Charles Sandison: Rhizome. Kuva: Arto Murtovaara
KUVATAIDE | Tampereella asua skotlantilaistaiteilija rakentaa näyttelynsä aina kulloiseenkin tilaan ja paikkaan. Taidemuseon kellarissa kuhisee elämää kuin maan alla olevissa juurissa, bakteereissa ja sienissä.
”Se on tiedettä, runoutta ja filosofiaa.”
Arto Murtovaara, teksti
Tampereella pitkään asunut skotlantilaissyntyinen mediataiteilija Charles Sandison (s.1969) on tehnyt näyttävää kansainvälistä uraa siitä lähtien, kun hän edusti vuonna 2001 Suomea Venetsian biennaalissa. Hänen näyttelyitään on ollut esillä esimerkiksi Pariisissa, Roomassa, Pekingissä, Sāo Paolossa, Denverissä, Lontoossa, Madridissa – Moskovassakin.
Sandison palkittiin Ars Fennicalla vuonna 2010. Tampereen taidemuseon kellarikerrokseen hän on pystyttänyt vaikuttavan teoksensa Rhizome, joka tarkoittaa rihmastoa. Sandison rakentaa näyttelynsä aina kulloiseenkin tilaan ja paikkaan, niin Tampereellakin. Projektoreiden tilaan sinkoama teksti on peräisen Thomas Moren teoksesta Utopia.
– Teos käyttää 16 teräväpiirtovideoprojektoria ja 16 tietokonetta, jotka on synkronoitu yhteen käyttäytymään kollektiivisesti kuin yksi supertietokone, Charles Sandison kertoo.
– Aloitin ”opettamalla” tietokoneille kellarin arkkitehtuurin, jotta ne tietävät, missä ovet ja peilit ovat. Olen opettanut ohjelmaa käyttäytymään niin, että peilit ovat ovia ja kun sanat/hahmot/pisteet saavuttavat peilit, ne siirtyvät virtuaaliseen tilaan sen takana. Tällä tavoin taideteos valloittaa ”näkyvän” tilan, joka on paljon isompi kuin kellarikerros itsessään.
– Tällä tavalla puhun erosta käyttämämme fyysisen todellisuuden sekä digitaalisen tilan – jonka sisäpuolella vietämme suurimman osan elämäämme – välillä. Yritän tavallaan löytää tapoja luoda visuaalinen filosofia yhdistämään nämä kaksi maailmaa, joissa elämme.
Charles Sandison teoksensa keskellä. Kuva: Teija-Tuulia Ahola / Tampereen taidemuseo
* *
Nuoresta pitäen tietokoneiden kanssa työskennellyt Sandison kirjoittaa kaikki tietokonekoodit itse – C++ (ohjelmointikieli) ja taideteos ovat ”keinotekoinen organismi, joka tutkii ja pyrkii löytämään tien ulos kellarista,” hän sanoo.
Samalla hän rakentaa paralleelin meidän omaan inhimilliseen olemiseemme, jossa olemme vangittuina kellariin ja yritämme löytää tien ulos evoluution ja teknologian kautta yrittämällä ymmärtää sen todellisuuden ulottuvuuksia, missä elämme.
– Ajatus on, että kun Suomi yhä on syvällä talvessa, maan alla olevissa juurissa, bakteereissa ja sienissä on elämää. Minulle taidemuseon kellari on kuin tuo maailma. Maan alla elävät ideat alkavat kasvaa, kävijöiden kuljettamina.
Supertietokone ei ole niin mahtava kuin kävijöiden mielikuvitus, Sandison sanoo.
– Minä rakennan yhteyden niiden ja tietokonekoodini välille tehdäkseni voimakkaan digitaalisen, orgaanisen systeemin, jotta voisimme kollektiivisesti ymmärtää maailmaa, jossa elämme lopullisesti.
Charles Sandison sanoo terävästi, ettei Rhizome ole multimediaviihdettä tai upottavaa teknocoolia jumputtavan ambient-soundtrackin säestyksellä.
– Se on tiedettä, runoutta ja filosofiaa. Luotuna erityisesti museolle, jota minä kunnioitan, ja kaupungille, joka on lähellä sydäntäni.
Charles Sandison: Rhizome Tampereen taidemuseossa 5.5.2024 asti. Juttu on julkaistu myös Tampereen Suomalaisen Klubin klubilehdessä 1.4.2024.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
Vireä kuvataide uhkaa kadota Etelä-Karjalasta – Lappeenrannan kulttuurin ”unelmavuosi” päättyy ikävissä tunnelmissa
KUVATAIDE | Pääkaupunkiseudun kohonneet näyttelykustannukset houkuttelevat taiteilijoita pitämään näyttelyitä muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, vaikka ostajia on vähemmän.
Tuula Lehtinen haaveili omasta hajuvedestä ja sai sen – ”Vain tuoksu puuttuu Tuulan taiteesta”
TUOKSU | Kaikki sai alkunsa leikittelystä, kun taiteilija Tuula Lehtinen uneksi omasta hajuvedestä. Nyt sellainen on. Se on yksi aisti lisää taiteeseen.
Myös Banksyn näyttelyä tarjottiin – Galleria Rankan uusin ripustus resonoi ajan epävarmuuden kanssa
KUVATAIDE | Uusiin tiloihin Helsingin Meilahdessa muuttaneen Galleria Rankan taiteilijakollektiivi odottaa monen muun kulttuurin kentällä toimivan tavoin pienellä kauhulla avustuspäätöstä vuodelle 2025.
