”Musta taivas ja musta vesi” – Titanicilta pelastuneen Anna Turjan haastattelu lähettää jäävuorenkylmät väreet selkärankaan Forum Marinumin näyttelyssä

Kuva: Kari Pitkänen

Titanicin suomalaiset – kuunnelmia siirtolaisten matkalta. Turun Forum Marinum -merimuseon Kruununmakasiinissa 7.1.2024 saakka. Tuotanto/Forum Marinum: Hanna Niittymäki, Maija Karhu, Maria Jokela, Pauli Kivistö.

”Ei ollut muuta kuin musta taivas ja musta vesi”, muistelee 81-vuotias Anna Turja haastattelutallenteessa vuodelta 1974.

Anna matkusti yksin Atlantin yli RMS Titanicilla, kun se törmäsi jäävuoreen yöllä 14.–15. huhtikuuta 1912. Hän oli 18-vuotias, selvitti tiensä pelastusveneeseen ja sai elinikäiset traumat.

Yli 60 vuotta myöhemmin Anna kertoo, kuinka pimeästä kantautuneet ihmisten avunhuudot ja valitukset jäivät ikuisesti painamaan mieltä.

Ja kuinka oli iso onni, että pelastusveneessä oli hyvät soutajat ja meri peilityyni. Vene kulki niin syvällä, että pienetkin laineet olisivat lyöneet laitojen yli.

Anna pelastettiin muiden joukossa Carpathia-laivalle ja pääsi perille New Yorkiin. Titanicilta selvinneitä tultiin katsomaan kuin näyttelyesineitä.

”Kaikkein suurin ihme oli, että tällainen suomalainen tyttö oli pelastunut, ja sen sijaan moni miljonääri oli hukkunut”, Anna muistelee.

Laivan mukana hukkui yli 40 suomalaista siirtolaista, muun muassa Maria Panula ja hänen viisi poikaansa. Kuva: Kari Pitkänen

* *

Panulan perhe hukkui

Titanicin tuhosta tulee pian kuluneeksi 111 vuotta. Vuosisadan aikana onneton laiva on muuttunut monen asian symboliksi.

Upposiko sen mukana koko länsimainen sivistys ja elämäntapa? Pianhan alkoi ennen kokemattoman verinen ensimmäinen maailmansota, ja tuon ajan suurvallat hajosivat.

Titanicilla matkusti – päivitettyjen lukujen mukaan – 64 suomalaista. Heistä parikymmentä pelastui.

Hukkuneiden joukossa oli kokonaisia perheitä, esimerkiksi Maria Emilia Panula Ylihärmästä ja hänen viisi poikaansa.

Sen sijaan Kiihtelysvaarasta lähtenyt 24-vuotias Anna Hämäläinen ja hänen 8-kuukautinen poikansa Wiljo ehtivät viimeisenä laivasta irrotettuun pelastusveneeseen.

Laivamoottorin männät, aaltojen välke ja taustalta kuuluvat ihmisäänet vievät museokävijät turmayön tilaan ja tunnelmiin. Kuva: Kari Pitkänen

* *

Sisäisesti vahva näyttely

Suomalaisten Titanic-matkustajien kohtalot on koottu Turun Forum Marinumin teemanäyttelyyn Titanicin suomalaiset – kuunnelmia siirtolaisten matkalta. Se on ulkoisesti vaatimaton, mutta sisäisesti vahva.

Kaikki suomalaiset on nimetty – August Abrahamssonista aina Iisakki Äijö-Nirvaan saakka. Heidän elämäntarinansa ja kertomukset itse matkalta on tuotettu yhteistyössä Turun yliopiston Luovan kirjoittamisen oppiaineen opiskelijoiden ja opettajien kanssa.

Ääninäyttelijöiden muutaman minuutin pituiset esitykset tuovat turman ja sen osalliset lähelle. Siitä kiitos.

”Valtameren kuningattaren” kyljet eivät kestäneet, kun jäävuori repi niitit auki liian pitkältä matkalta. Kuva: Kari Pitkänen

* *

Luokkajako ratkaisi

Vuonna 1912 elettiin vielä suuren siirtolaisuuden aikaa. Jopa 200 000 suomalaista oli lähtenyt etsimään parempaa elämää rapakon takaa.

Suomalaisten lisäksi Titanicilla matkusti 32 eri kansallisuutta edustavia ihmisiä. Heistä iso osa oli brittejä ja amerikkalaisia.

Wikipediasta löytyy Titanicin täydellinen matkustajaluettelo 1. luokasta alkaen. Mitä alemmas listalla mennään, sen enemmän hukkuneita oli. Luokkajako määritti tarkasti pelastautumisen mahdollisuudet.

Anna Hämäläisen kanssa matkustanut 18-vuotias joensuulainen Martta Hiltunen seisoi jo laivan partaalla matkalaukut käsissään.

Hän ei kuitenkaan kyennyt astumaan veneeseen laidan ja meren yli, vaan jähmettyi paikalleen. Martan ruumista ei koskaan löydetty.

Suomalaiset Amerikan-siirtolaiset lähtivät matkaan erityisesti Pohjanmaan rannikkoseuduilta sekä Ahvenanmaalta (tummat alueet). Kartta kuvaa siirtolaisten lähtöpaikkakuntia vuosina 1898–1907 ja on ote Suomen kartastosta vuodelta 1910. Kuva: Kari Pitkänen

* *

Uutiskirjanen heti painosta

Titanicin tuho herätti valtavan huomion Suomea myöten. Syntyi arkkiveisuja, sanomalehtiartikkeleita, uutiskirjeitä ja muita painotuotteita.

Eräs niistä on nimeltään ”Titanicin perikato” eli ”seikkaperäinen kertomus maailman suurimman valtameri-höyrylaivan kauheasta merionnettomuudesta, jossa 1635 ihmistä menetti henkensä, niiden mukana joukko suomalaisiakin”. Kirjanen on painettu Tampereen Työväen Kirjapainossa vuonna 1912, ja sen toimitti nimimerkki K.A.H.

”Pienestä Suomestammekin on yli 30 henkilöä saanut viimeisen leposijansa valtameren syvyyksissä”, kirjoittaja valittaa.

”Monessa kodissa meidänkin maassamme vallitsee nyt suru… Tämä hirvittävä onnettomuus koskee jokaiseen sydämeen juuria myöten.”

Moraalisaarna kuolleiden perään

Titanic ei ollut vain yksi haaksirikko. Se oli ensimmäinen modernin ajan suuronnettomuus, josta kehittyi maailmanlaajuinen ja ihmisten yhteenkuuluvuutta nostattanut mediailmiö.

Ilman pientä ilkkumista ja rivien välissä syyttelyä ei tästäkään turmasta toki selvitty.

Tampereella painettu kirjanen muistuttaa, että iso osa lähtijöistä oli ollut hyvin nuoria.

”Miksi olivat kotimaasta lähteneet? Varmaankin hakemaan rikkauksia, onnea, parempia elämänehtoja! Ja kuitenkin olisivat varmaankin kotimaassakin löytäneet toimeentuloa kyllin, onnea tarpeeksi. Mutta se ei tyydyttänyt.”

Kari Pitkänen, teksti ja kuvat
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua