Suvi Sysi teostensa Hovering ja Core & Traces äärellä. Kuvat: Anne Välinoro
KOLUMNI | Suvi Sysi tarjoaa teoksia, joissa ei ole mitään esittävää ja joita on pysähdyttävä tutkimaan. ”Tämä on meditatiivista taidetta”, Anne Välinoro kirjoittaa kolumnissaan.
Taiteilija on maalannut ovaalinmuotoisen vanerin siniseksi ja kaivertanut sen sitten tyhjäksi. Maalannut taas siniseksi ja kaivertanut tyhjäksi.
Kaivertamisen kierteet ja lastut ovat teoksen edessä kasassa.
Siinä se on, ajan kuluminen ja työ konkreettisesti lastuina.
Nilsiässä syntyneen Suvi Sysin lastut ovat vähän kuin sen toisen savolaisen, Juhani Ahon. Ne ovat huomioita oman työn prosessista ja hetkestä. Tärkeintä on tekemisen ele ja sen tuoma kuva.
Aholla se oli vaikka perhon sitomiseen tarvittavat ainekset ja kertomus sidonnasta.
Sysi kutsuu meidät kuvantekijän käsityöhön mukaan. Katso tarkkaan: näistä aineksista työni koostuu ja näin se on edennyt, oli sitten kyse puusta, paperista, savesta tai keramiikasta.
Kun graafikko yleensä painaa kaiverretun laattansa paperille, Sysi tekeekin itse laatasta tärkeän.
Vuoden nuori taiteilija Suvi Sysi tuo Tampereen Taidemuseoon lokakuussa 2024 suuria, tilassa vaikuttavia teoksia. Hänen aiemmissa näyttelyissään on ollut esillä valon ja kaiverrustapojen kanssa leikitteleviä grafiikanvedoksia, värillistä minikeramiikkaa toisteisina liuskoja, kouruina, kierteinä, sauvoina ja palloina, mutta kaikissa teoksissa yksittäinen elementti tuntuu toistuvan loputtomiin, mikä pakottaa katsomaan niitä kaukaa ja toisaalta kurottumaan lähelle.
Ensivaikutelma pettää.
Sysin teoksissa kuvataiteen kliseinen hokema struktuurista ja kompositiosta saa raikkaan tulkinnan. Teokset aiheuttavat ainakin minulle uusillusiosionistista hämmennystä.
Kun kuvamaailmamme on yhä enemmän mobiililaitteesta välkkyvää, hetkessä muuntuvaa kasvovirtaa (pakollisine tanssinumeroineen tietenkin), Sysi tarjoaa teoksia, joissa ei ole mitään esittävää ja joita on pysähdyttävä tutkimaan.
Tämä on meditatiivista taidetta.
Nämä teokset puhuvat ilman sanatulvaa ja selittelyä, koska ne ovat äärettömän taitavasti tehtyjä. Astukaa syteen ja saveen.
Anne Välinoro
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
Vireä kuvataide uhkaa kadota Etelä-Karjalasta – Lappeenrannan kulttuurin ”unelmavuosi” päättyy ikävissä tunnelmissa
KUVATAIDE | Pääkaupunkiseudun kohonneet näyttelykustannukset houkuttelevat taiteilijoita pitämään näyttelyitä muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, vaikka ostajia on vähemmän.
Puolassa on nähtävillä uskomattoman hieno suomalaisen taidegrafiikan katselmus – Aurora Borealis Gdanskissa
KUVATAIDE | Yli neljänkymmenen suomalaistaitelijan työt ihastuttavat Gdanskin vanhassa kaupungissa joulumarkkinoiden lomassa jouluaatonaattoon asti.
Tuula Lehtinen haaveili omasta hajuvedestä ja sai sen – ”Vain tuoksu puuttuu Tuulan taiteesta”
TUOKSU | Kaikki sai alkunsa leikittelystä, kun taiteilija Tuula Lehtinen uneksi omasta hajuvedestä. Nyt sellainen on. Se on yksi aisti lisää taiteeseen.