Taidevaltakunta-biennaalinäyttelyn taiteilijat 2024. Kuva: Miika Kangasniemi / Hämeenlinnan kaupunki
KUVATAIDE | Kolmen taidemuseon yhteinen Taidevaltakunta-biennaali pyrkii kohti taidekentän suurempaa tasa-arvoisuutta: se etsii uusia vastauksia kysymykseen, kenelle taidevalta kuuluu.
Katri Kovasiipi
Suomen Kulttuurirahasto on tukenut kirjoittajan työskentelyä.
Taidevaltakunta on Hämeenlinnan taidemuseon, Tampereen taidemuseon ja Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan perustama näyttelybiennaali. Kahden vuoden välein yhteistyössä toteutettavat Taidevaltakunta-kuvataidebiennaalit levittäytyvät vuoron perään näihin museoihin ja niitä ympäröiviin maakuntiin.
Ensimmäinen Taidevaltakunta-biennaalinäyttely avautuu Hämeenlinnan taidemuseon molemmissa näyttelyrakennuksissa. 14.6.–8.9.2024 toteutuva näyttely keskittyy temaattisesti tutkimaan, miltä tulevaisuus ja tulevaisuuden Taidevaltakunta näyttävät taiteilijoiden silmin.
Taiteilija- ja teoshaussa kuvataiteilijoita pyydettiin pohtimaan, millainen on maailmamme vuonna 2050. Mukaan on valikoitunut esimerkiksi teoksia, joissa käsitellään ihmisen ja ympäristön suhdetta sekä taiteen merkitystä kriisien koettelemassa maailmassa. Tunnelmat ulottuvat toivosta dystopiaan.
Ensimmäisen, Hämeenlinnan taidemuseon ja Kanta-Hämeen alueelle levittäytyvän biennaalin 31 taiteilijaa julkistettiin 19.1.2024, eikä julkistuspäivämäärä suinkaan ole sattumanvarainen. Samana päivänä on Hämeenlinnan 385-vuotissyntymäpäivä.
Seuraavat Taidevaltakunta-biennaalinäyttelyt toteutuvat vuonna 2026 Tampereella ja Pirkanmaalla, vuonna 2028 Lahdessa ja Päijät-Hämeessä, sitten jälleen vuonna 2030 Hämeenlinnassa ja Kanta-Hämeessä, ja niin edelleen. Tapahtuma on tarkoitettu pysyväksi konseptiksi, joka käy jatkuvana prosessina keskustelua taidekentän vallanjaosta pyrkien kohti sen tasa-arvoisempaa, avoimempaa ja impulsiivisempaa otetta.
Taidekentän ulkopuolinen valintaraati taiteilijavalinnoista päättämässä
Perinteistä, kuraattorikeskeistä vallankäyttöä taiteilijavalinnoissa on laajennettu tietoisesti. Taidevaltakunta-biennaalin taiteilijoita oli valitsemassa viisihenkinen raati, jonka osallistujat haettiin ammattimaisen, vakiintuneen taidekentän ulkopuolelta. Mukaan sai hakea jokainen tehtävästä kiinnostunut täysi-ikäinen, taidekentän ulkopuolinen henkilö.
Hakijoita valintaraatiin tuli yhteensä 47. Ammattialoiltaan he edustivat esimerkiksi kirkon, yritysmaailman, sosiaalialan, opetuksen ja akateemisen maailman toimijoita.
Koko Taidevaltakunnasta vastaavaan työryhmään puolestaan kuuluvat Hämeenlinnan taidemuseon johtaja Jenny Valli sekä amanuenssina ja taidemuseon johtajan sijaisena Soile Ollikainen, Tampereen taidemuseon johtaja Selma Green ja Malvan museojohtaja Tuulia Tuomi. Lisäksi työryhmään kuuluivat amanuenssit Riikka Kuittinen ja Tiina Salmia Hämeenlinnasta, museoamanuenssi Johanna Kangas ja näyttelypäällikkö Virpi Nikkari Tampereelta sekä tutkija Elisa Lindell Lahden Malvasta.
