Valon tähden -näyttely Helsingin taidehallissa. Kuva: Iris Nuutinen
KUVATAIDE | Marja Pirilän töitä on esillä Tokion valokuvataiteen museossa kesäkuun alkupuolelle asti ja naapurigalleriassa huhtikuun puoliväliin.
”Ripustimme ja juhlimme kuuden päivän aikana kahdet näyttelyt Tokiossa kahdessa täysin erilaisessa tilassa, mikä oli mainiota. Nyt on kyllä takki aika tyhjä.”
Valokuvataiteilija Marja Pirilä (s. 1957) on yksi Tokion valokuvataiteen museossa avatun Remembrance Beyond Images -näyttelyn kahdeksasta taiteilijasta. Samaan aikaan tokiolaisessa Poetic Scape -galleriassa avautui pienempi näyttely Inner Landscapes, Other Stories yhdessä Pirilälle tunteman japanilaisen taiteilijaparin kanssa.
Molemmat Japanin-näyttelyt ovat yhä avoinna, valokuvataiteen museossa 9.6.2024 asti ja galleriassa 14.4. asti. Helsingin Taidehallin kehuttu ja paljon julkisuutta saanut Valon tähden -näyttely päättyi juuri.
Tokyo Photographic Art Museumin, TOP:n yhteisnäyttelyn on kuratoinut museon pääkuraattori Akio Seki, joka on seurannut Pirilän ja taiteilijapari Satoko Sain ja Tomoko Kuraharan Sisäiset maisemat / Inner Landscapes -projektia vuodesta 2016 lähtien.
TOP:n yhteisnäyttely on Akio Sekin viimeinen valokuvataiteen museolle kuratoima näyttely ennen eläkkeelle jäämistään.
– Kokonaisuus käsittelee moniulotteisesti ja kiehtovasti muistoa ja muistia ja siinä lomittuu niin valokuva- video-, keramiikka- kuin maalaustaidekin. Mukana on muun muassa kaksi installaatiota, joista toinen perustuu arkistokuviin ja toinen hyödyntää tekoälyä, Marja Pirilä kertoo.
– Taiteilijoista minun lisäkseni yksi on ulkomaalainen, vietnamilainen videotaiteilija Nguyễn Trinh Thi. Muut ovat japanilaisia, joista nimekäs Tomoko Yoneda on asunut pitkään Lontoossa.
Valokuvataiteen museon näyttelyssä on esillä Turussa tehty Inner Landscapes, Turku –projekti vuodelta 2010, jonka jatkeeksi Pirilä, Kurahara ja Sai alkoivat tehdä Tokiossa vuonna 2018 Inner Landscapes, Tokyo –osaa paikallisten vanhojen ihmisten kanssa. Sen he esittivät Tokiossa vuonna 2021 Shibuya Koen-Dori -galleriassa.
– Valitettavasti tätä osaa ei nyt voitu esittää museossa, koska kyseinen galleria kuuluu hallinnollisesti Tokion modernin taiteen museoon (Museum of Contemporary Art Tokyo) samoin kuin Tokion valokuvataiteen museokin. Mutta Akio Sekin mukaan tulevaisuudessa tämäkin osa tullaan esittämään jossain TOP:n näyttelyssä, sillä museo hankki Inner Landscapes –sarjan molemmat osat kokoelmiinsa, mikä oli meistä tietysti tosi hienoa.
* *
Vuonna 2021 Marja Pirilä ei päässyt Tokioon näyttelyavajaisiin leukemiahoitojensa vuoksi.
– Nyt oli mukava päästä ripustamaan ja juhlimaan näyttelyitä paikan päälle ja tutustua niin museon kuin Poetic Scape -gallerian väkeen ja taiteilijoihin. Osallistuin myös Tomoko Yonedan kanssa museon järjestämään artist talkiin ja keskustelutilaisuuteen. Kaikki tapahtumat olivat hyvin järjestettyjä simultaanitulkkausta myöten, Pirilä kertoo.
