Kuva: Saimaan Taideluola Retretti
KUVATAIDE | Saimaan Taideluola Retretin digitaalinen videoteos on näyttelykesän uusin sisäänheittäjä. Kesällä taideluolassa ja taidepuistossa on nähtävissä lähes sata teosta teemalla Kalevalan kankahille, taiteen tyyssijoille.
Sampo on kadonnut ja Väinämöinen lähtee sitä etsimään.
Näin käynnistyy Suomen kesänäyttelyjen uusin sisäänheittäjä, Saimaan Taideluola Retretin digitaalinen videoteos. Viitisenkymmentä projektoria ja 64 kuuntelupistettä tuottaa kuva- ja ääni-installaatioita Kalevalan aiheilla Punkaharjun Retretin luolastoon.
Videotykin edessä olevalla peilillä heijastettavaa kuvaa voidaan kuljettaa pitkin luolan rosoisia seiniä, saada linnut lentämään, susi vaanimaan ja kalat uimaan yllättävissä paikoissa.
Jatkossa mitä moninaisimpia tuotantoja saadaan pyörimään mediaserverin kautta luolastossa ilman, että tuottajan tarvitsee tulla Punkaharjulle.
Mediaserveri ohjaa synkronoidusti valoa, ääntä, videoita ja peiliprojisointeja halutuille pinnoille ja haluttuun tahtiin.
Liikesensorit pitävät huolen, että katsojan saa kokemuksen oikeaan aikaan luolassa liikkuessaan.
Eri kohderyhmille on mahdollista vaihtaa tuotantoja lyhyelläkin varoitusajalla.
Luolaston rosoiset seinäpinnat antavat oman ilmeensä videoteoksille. Kuva: Saimaan Taideluola Retretti
Jos haluaa oman digitaalisen teoksensa luolaan vaikkapa päiväksi tai viikoksi, homma hoituu mediatiedoston lähettämällä.
– Kun korona-ajasta päästään yli, tämä mahdollistaa ihan uudella tavalla kansainväliset tuotannot, sanoo Saimaan Taideluola Retretin keväällä työnsä aloittanut toiminnanjohtaja Jussi Silvennoinen.
Retretti on lupaus luolasta
Perjantaina 9.7.2021 on uuden Retretin h-hetki. Retretti-nimikin on väännön jälkeen taas kotonaan, kun Euroopan Unionin Teollisuusoikeuksien Virasto on myöntänyt Tuunaansaaren Luola Oy:lle ja sen hallinnoimalle Saimaan Taideluolalle oikeuden käyttää Retretti-tuotenimeä kaikessa toiminnassa.
Välillä Retretti-nimen oli ehtinyt hankkia itselleen läheinen majoitus- ja kuntoutuspalveluja tarjoava Kruunupuiston Palvelut Oy.
Suomen kesänäyttelyjen kiistaton must-kohde 1980-1990-luvuilta on taas auki yleisölle ja sen uusille sukupolville.
Nostalgian nälkäinen pääsee kertaamaan lapsuuden taidekokemuksiaan maan alla ja kotimaisen nykytaiteen ystävä kiertämään taidepoluilla. Gourmet-aterioita on saatavilla kahdessa uudessa ravintolassa.
Saimaan Taideluola Retretti sijaitsee luonnonkauniilla Tuunaansaarella. Kuva: Saimaan Taideluola Retretti
Näyttelykokemus on nykypäivänä paitsi esteettinen nautinto, myös laadukkaasti toteutettu vatsantäyte, joka huipennetaan somepostaukseen.
Peruskorjatussa ja tämän päivän turvallisuusvaatimuksia vastaavaksi remontoitavassa luolastossa oli valo- ja ääniteoksia esillä jo viime kesänä, mutta nyt koko ja vaikuttavuus on omaa luokkaansa. Rauhantekijä-tv-sarjasta tuttu käsikirjoittaja Eriikka Etholén-Paju on tarttunut Sammonryöstöön.
Kalevalan miehet lähtevät Pohjolaan ryöstämään vaurautta jauhavaa ihmelaitetta.
Tarinan mukana kuljetaan pitkin luolastoa kolmisen varttia Ilmarisen pajalta Pohjolan perille. Kierros on suunnattu kaikenikäisille. Matkan aikana suuren hauen leukaluusta luodaan tietysti kannel ja sampokin ehtii vajota pinnan alle.
Luolastoon tulee uudella tavalla sijoiteltuja pieniä järviä, jokea ja virtaa.
Äänimaailman Sammon ryöstöön on tehnyt Okko Nuotio ja animoinnin teokseen Jokojo Oy:n työryhmä Artturi Elovirran johdolla. Teknisestä toteutuksesta vastaavat Joni Purolan ja Antti Jaatisen työryhmät.
Parikymmentä kerrallaan
Luolastossa kuljetaan nyt opastetusti maksimissaan kahdenkymmenen hengen ryhmissä.
Kierroksia tehdään puolen tunnin välein. Tarinaan johdattaa kertojan ääni. Äänenä on pitkän linjan mediapersoona Erpo Heinolainen, joka juontaa myös Punkaharju Art Up -festivaalin keskustelut.
Luolakierroksella voi kokea myös Mikko Haapojan ja Ulla Hillebrandtin ääniteoksen Aarnimetsä I:n, Anna Magelovan näkemyksen Ainosta videoteoksena, Johanna Väisäsen videoteoksen Elytra, Jarmo Vellosen veistosta, videota ja ääntä yhdistävän Visionin sekä Jutta Kivilompolon pelinomaisen videoteoksen Sampo.
Keskusteluja ja konsertteja
Samaan aikaan luolaston kanssa näyttelyalueen Vipusareenalla aukeaa Punkaharju Art Up -festivaali (9.–18.7.2021), jossa vierailee yhtyeitä Värttinästä Tuulettareen ja artisteja Wimme Saaresta Leif Segerstamiin.
Joka päivä keskustellaan nimekkäiden alustajien pohjustamana Kalevalan teemoista nykypäivän näkökulmista.
Mitä on oman kehon koskemattomuus? Miksi miehet voivat pahoin? Entä mitä ovat nykypäivän miehuuskokeet? Alustajiksi ovat lupautuneet muiden muassa Kari Lumikero, Kaj Kunnas, Erkki Liikanen ja Hussein Al-Taee.
Luolasto syntyi, kun taiteenkerääjä Pekka Hyvärinen pani tuulemaan 1970-luvun lopussa. Punkaharjun kouluilla pidetyt kesänäyttelyt laajenivat Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuiseen louhittuun luolastoon ja maanpäälliseen taidekeskukseen.
Taidekeskus Retretti toimi Punkaharjulla Tuunaansaaressa vuosina 1983–2012. Punkaharjun näyttelyihin ajeltiin bussilasteittain katsomaan Edelfeltin, Gallen-Kallelan ja Simbergin taidetta. Niiden ohessa varsinaiset taidejytkyt tarjosivat Repin, Dalí, Rubens, Picasso, Munch, Chagall ja Kandinsky. Repin-kesänä 1989 Retretissä poikkesi lähes 250 000 kävijää.
Kalliosalia ja ravintolaa remontoidaan edelleen ja niiden arvioidaan avautuvan huhtikuussa 2022.
Kalliosalista moni muistaa yhteistyön Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa. Ralf Gothonin johtajanaikoina salissa kuultiin Brahms– ja Schubert -konserttien sarja. Viihdepuolella ilahduttivat Ekku Peltomäen valospektaakkelit.