Viisihenkinen valintaraati sai viime kesänä arvioitavakseen peräti 271 hakemusta taiteilijoilta, joilla oli jokin kytkös Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen tai Pirkanmaan alueeseen. Biennaalinäyttelyyn mukaan valitut taiteilijat tulevat eri puolilta Suomea ja edustavat myös taiteelliselta ilmaisultaan hyvin laajaa kirjoa. Ensimmäisessä Taidevaltakunta-biennaalissa yleisö pääsee kokemaan muun muassa maalaustaidetta, veistoksia, valokuvaa, tekstiilitaidetta, mediataidetta ja performatiivista taidetta. Luettelo taiteilijoista löytyy tämän jutun lopusta.
Biennaalin ensimmäiset teokset alkavat toteutua jo hyvissä ajoin ennen itse näyttelyn avautumista. Kuvataiteilija Kimmo Ylösen pitkänä performanssi ja yhteisötaiteellisena jalkautumisena toteutuva teos Valtakunnan askelmitta lähtee liikkeelle jo keväällä. Ylönen aikoo kävellä 360 kilometriä 26 päivän aikana Taidevaltakunnan muodostaman kolmion alueella Hämeenlinnasta Tampereelle, Tampereelta Lahteen ja Lahdesta takaisin Hämeenlinnaan. Matkansa varrella Ylönen piirtää, kirjoittaa ja kuvaa viitteitä Taidevaltakunnan kattaman alueen historiasta ja nykyhetkestä. Yleisö pääsee seuraamaan Valtakunnan askelmitta -teoksen toteutumista esimerkiksi Instagramissa, tilillä @taidevaltakunta.
Kuvataiteilija Sofi Häkkisen teos I Want to Believe (You) puolestaan käynnistyi jo saman tien, kun Taidevaltakunnan taiteilijanimet julkistettiin. Perjantaina 19.1. avautui nettikysely, johon Häkkinen kutsuu meitä kaikkia vastaamaan. Kyselyn tuloksista syntyy pseudotieteellinen julkaisu, joka tulee koettavaksi ensi kesän biennaalinäyttelyyn. Häkkisen teoksessa yhdistyvät veistos, julkaisu ja digitaalinen performanssi, jotka kokonaisuutena kommentoivat yhteiskunnassamme hallitsevaa datan pakkomielteistä keräämistä, kalastelua ja myymistä. Kyselyyn vastataan anonyymisti, ja sen verkkolomake löytyy täältä.
Taidevaltakunta kehittyy jatkuvan keskustelun kautta
Hämeenlinnan taidemuseon johtaja Jenny Valli korostaa keskustelua Taidevaltakunnan kehittämisen keskeisenä metodina. Vahva keskusteluyhteys on ollut koko hankkeen perustana, ja juuri keskustelujen kautta idea museoiden alueellisesta yhteistyöstä kasvoi ensin ajatukseksi biennaalista. Keskustellen ajatus avartui perinteisestä biennaalista kohti nykyistä konseptia, jossa taiteilijoiden alueellinen kytkös on yhtenä perusajatuksena.
Aluksi myös keskusteltiin, tehdäänkö taiteilijavalinnat museoväen kesken vai haetaanko päätöksentekijäksi ulkopuolinen kuraattori.
– On haluttu nostaa keskusteluun se, että joku käyttää taidevaltaa. Ihmiset päättävät, kuka pääsee esille, kuka valitaan näyttelyyn, Valli sanoo.
– Biennaali ja näyttely ovat keskeinen osa Taidevaltakuntaa, mutta yhtä aikaa toivotaan, että toimintamme on prosessinomainen asia, joka kasvaa ja muuttuu, samalla ylläpitäen keskustelua Taidevaltakunnasta. Jo keskustelut sinänsä ovat koko taidekentän moninaisuuden pohtimista.
Kun Taidevaltakuntaa noin vuosi sitten käynnisteltiin, siitä kiinnostuneille taiteilijoille järjestettiin workshop. Myös se synnytti paljon keskusteluja.
