Lars Holmström ja Juha Merta, ulkona teos Suoja. Kuva: Mikko Vattulainen
JULKINEN TAIDE | Tampereen yliopistollisen sairaalan tiloissa on nelinumeroinen määrä taideteoksia. Lähdimme kierrokselle taiteilijoiden Lars Holmströmin ja Juha Merran kanssa.
”Taide voi nostaa potilaan mielialaa ja saada henkilökunnan voimaan paremmin.”
Päivi Vasara, teksti
Mikko Vattulainen, kuvat
Tamperelaiset taiteilijat Lars Holmström ja Juha Merta ovat päässeet vaikuttamaan siihen, minkälaista taidetta on hankittu Tampereen yliopistollisen sairaalan, Taysin, käytäville, neuvotteluhuoneisiin ja muihin henkilökunnan tiloihin.
Kahden taiteilijaoppaamme kanssa kiersimme ilman etukäteissuunnitelmaa Taysia monta tuntia. Taidekokoelma on mittava: pienen taidemuseon verran taidetta, 1 500 teosta, joten tämä otos on vain pieni maistiainen ja keskiössä ovat isot työt, jotka ovat maamerkkejä.
Isoimmillaan kokoelmassa on ollut 2 000 työtä, mutta sitä on tiivistetty karsimalla.
Kokoelman vakuutusarvo on kolmisen miljoonaa eli kyse on rahallisestikin huomattavista summista.

Eila Hiltusen Elämänliekki on vakuutusarvoltaakin merkittävin teos. Kuva: Mikko Vattulainen

Elämänliekin viereltä lähdemme löytöretkelle Taysin taiteeseen. Oppaamme Taiteilijat Lars Holmström ja Juha Merta ovat olleet taidetoimikunnan jäseniä. Merta on edelleen toimikunnassa. Kuva: Mikko Vattulainen
Taide värittää valkoiset seinät
Taidetta löytyy heti kantasairaalan pääoven edestä, jossa on arvoisellaan paikallaan kuvanveistäjä Eila Hiltusen Elämänliekki. Se pystytettiin vanhan pääoven luokse vuonna 1972 ja se sai paikan luonnollisesti sairaalan uuden pääoven luota.
Elämänliekki on taidekokoelman merkittävä teos, ja myös kallein vakuutusarvoltaan.
Se, että taidetta on näin paljon, on paljolti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Raimo Anttilan ansiota. Hän oli kuvataiteista innostunut hurahtamiseen asti, maalasi itsekin, kiersi Tampereen näyttelyavajaiset, kävi taiteilijoiden työhuoneilla ja valitsi taidetta sairaalan seinille.
Raimo Anttilan johtoajatus oli, että taiteella on terapeuttinen, mielialaa nostava vaikutus sekä potilaisiin että henkilökuntaan. Potilas saa taiteesta muuta ajateltavaa kuin kipunsa, ja henkilökunta viihtyy paremmin, kun ympärillä ei ole vain valkoisia seiniä.

Göran Augutson, teoksen nimi on Kesä, se on vuodelta 1970. Kuva: Mikko Vattulainen
Anttilan muistoksi rahasto
Anttila menehtyi traagisesti autokolarissa Lapissa vuonna 1995.
Hänen elämäntyönsä kunnioittamiseksi perustettiin rahasto ja taidetoimikunta taidehankintoja varten. Toimikunta sai heti vastuulleen kuudessa sairaalassa sijaitsevan liki tuhannen teoksen kokoelman ja tehtävän kartuttaa sitä.
Taidetta oli toki sairaaloihin hankittu jo vuosisadan alusta asti, vaikka elettiin puutteen ja pulan aikaa.
Vuoden 1995 jälkeen on sairaalahallinnossa tapahtunut monia organisatorisia muutoksia, joilla on ollut vaikutusta myös taiteen hallinnointiin. Tuorein on se, että Raimo Anttilan taidekokoelma siirtyi vuodenvaihteessa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä Tays tukisäätiön huolenpitoon.
Säätiön haltuun siirtyivät kaikki muut paitsi hankalasti siirrettävät teokset. Maapohjaan kiinnitetyt tai rakennusten rakenteisiin sijoitetut teokset siirtyivät Pirkanmaan hyvinvointialueelle.