– Saimme idean tehdä pienen henkilökohtaisen kolmannen osan Inner Landscapes –sarjaamme ja mahdollisuuden esittää se samanaikaisesti TOP:n näyttelyn kanssa pienessä, kauniissa Poetic Scape -galleriassa, joka on kävelymatkan päässä TOP:sta.
Gallerian omistajaan Takashi Kakishimaan Pirilä tutustui tämän toimiessa välittäjänä museon hankinnoissa. Hän myös kehysti Pirilän teokset museolle.
– Ripustimme ja juhlimme kuuden päivän aikana kahdet näyttelyt Tokiossa kahdessa täysin erilaisessa tilassa, mikä oli mainiota. Nyt on kyllä takki aika tyhjä, Pirilä hymähtää.
– Onneksi minulla oli siellä apunani Iris Nuutinen ja meillä oli myös mahdollisuus jäädä muutamaksi päiväksi nauttimaan Tokion ilmapiiristä ja ihmeistä.
* *
Helsingin taidehalli Valon tähden -retrospektiivistä Pirilä kertoi saaneensa ”ihanaa palautetta”.
– Näyttelystä tuli aika vuolas, niin kuin joku sanoi hauskasti, Pirilä nauraa.
– Oli mielenkiintoista tehdä Taidehallin kiehtovaan, kauniiseen tilaan kaari 40-vuotisesta tuotannostani: valokuvia useista sarjoistani sekä kolmiulotteisia camera obscura -teoksia ja uusia videoita, jotka olen tehnyt Petri ja Iris Nuutisen kanssa.”
Pirilä toteutti keskisaliin salonkiripustuksen vanhimmasta ja yhä jatkuvasta vuonna 1996 alkaneesta sarjastaan Sisätila/ulkotila
– Se on minulle kuin laajennettu perhealbumi. Osa saleista maalattiin tummin värein, mikä teki isoista tiloista intiimejä. Keskittynyttä tunnelmaa korosti Tapani Rinteen hienovarainen äänimaisema.
Näyttelyä varten Marja Pirilä vedosti Sisätila/ulkotila-sarjansa kaikki teokset uusiksi yhdessä Petri Nuutisen kanssa, jotta sai luotua yhtenäisen kokonaisuuden alkuajan filmille valotetuista ja nykyisin digitaalisesti kuvatuista teoksista.
– Siinä oli valtavan suuri työ mutta kyllä se kannatti.
Näyttelyn yhteydessä valmistui myös massiivinen Valon tähden -kirja, joka keskittyy Pirilän camera obscura -tuotantoon. Siispä Pirilä suunnitteli kirjastakin kolmelinssisen camera obscuran. Siitä tehtiin 300 kappaleen numeroitu ja signeerattu painos, jonka graafisen suunnittelun teki Iris Nuutinen ja kirjan kansitti Petri Nuutinen käsityönä.
Remembrance Beyond Images Tokion valokuvataiteen museossa 9.6.2024 asti. Inner Landscapes, Other Stories Poetic Scape -galleriassa Tokiossa 14.4. asti. Juttu julkaistu myös Tampereen Suomalaisen Klubin klubilehdessä 1.4.2024.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
Vireä kuvataide uhkaa kadota Etelä-Karjalasta – Lappeenrannan kulttuurin ”unelmavuosi” päättyy ikävissä tunnelmissa
KUVATAIDE | Pääkaupunkiseudun kohonneet näyttelykustannukset houkuttelevat taiteilijoita pitämään näyttelyitä muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, vaikka ostajia on vähemmän.
Puolassa on nähtävillä uskomattoman hieno suomalaisen taidegrafiikan katselmus – Aurora Borealis Gdanskissa
KUVATAIDE | Yli neljänkymmenen suomalaistaitelijan työt ihastuttavat Gdanskin vanhassa kaupungissa joulumarkkinoiden lomassa jouluaatonaattoon asti.
Tuula Lehtinen haaveili omasta hajuvedestä ja sai sen – ”Vain tuoksu puuttuu Tuulan taiteesta”
TUOKSU | Kaikki sai alkunsa leikittelystä, kun taiteilija Tuula Lehtinen uneksi omasta hajuvedestä. Nyt sellainen on. Se on yksi aisti lisää taiteeseen.