– Unelmani on, että taiteilijat, jotka eivät tunne toisiaan ennalta, tapaavat tässä yhteydessä, toteaa Valli.
Valli itse ei ollut tällä kertaa mukana valintakomiteassa, mutta katsoo innostuneena nyt mukaan valittujen taiteilijoiden kirjoa.
– Tässä on nyt lähes joka puolelta Suomea hyvin eri alojen ihmisiä. Mukana on nuoria, myös ihan kohta valmistuva taiteilija, on myös konkareita – ja kaikkea siltä väliltä.
Taidevaltakunta-biennaali Hämeenlinnan taidemuseossa ja Kanta-Hämeessä 14.6.–8.9.2024.
* *
Taidevaltakunnan taiteilijat
- Liina Aalto-Setälä (s. 1990, Helsinki)
- Tuuli Autio (s. 1974, Humppila)
- Lotta Blomberg (s. 1990, Helsinki)
- Birjetta Brander ja Janne Laine (s. 1970, Mänttä)
- Taija Goldblatt (s. 1978, Tampere)
- Sirpa Haapaohja (s. 1958, Häme)
- Outimaija Hakala (s. 1983, Helsinki ja Vahojärvi)
- Mollu Heino (s. 1967, Luvia)
- Anni Honkajuuri (s. 1979, Hämeenlinna)
- Heli Huotala (s. 1968, Hämeenlinna)
- Sofi Häkkinen (s. 1990, Helsinki)
- Johanna Ilvessalo (s. 1964, Helsinki)
- Mari Järventausta-Linderz (1979, Akaa)
- Sanna Kannisto (s. 1974, Helsinki)
- Marko Lampisuo (s. 1970, Tampere)
- Jussi Lautu (s. 1985, Helsinki)
- Leena Lehti (s. 1979, Tampere)
- Laura Lilja (s. 1975, Reposaari)
- Tuomas Linna (s. 1985, Espoo)
- Juhana Moisander (s. 1977)
- Soile Mottisenkangas (s. 1971)
- Saija Mäki-Nevala (s. 1978)
- Jussi Nykänen (s. 1985, Tampere)
- Hanna Oinonen (s. 1971, Tampere)
- Harri Pälviranta (s. 1971, Helsinki)
- Johanna Rotko (s. 1976, Lahti)
- J. Saari (s. 1983, Turku)
- Noora Schroderus (s. 1982, Salo)
- Sauli Suomela (s. 1969, Helsinki)
- Anssi Taulu (s. 1969, Hämeenlinna)
- Noora-Maija Tokee (s. 1982, Tampere)
- Kimmo Ylönen (s. 1970, Norrskata, Parainen)
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sairaaloiden taideteokset Taidehallissa – Markku Valkosen kuratoimassa näyttelyssä yli 200 teosta
KUVATAIDE | Helsingin yliopistollisen sairaalalla HUSilla on lähes 6 000 taideteoksen kokoelma, joka karttuu koko ajan.
Larissa Sansour risteilee muistoissa ja menetyksessä mutta rakentaa myös tulevaisuutta – näyttely Amos Rexissä
KUVATAIDE | Amos Rexin näyttelytila on muuttunut Larissa Sansourin ja hänen tuotantotiiminsä käsittelyssä immersiiviseksi, katsojan sisäänsä sulkevaksi teokseksi.
FLASH4 pimentää Finlaysonin Vooningin ikkunat – ei ole valoa, jos ei ole vastavoimaa
VALOTAIDE | Kahden viikon ajan Finlaysonilla voi ottaa tuntumaa valotaiteeseen. Esillä on 22 taiteilijan teoksia, mikä tekee FLASH4-tapahtumasta suurimman koskaan Suomessa nähdyn valotaiteen näyttelyn.
Kissat kirmailevat minigolfradalla – Pontus Pettersonin Pancor Poetics Taidehallissa
KUVATAIDE | Ruotsalaiskoreografi Pontus Pettersson loi Helsingin Taidehalliin vuorovaikutteisin kissainstallaation.