Kuvataiteen eri lajeja on mukana kokoelmassa. Tässä Tomas Reganin piirros, aihe äiti ja lapsi. Kuva: Mikko Vattulainen
Valinnoissa on demokratiaa
Lars Holmström oli Tampereen taiteilijaseuran puheenjohtajana 1992–2005 ja kuului taidetoimikuntaan vuosina 1996–2014. Hän suostutteli jatkajakseen taidetoimikuntaan Juha Merran. Merta jatkaa edelleen toimikunnassa, jonka toinen taiteilijaedustaja on Sirpa Joenniemi.
Teoksia on paitsi Taysissa myös esimerkiksi Hatanpäällä. Pieni osa on varastossa, mutta valtaosa on esillä.
– Se on hienoa, että henkilökunta on saanut valita, mitä teoksia he haluavat omiin tiloihinsa, esimerkiksi neuvotteluhuoneisiin. Se on demokratiaa, Juha Merta sanoo.

Taidemaut muuttuvat. Väreille on pysyvästi kysyntää. Tässä Juha Soisalon teos. Kuva: Mikko Vattulainen
Värit tekevät kauppansa
Henkilökunnan valinnoissa näkee taidemaun muuttumisen. Mustavalkoinen grafiikka ei ole nyt trendikästä, joten se on jäänyt pitkälti varastoon. Niin ovat ryijytkin.
Grafiikkaa on kokoelmassa eniten. Sen määräenemmistöä puoltaa sekin, että grafiikat ovat lasin takana suojassa. Grafiikkaa on myös helppo sijoittaa.
Värikäs grafiikka, maalaukset ja akvarellit ovat jatkuvasti kysyttyjä. Ymmärtäjänsä löytyy sekä perinteiselle että modernille tyylille.
Pitkään oli lahjakäytäntö, joka antoi henkilökunnan 50 tai 60 vuotta täyttävälle jäsenelle mahdollisuuden valita itselleen mieluisa grafiikanteos noin kymmenen vaihtoehdon joukosta. Sekin oli demokratiaa. Taidelahjoista merkkipäivänä on nyttemmin luovuttu.
Taidelahjoja on annettu myös merkittäville lääketieteeseen liittyville laitoksille ja henkilöille.

Tämän teoksen tekijä on Tomas Byström. Kuva: Mikko Vattulainen
Ei ahdistavaa, synkkää tai pelottavaa
Uusiin taidehankintoihin voidaan nyt käyttää vuodessa reilut 20 000 euroa.
Juha Merta sanoo, että nykyinen linja on, että vähän on enemmän eli kannattaa keskittyä isompiin (kalliimpiin) hankintoihin. Tätä ennen taidetoimikunta teki ratkaisut. Nyt se tekee ehdotukset ja säätiön hallitus päättää.
– Ei ole järkeä toimia niin, että jos tilillä on vuoden lopussa 5 000 euroa, niin ostetaan vaan jotakin. Jos varastoon kertyy liikaa töitä, ne eivät liiku, eikä se ole tarkoituksenmukaista, Merta sanoo.
– Sellainen toive on ollut, ettei hankittaisi mitään ahdistavaa ja synkkää, Lars Holmström kertoo.
Synkkä on vähän epämääräinen käsite, mutta sanotaan vaikka, etteivät toiveena ole umpimustat teokset.
– Minulle se olisi punainen. Sillä olen verikammoinen ja voisin vaikka pyörtyä, Juha Merta lisää.
Pelottavaakaan ei saa olla. Keskusteluja on käyty muun muassa siitä, onko huuhkaja pelottava, jos on herkkä.

Käytävän päässä on Kari Jylhän teos. Kuva: Mikko Vattulainen

Lars Holmström, Folio G II, 2002, serigrafia. Kuva: Lars Holmström
Nuoria taiteilijoita ja pirkanmaalaisia
Raimo Anttila hankki mielellään teoksia ystäviltään Raimo Kanervalta ja Kimmo Kaivannolta. Hän suosi nuoria pirkanmaalaisia taiteilijoita.
Näin kävi meidän toiselle oppaallamme Lars Holmströmille. Raimo Anttila osti Holmströmiltä useita värikkäitä serigrafioita, joita oli esimerkiksi ensiavussa. Holmströmiltä on Taysissa useita eri tekniikoilla toteutettuja teoksia.
Nuoret saivat nostetta esimerkiksi niin, että Holmströmin oppilaat Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolta saivat tehdä sairaalan maanalaisten käytävien kalseisiin tunneleihin muutamia suurikokokoisia teoksia.
Edelleenkin painopiste on pirkanmaalaisissa taiteilijoissa, mutta ei yksinomaan, vaan maantieteellisesti jakauma on laaja.
Paljon taidetta hankitaan töitä kilpailujen kautta, ja niissä voi olla tehtävänä kuvata Pirkanmaata jotenkin, varsinkin luonto nousee usein esiin.

Teija-Tuulia Ahosen isokokoinen Virtaus on D-rakennuksen pääaulassa. Sen pallojen ripustamisessa oli miettimistä, lopputulos oli, että rakentaja huolehti asiasta. Kuva: Mikko Vattulainen
Taiteilijalla on paljon miettimistä
Prosenttitaideidea ei ole täysimittaisesti toteutunut Taysissa, mutta uudisrakennusten yhteydessä on kyllä hankittu isoja teoksia.
– Ideana prosenttitaide on ylevä ja toki se on vienyt asioita hyvään suuntaan, Holmström sanoo.
Teija-Tuulia Aholan isokokoinen teos Virtaus valmistui vuonna 2019 D-rakennuksen aulaan. Teos muodostuu kromatusta metallipalloista, joiden sommittelu muistuttaa virtaavasta vedestä.
Virtauksen kohdalla käytiin kädenvääntöä siitä, kuka kiinnittää pallot seinään. Lopulta sen teki rakentaja.

Pääaulan Kirsi Kaulasen teoksen nimi Elämänlähde on jatkumoa ulkona olevalle Hiltusen Elämänliekille. Kuva: Mikko Vattulainen
Merran mukaan varsinkin kilpailutöissä taiteilijan pitää miettiä monenlaisia seikkoja, jotka voivat olla taiteelliselle työskentelylle vieraita, esimerkiksi kiinnitystä ja tietenkin kustannuksia. Veistoksessa pitää miettiä jalustaa, koska se on oleellisen tärkeä.
– Taide on mukana hyvinkin rakentamisen alkuvaiheesta, ja neuvotteluja on käytävä hankkijan, rakentajan, arkkitehdin kanssa ja taidetoimikunnan kanssa. Tietenkin on hyväksi, että taiteen sijoituspaikka on tiedossa kuin että valmiissa rakennuksessa on tyhjä paikka, johon aletaan hankkia taidetta. Siinä voi mättää paikka ja valaistus.
Sopimusten teko on tarkkaa, joten taidetoimikunnassa on juristijäsen.
D-rakennuksen aulan toinen hallitseva teos on Kirsi Kaulasen teräksinen Elämänlähde. Nimi on jatkumoa ulkona olevalle Hiltusen Elämänliekille.
Roskakori tekee seuraa teokselle
Vaellamme taidetaukoja pitäen D-rakennuksen aulasta Radiukseen eli R-rakennukseen.
Radiuksen portaiden päässä tervehtii iloisesti Kerttu Horilan luoma keraaminen hahmo, jonka silinterissä on hivenen pölyä. Hauskoja Horilan töitä on aulassa useita.

Kerttu Horilan keraaminen hahmo toivottaa tervetulleeksi Radiukseen. Kuva: Mikko Vattulainen

Kerttu Horilan figuureja on Radiuksessa useita. Kuva: Mikko Vattulainen
Ulkopuolella on Pekka Jylhän Ihme. Omenapuu ja Jylhälle tyypillinen malja ottavat tulijan vastaan. Sisällä on monen kerroksen korkuinen Osmo Rauhalan Lajien synty.
Valmistuessaan rakennus on ”puhdas” tila ja taiteen sijoituspaikka on vapaa arkisen sairaalaelämän roskakoreista ja viherkasveista, mutta elämä on elämää ja niinpä Osmo Rauhalan teos on saanut viereensä roskiksen.
Tilana Radius on Holmströmille hyvin tuttu, sillä hän on saanut serigrafiaohenteista keuhkovamman ja joutuu käymään jatkuvasti kuvauksissa.

Yksityiskohta: Osmo Rauhala, Lajien synty. Kuva: Mikko Vattulainen
Taidetoimikunnalla oli sanansa sanottavana siihen, että vuonna 2007 R-laajennusosaan valittiin taiteilijoiksi kolmikko: Horila, Rauhala ja Jylhä. Radiukseen siirtyivät muun muassa syöpäosastot Pikonlinnasta. Pikonlinnasta muutettiin toiseen suuntaan myös taideteoksia piirin muiden sairaaloiden tiloihin.
Taysin alueella rakennetaan jatkuvasti, joten luvassa on lisää taidetta. Tays Psykiatrian ulkotaideteokseksi on valittu Heli Ryhäsen teos Lentoratoja. Keraamisista linnuista ja taivutetuista terästangoista koostuva teos tulee sijaitsemaan psykiatrian sisääntuloaukiolla ja ulottuu seitsemän metrin korkeuteen. Rakennus ja taideteos valmistuvat vuonna 2023.

Pekka Jylhän teos Ihme, omenapuu heijastuu maljaan. Ihme on R-rakennuksen ulkopuolella. Kuva: Mikko Vattulainen
Lahjoitukset ovat merkittäviä
Pienin kaartoliikkein jatkamme takaisin D-rakennukseen, mutta muutamme mielemme ja palaamme Radiuksen suuntaan, koska Lars Holmström haluaa näyttää E-rakennuksen, joka on Markku Salon kokonaistaideteos.
Hänen lasityönsä puhkaisee kerrokset. Työ Veden tarinoita on keskimmäinen ja se on Pentti ja Eeva Jokisen lahjoittama.

Kuvauksellinen asetelma oli valmiina, joten Lars Holmström istahti hetkeksi. Teos Markku Salo, Toivo. Kuva: Mikko Vattulainen

Sammakko, E-rakennuksen läpäisevän teoksen alimmainen osa. Kuva: Mikko Vattulainen
– Lahjoitukset ovat tärkeä osa kokoelmaa. Joku voi kiittää hoidostaan lahjoittamalla esimerkiksi syöpätutkimukseen. Yhtä hyvin voi nähdä asian niin, että kiittää lääketieteellisestä avusta lahjoittamalla taidetta, Lars Holmström sanoo.
Holmströmin johdattamana käymme E-rakennuksen kolmessa kerroksessa. Alimmassa on teoksen Toivo edessä valokuvauksellisesti pyörätuoli, johon hän istahtaa hetkeksi.
Saamme uusia ideoita
Käveleminen tunnetusti saa aivoihin liikettä, joten ideoita syntyy: ensinnäkin kaikkiin taideteoksiin pitäisi saada nimikyltit, joissa on tekijä, vuosiluku ja taideteoksen nimi. Tämä antaisi arvoa tekijälle ja teokselle.
Toiseksi ideoimme rennolla otteella Tays-suunnistuksen. Se onkin aika vaativa, koska emme koskaan löytäneet Virve Liljan teosta Samaa savea, vaikka oli aavistus, missä päin se olisi. Netti kertoo, että Samaa savea on hematologian ja kliinisen isotooppilääketieteen tiloissa.
Kolmanneksi jatkaen rennolla mielellä suunnittelemme taidekierroksia Taysin tiloissa. Niitä olisi lapsille suunnattu, nuorille omansa, aikuisille ja senioreille.
Nimikylttiasiaa Juha Merta lupasi edistää taidetoimikunnan kautta. Voisi myös olla qr-koodi, jonka takaa löytyisi lisää tietoja tekijästä ja teoksesta.

Oppaamme ja Markku Salon kerrokset läpäisevän teoksen osa Veden tarinoita. Sen ovat lahjoittaneet yksityiset henkilöt sairaalalle. Kuva: Mikko Vattulainen

E-rakennusta voi sanoa kokonaistaideteokseksi. Tässä Markku Salon Saarella sataa. Kuva: Mikko Vattulainen
Voiko taide parantaa?
Taru Heinonen on joitakin vuosia sitten inventoinut kokoelman. Se oli suuriarvoinen työ. Taysin taidekokoelma on viety Muusa-tietokantaan. Tämä verkkoon tallentaminen on kätevää, koska uudet hankinnat voi sujuvasti päivittää Muusaan.
Tätä juttua varten Lars Holmström lainasi ainoan kappaleensa kirjasta Terveyttä taiteesta. Se on vuodelta 2010 ja sen tekijät ovat Pekka Helin, Gábor Molnár ja Raimo Seppälä. Kirja on loppu kaikkialta. Asiat ovat muuttuneet niin paljon, että kohta voisi olla uuden kirjan aika, mutta sekin toki sitten verkkoversiona.
Kirjasta etsin näkökulmaa siihen, millaista on parantava taide. Tieteellistä näyttöä tästä ei vankkumattomasti ole, mutta sellaisen kohdan löysin, jossa kerrottiin, että leikkauspotilas toipui nopeammin, kun sai katsella ikkunasta puita verrattuna seinää tuijotelleisiin.
Kirjasta löytyy osuva Antero Saksalan sitaatti. Saksala oli kirjan tekovaiheessa taidetoimikunnan puheenjohtaja:
”Jos sairaanhoitopiirin tehtävänä ei suoranaisesti olekaan taiteen tukeminen, niin sairaaloiden hoitotehtävässä taiteella on merkittävä tehtävä.”
Taidekokoelmaa on velvollisuus paitsi kartuttaa myös huoltaa. Se ei ole ihan ongelmatonta, sillä seinältä pudonneen teoksen kehys voi olla yksinkertaista korjata, mutta jos itse teos on vahingoittunut, tarvitaankin konservaattoria.

