimuseon observatorion. Runoilija Kirsi Kunnaksen (1924–2021) rakastettuihin lastenrunoihin perustuva näyttely vie leikin ja mielikuvituksen pyörteisiin.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua