Venäläistaiteilija Natalia Goncharovan (1881–1962) ilmaisua nimitettiin kaikkismiksi, koska hän oli innostunut niin laajasti taiteen kentästä.

Sirpa Pääkkönen

Ateneum on tuonut jälleen Helsinkiin upean näyttelyn, kun Natalia Goncharovan (1881–1962) näyttely avautui keskiviikkona. Se jatkaa hienoa naistaiteilijoiden esittelyiden sarjaa, jossa on nähty muiden muassa Tove Janssonin, Helene Schjerfbeckin ja Alice Neelin yksityisnäyttelyt.

Goncharovan on kiinnostava erityisesti siksi, että hän kääntää katseet Venäjän 1900-luvun alun rikkaaseen, monipuoliseen ja kokeilevaan taide-elämään. Silloin syntyi erilaisia tyylisuuntia, ja vaikutteita kulki myös Euroopan suunnasta Venäjälle. Olot muuttuivat 1920-luvun loppua kohtia ja 1930-luvulla ja kaikelta kokeilevuudelta katkaistiin siivet silloisessa Neuvostoliitossa. Goncharovan lähti miehensä Mihail Larionovin kanssa Pariisiin jo vuonna 1916, eikä enää palannut Venäjälle.

Ateneumin näyttely keskittyy erityisesti vuosiin 1907–1913, jolloin Goncharovan luovuus pulppusi monessa eri taiteen lajissa. Hän oli ensimmäinen venäläinen nainen ja avantgardisti, joka piti yksityisnäyttelynsä Moskovassa vuonna 1913.

Talonpojat keräävät omenoita, 1911.

Goncharovan ilmaisua nimitettiin kaikkismiksi, koska hän oli innostunut niin laajasti taiteen kentästä. Hänen uransa lähtökohta oli venäläinen kansantaide, mutta hän oli kiinnostunut myös ikoneista, uusista taidevirtauksista, baletista, kuvittamisesta ja tapettimalleista.

Miehensä Mihail Larionovin kanssa hän kehitti taidesuuntauksen nimeltä rayonismi, joka oli venäläinen vastine futurismille, kubismille ja orfismille. Upea esimerkki siitä on teos Polkupyöräilijä, joka on esillä Ateneumissa.

Goncharova oli rohkea edelläkävijä, joka toi katuperformansseja Moskovaan esiintymällä ulkona kasvot maalattuina. Hän teki uskonnollista taidetta ikonien pohjalta aikana, jolloin ortodoksinen kirkko ei sallinut naisten maalata ikoneita.

Pyöräilijä vuodelta 1913 edustaa kubo-futurismia ja rayonismia.

Kuvataiteen lisäksi Goncharova suunnitteli pukuja ja lavasteita Sergei Djaghilevin kuuluisaan Venäläiseen balettiin sekä pukuja muotitaloille Moskovassa ja Pariisissa. Hän itsekin pukeutui tyylikkäästi. Hän oli mukana avantgardistisessa elokuvassa ja teki kuvituksia kokeellisiin runoihin.

Ateneumin kolmannen kerroksen täyttävä näyttely on hieno läpileikkaus Goncharovan tuotannosta ja kuvaa hänen monipuolisuuttaan. Suomessa nähdään nyt ensimmäistä kertaa hänen taidettaan näin laajasti. Näyttelyn toteuttavat Ateneumin taidemuseo, Lontoon Tate Modern ja Firenzen Fondazione Palazzo Strozzi yhteistyössä Tretjakovin gallerian kanssa.

Natalia Goncharovan näyttely on esillä Ateneumissa Helsingissä 17. toukokuuta saakka.