Sydänsairaalan aulassa on Kirsti Tuokon työs Chillaa meidän kanssa. Sairaalan uudisrakennuksiin hankitaan aina jotakin näyttävää taidetta. Kuva: Mikko Vattulainen
Kierros on vielä kesken
Koska ainakin isot ulkotaideteokset on nähtävä, jatkamme kierrosta. Uudehkon Lasten ja nuorten sairaalan maamerkki on ROP-ryhmän eli Tuomo Rosenlundin ja Pekko Oravan teos Suoja, jonka erikoisuus on se, että teoksen sisään pääsee olemaan.
Juha Merta haluaa, että poikkeamme vielä myös Sydänsairaalan puolella. Sen näyttävä teos on Kirsi Tuokon Chillaa meidän kanssa. Teos on kolmiulotteinen, sillä Tuokko on maalannut pleksin molemmin puolin. Tämä teos on kilpailutyö, kuten Suojakin.
Istahdamme vielä kahville ja pohdimme sitä, onko taide parantavaa. Lopputulema on tämä: kyllä taide voi tuoda lohtua ja positiivisia elämyksiä.
– Se ei ole ihan yksiselitteistä, mikä tuo iloa. Toiselle se voi olla toisen synkäksi kokema teos, Juha Merta huomauttaa.
Taysin ja Tampereen Taiteilijaseuran yhteys on ollut tiivis ja tuloksellinen. Seuran taiteilijoille on iso merkitys taloudellisestikin sillä, että sairaalaan on hankittu paikallista taidetta. Sairaalan julkinen taide antaa potilaille taidekokemuksen mahdollisuuden silloin kun ei pääse tavanomaisiin taidenäyttelyihin.
Tämä juttu on kolmas osa Tampereen julkista taidetta esittelevästä artikkelisarjasta. Jutun kirjoittaja on saanut tarkoitukseen tukea Journalistisen Kulttuurin edistämissäätiöltä (Jokes). Lue juttusarjan aiemmat osat tästä ja tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Vinhan kirjakauppa avaa kesällä pop up -myymälän Finlaysonilla – valikoima on kuratoitu, kuten Ruovedelläkin
KIRJALLISUUS | Vinhan kirjakaupan väki kävi katsastamassa kesäpuodin tilaa Finlaysonilla Galleria Himmelblaun tiloissa. Tulossa on yhtä iso tai ehkä vähän isompikin myymälä kuin emoliike Ruovedellä.
Vahvoja tunteita, metaforia ja symboliikkaa – Vuosisadan maisema Kangasalan Kimmo Pyykkö -taidemuseossa
KUVATAIDE | OP Ryhmän Taidesäätiön kotimaisen taiteen kokoelmasta koostetussa näyttelyssä on mukana maalauksia ja veistoksia niin kultakauden taiteilijoilta kuin abstrakin taiteen tekijöiltä.
Kuvaamaton valokuvanäyttely ja kysymättömiä kysymyksiä – maistereiden lopputyönäyttely Valokuvataiteen museossa
VALOKUVATAIDE | Aalto-yliopiston päättötyönäyttely Image Being 2025 esittelee 14 nuorta valokuvaajaa ja tutkii mahdollisuuksia käyttää kameraa ilmaisemiseen, todistamiseen ja löytämiseen.
”Euroopan siistein taidefestivaali” – Helsinki Biennaali 2025 antaa tilaa muille elollisille
KUVATAIDE | Ihminen saa jäädä Helsinkin Biennalessa sivuosaan ja tilalle nousevat eläimet, vesi, kasvit, hyönteiset, mineraalit ja muut elolliset.