Omakuva, 1918. Heräävä fauni, 1914. Kuva: Hannu Pakarinen & Jenni Nurminen / Kansallisgalleria
KUVATAIDE | Suomen kultakauden keskeisiin taiteilijoihin kuuluvan Magnus Enckellin (1870–1925) suurnäyttely ehti olla Ateneumissa avoinna vain reilun kuukauden, kun se jouduttiin pandemian vuoksi sulkemaan viime vuoden lopulla. Nyt näyttely avautuu Tampereen taidemuseossa sopivasti koronarajoitusten purkautumisen kanssa.
Arto Murtovaara
– Todella fantastisen suuri asia, että tämä ei jäänyt torsoksi, hehkutti Tampereen ylöspanoa kehunut Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari, joka on yksi näyttelyn kolmesta kuraattorista.
Tampereen taidemuseossa on esillä Ateneumin Magnus Enckell -näyttelyä hiukan suppeampi versio; museon kahteen ylimpään kerrokseen on ripustettu noin 120 teosta.
Marja Sakarin mukaan tavoitteena oli rakentaa Enckellin pitkää ja hyvin monipuolista uraa mahdollisimman laajasti esittelevä kokonaisuus, karsimatta siitä mitään pois.
Viime vuonna Enckellin syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta, tavallaan sattumalta. Koko ajan tutkimuksen kohteena olleen Enckellin taiteilijakuva on laajentunut huomattavasti, ja esimerkiksi 2000-luvun taitteessa nousivat esiin hänen miesmallien kuvauksensa, Sakarin sanoin hänet ”raastettiin ulos kaapista”.
Magnus Enckell tunnetaan erityisesti suomalaisen symbolismin edustajana. Hänen 1890-luvun väriaskeettinen ilmaisunsa alkoi vuosisadan vaihteen jälkeen muuttua maalauksellisempaan suuntaan, kohti värin ja valon täyteistä uusimpressionismia.
– Hän siirtyi paletin äärilaitaan ja takaisin, tiivisti näyttelyn toinen kuraattori, intendentti Anna-Maija von Bonsdorff.
Taidemaalarin erittäin laajaan aihevalikoimaan kuuluivat muotokuvat, maisemat, fantasiat, uskonnolliset aiheet, asetelmat sekä henkilötutkielmat. Hän teki myös lukuisia monumentaalimaalauksia julkisiin tiloihin.
Kirjettä lukeva nainen (Paitasillaan), 1912. Kuva: Yehia Eweis
Yleisöystävällinen näyttely
Näyttely on rakennettu hyvin yleisöystävälliseksi, kehui Tampereen taidemuseon emeritus näyttelypäällikkö Tapani Pennanen. Se esittelee Enckellin tuotantoa eri näkökulmista, teemoittain: Porvoosta Pariisiin, Mielen maailmoissa, Valo, väri ja elämänvoima, Värin voitto ja Pariisi, Faunit ja bakkantit – aistilliset nautinnon kuvat, Julkiset uskonnolliset teokset sekä otsikolla Kirjallisuus, musiikki ja kansainväliset suhteet.
–Omien näyttelyidensä ohella Enckell oli myös kansainvälisessä roolissa, kuraattorina Pariisin 1908-näyttelyssä. Hän oli kulttuurilähettiläs, Marja Sakari tähdensi.
Anna-Maija von Bonsdorff muistutti, että esimerkiksi uskonnollisten ja mytologisten aiheiden käsittely on kiinnostanut Enckelliä paljon enemmän kuin tutkijat ovat tähän saakka olettaneet – tähänkin näyttely tuo valaistusta.
Ylösnousemus, 1907. Tampereen Tuomiokirkon alttaritaulun oikean puolen toisinto. Kuva: Hannu Pakarinen
Enckell ja Tampere
Taidemaalari Magnus Enckell liittyy olennaisesti Tampereen taidehistoriaan. Tuomiokirkon alttaritaulu, Ylösnousemus-fresko sekä sen yläpuolella oleva suuri ja värikäs lasimaalaus ovat Enckellin tekemiä.
Näyttelyssä ovat esillä Ylösnousemus-freskon vasemman ja oikean puolen esityöt sekä Resurrection, alttarimaalausluonnos. Julkisia uskonnollisia töitä esittelevät myös Turun tuomiokirkon ja Porin kirkon lasimaalausten esityöt.
Mainiona ”sisäänheittona” Enckellin tuotantoon von Bonsdorff pitää sitä, että Tampereen taidemuseo sai vuosina 1983 ja 1986 taiteilijan pojalta, tohtori Jorgen Enckelliltä, noin 300 teosta. Lahjoituskokoelma käsittää maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa. Osa tästä kokonaisuudesta ja taidemuseon muista kokoelmista on mukana näyttelyssä, jonka on tuottanut Ateneumin taidemuseo / Kansallisgalleria.
Ennen Ateneumin viime vuoden näyttelyä Magnus Enckellin tuotantoa oli viimeksi esillä tässä laajuudessa Tampereen taidemuseon kokoamassa näyttelyssä vuonna 1988. Tapani Pennanen pääsikin huomauttamaan, että Emmy Frosteruksen muotokuva vuodelta 1909 on täsmälleen samalla paikalla kuin 33 vuotta sitten.
Heli Ryhänen: Kylmä maa. Kuva: Tampereen taidemuseo
Heli Ryhänen – Kylmä maa
Taidemuseon alakertaan on koottu kuvanveistäjä Heli Ryhäsen (s. 1971, Iisalmi) yksityisnäyttely Kylmä maa, joka esittelee taiteilijan viime vuosien tuotantoa. Ryhänen tunnetaan erityisesti tekonahasta ja erilaisista kankaista työstetyistä täytetyistä veistoksistaan.
Ryhäsen taiteen keskeisimmät aiheet ja teemaat ovat ihmishahmo ja inhimillinen kokemusmaailma. Elämän eri vaiheet ja sen rajallisuus kiinnostavat häntä. Näyttelyssä esillä olevat teokset yltävät kuoleman kohtaamista käsittelevästä teoksesta Jäähyväiset (2009) tuoreimpaan, tekonahasta työstettyyn Rukoukseen (2021), joka on eräänlainen ihmisen ja rukoilijasirkan hybridi.
Magnus Enckell ja Heli Ryhänen Tampereen taidemuseossa 2.10.2021–30.1.2022.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
Vireä kuvataide uhkaa kadota Etelä-Karjalasta – Lappeenrannan kulttuurin ”unelmavuosi” päättyy ikävissä tunnelmissa
KUVATAIDE | Pääkaupunkiseudun kohonneet näyttelykustannukset houkuttelevat taiteilijoita pitämään näyttelyitä muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, vaikka ostajia on vähemmän.
Puolassa on nähtävillä uskomattoman hieno suomalaisen taidegrafiikan katselmus – Aurora Borealis Gdanskissa
KUVATAIDE | Yli neljänkymmenen suomalaistaitelijan työt ihastuttavat Gdanskin vanhassa kaupungissa joulumarkkinoiden lomassa jouluaatonaattoon asti.
Tuula Lehtinen haaveili omasta hajuvedestä ja sai sen – ”Vain tuoksu puuttuu Tuulan taiteesta”
TUOKSU | Kaikki sai alkunsa leikittelystä, kun taiteilija Tuula Lehtinen uneksi omasta hajuvedestä. Nyt sellainen on. Se on yksi aisti lisää taiteeseen.
