Tampereen Hervannassa sijaitseva Poliisimuseo on isojen ja pienten tutkijoiden mielikohde. Poliisikamari Pokela imaisee mukaansa pienimmät museovieraat.
Kari Pitkänen, teksti ja kuvat
Noita innokkaita pikkupoikia käy kateeksi. Touhupetterit ovat saaneet ylleen aidot, minikokoiset siniset poliisihaalarit ja tutkivat nyt leikkipoliisitalonsa autohallia ja putkaa poliisikamari Pokelassa.
Harva museo ottaa pienimmät vieraansa yhtä suvereenisti haltuun kuin Poliisimuseo Tampereen Hervannassa. Iloiset kiljahdukset kaikuvat saleissa, ja tuossa isä kaksine poikineen on syventynyt tutkimaan satavuotiaan Maxim-konekiväärin toimintaperiaatetta.
Poliisimuseo on lapsiperheen unelmapaikka. Täällä saa vierähtämään sadepäivänä tunnin tai pari ympäristössä, josta eivät virikkeet lopu. Kaiken lisäksi sisään pääsee täysin ilmaiseksi.
Valkoisen Suomen poliisit
Punaliput ja vähän valkoisetkin heiluvat Poliisimuseon Järjestys romahtaa 1917 -teemanäyttelyn yllä. Maan jakautuessa syntyi aseellisia kaarteja, ja kehitys johti sisällissotaan.
Poliisimuseossa riittää onneksi katsottavaa isommillekin. Uusi perusnäyttely Poliisi paikalla! avattiin 13. kesäkuuta. Teemanäyttely Järjestys romahtaa 1917 on avoinna vielä vuoden loppuun saakka.
Suomen itsenäisyysvuoden teemat ovat aina yhtä ajankohtaisia. Kun ilma on sakeana huhuja, juoruja, pelkoja, agitaatiota ja vihapuhetta ja päälle ynnätään vielä kourallinen rajojen takaa tuotuja vallankumousaatteita, tuloksena on lähes varmasti tragedia yksilötasolla ja kansallisestikin.
Esillä on myös yllätyksiä. Käsi pystyyn: kuka on aikaisemmin kuullut Porvooseen syksyllä 1917 salaa perustetusta Saksaniemen poliisikoulusta ja Järjestyslipustosta?
Kuopion lääninpyövelin kaulankatkaisukirves oli käytössä 1750–1820-luvuilla. Kirves kuuluu Rikosmuseon kokoelmiin.
Bruno Jalanderin organisoiman koulun oppilaat olivat talonpoikia ja entisiä poliiseja. Vasemmistolaisia ei huolittu mukaan. Miehiä oli noin 240, ja heille maksettiin 400 markan kuukausipalkkaa, kunnes punakaarti valtasi koulun ja lopetti sen toiminnan 11. marraskuuta samana vuonna.
”Kiihottiko tämä porvariston aseistautuminen verikaartilla maata kansalaissotaan”, Työmies-lehti julmisteli.
Poliisi käytti venäläismallista vaatetusta vuoteen 1917 saakka. Todiste tästä on Tampereen poliisimestari Carl von Kraemerin virkapuku mallia 1903. Ensimmäiset kansalliset poliisipuvut luonnosteli Jorma Gallen-Kallela.
Virkavalta viinan perässä
Työvälineet ja tuhruinen takki kertovat aborttipuoskarin karusta työstä Tampereella 1940-luvulla.
Vuonna 1919 Helsingin poliisi sai käyttöönsä ensimmäisen ”Maijan” eli Delaunay-Belleville-auton. Tätä 8-paikkaista eräänlaista tila-autoa käytettiin 1940-luvulle saakka.
Poliisin tehtävät ovat vuosisatoja pysyneet aika lailla ennallaan. Turun poliisikamarin konstaapelit kutsuttiin 1800-luvulla hätiin, kun umpihumalaiset juhlijat ahdistelivat rauhallisia kaupunkilaisia. Sakkoja määrättiin muun muassa vallattomasta hevoskärryillä ajelusta.
Edelleen joka toiseen poliisin hälytystehtävään liittyy asiakkaan humalatila. Liikennevalvonta on niin ikään yksi keskeisistä koppalakkien velvollisuuksista. Hervannassa onkin esillä edustava kokoelma poliisin käyttämää ajoneuvokalustoa sekä aseita tästä puolesta kiinnostuneille.
Jos et ennen ole päässyt mustamaijan takapenkille, Poliisimuseossa voit kokeilla miltä kyyti maistuisi.
Sherlockia voi leikkiä erityisessä rikospaikkapelissä, jossa selvitetään kassakaappimurto. Poliisiauton apukuskiksi pääsee, kun painaa päähän partioajopelin vaatimat virtuaalilasit.
Koskettavin hetki koetaan Kyyneltenkujalla, joka sopivasti on piilotettu pääkäytävän sivulle. Vitriinistä löytyy joukko letkuja, johtoja ja koukkuja, joita tamperelainen ”sikiönlähdettäjä” käytti operaatioissaan 1940-luvulla. Niitä katsoessa vilu tulee vieläkin.
Laittomia abortteja tehtailtiin 1960-luvulle saakka jopa 40 000 joka vuosi, joten kansan enkelintekijöiksi kutsumille puoskareille riitti kysyntää. Vasta lakiuudistus vuonna 1970 salli abortin sosiaalisten syiden perusteella.
Poliisimuseo, Vaajakatu 2, Tampere. Museo on auki 9.8. saakka normaalia pidempään ti–pe klo 10–16 ja la klo 12–17. Vapaa pääsy.
Kansan Lehti Tampereella julisti vallankumouksen Venäjällä alkaneeksi maaliskuussa 1917. Poliisin korvasi miliisi, jonka tunnus oli punainen käsivarsinauha.