Vaikka moni toi Retrettiin kesä kesän perään jälkikasvunsa, jopa sukunsa, Retretin talous oli vaakalaudalla. Vuonna 2007 helsinkiläinen liikemies Kai Mäkelä pelasti sen silloisilta vaikeuksilta, mutta vuonna 2012 taidekeskus ja luolasto jouduttiin kuitenkin taas sulkemaan.
Omistajapariskunta Sinikka ja Kai Mäkelä varmistivat, että vuonna 2018 luolastossa alkoi taas tapahtua. Paikallinen yritys Luola Events Oy rupesi järjestämään Kalliosalissa viihdekonsertteja ja ravintolailtoja.
Samalla syntyi päätös, että Retrettiä tarvitaan taidekeskuksena. Vuonna 2020 vanhat maanpäälliset rakennukset purettiin kahta rakennusta lukuun ottamatta.
Uusi taidekahvila “Mutteri” rakennettiin toisesta niistä näyttelytilaksi ja panoramaikkuna Puruvedelle avattiin.
Noin kuuden hehtaarin harjualueelle on syntynyt taide- ja kulttuuripuisto, joka tämän hetken suunnitelmien mukaan tulee saamaan vuoteen 2026 mennessä täydennykseksi hotellin ja taiteilijaresidenssin. Tähän mennessä kokonaisuutta on remontoitu ja uudistettu 10 miljoonalla eurolla.
Toimintaa on tarkoitus laajentaa ympärivuotiseksi. Luolastoa rakennetaan edelleen ja sinne on tulossa erikoisuutena viisi erillistä kuilua. Nykyisellään luolastossa on tilaa noin 6 000 neliötä, käytäviä, auloja ja pieniä aukioita.
Sankarit jääkaapissa
Kesällä Saimaan Taideluola Retretissä ja taidepuistossa on nähtävissä lähes sata teosta teemalla Kalevalan kankahille, taiteen tyyssijoille.
Taidepuistossa on esillä Reetta Gröhn-Soinisen ja Satu Kalliokuusen kuratoima näyttelykokonaisuus, jonka teoksissa mukana ovat harjun männyt, varvikko ja tuuli.
Polulla riittää yllätyksiä ja nykypäivän tulkintoja Kalevalan sankareista, kuten Aki Koskisen sisustamassa jääkaapissa. Sen hyllyiltä voi bongata vaikkapa Kultamuna-kotelon ja Tuomas Holopaisen.
Aki Koskisen Kalevalan sankareita voi poimia jääkaapista. Kuva: Anne Välinoro
Kesän 2021 päätaiteilija on pitkän uran tehnyt kuvanveistäjä Pekka Pitkänen.
Suuret, patinointitekniikalla toteuttamat ja kankaista laskostamat reliefit vievät Tuonelan joelle. Sanna Hukkasen sarjakuvaoriginaalit ovat peräisin yhdessä Inkeri Aulan kanssa toteutetusta Metsänpeitto-teoksesta. Siinä kerrotaan seitsemän puulajin tarina Suomen Kansan Vanhojen Runojen pohjalta, mutta osin nykypäivään modernisoituina.
Pekka Pitkäsen Tuonela-aiheisia reliefejä ja veistoksia on esillä uudistetussa Mutteri-rakennuksessa. Samasta paikasta mennään myös luoliin. Kuva: Saimaan Taideluola Retretti
Mausteena taidepuistossa viihdyttävät Kerimäen Kerimaan moottorisahaveistoskisan parhaat Kalevala-hahmot ite-taiteilijoiden toteuttamina.
Saimaan Taideluola Retretti Punkaharjulla on avoinna joka päivä 31.8.2021 asti. Lisätietoja täällä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
Vireä kuvataide uhkaa kadota Etelä-Karjalasta – Lappeenrannan kulttuurin ”unelmavuosi” päättyy ikävissä tunnelmissa
KUVATAIDE | Pääkaupunkiseudun kohonneet näyttelykustannukset houkuttelevat taiteilijoita pitämään näyttelyitä muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, vaikka ostajia on vähemmän.
