Radoslaw Grytan kesken jäänyt teos Kaavin mustasta graniitista. Kuva: Arto Murtovaara
KUVATAIDE | Runsas vuosi sitten kuolleen professori, kuvanveistäjä Radoslaw Grytan muistonäyttely on esillä Urkin Piilopirtissä Pinsiössä, sangen omaperäisessä taidemuseossa.
Arto Murtovaara, teksti
Oikeastaan Radoslaw Grytan (1955–2023) muistonäyttely on Urkin Piilopirtissä esillä pysyvästi, sillä taiteilija itse toimi siellä kaikkiaan 13 vuotta – vuodesta 2009 – kuraattorina, ja kaikki hänen esillä olevat teoksensa kuuluvat paikan omistavan Jyrki Sasin perheelle.
Puolet Grytan paristakymmenestä esillä olevista teoksista on sisällä, puolet ulkona. Osa niistä on suunniteltu juuri siihen paikkaan, missä ne ovat – yksi järeä, Kaavin mustaa graniittia oleva ulkoteos jäi kesken Grytan äkillisen kuolemansa takia.
Urkin Piilopirtin peruskokoelmassa on noin 230 teosta – pääosin veisto- ja lasitaidetta. Nyt esillä oleva muistonäyttely on 17. vuosikerta talon historiassa.
Yleensä näyttelyt ovat olleet selkeän teemallisia. Teoksista iso osa on uniikkeja tilaustöitä, juuri Urkin Piilopirtille suunniteltuja ja toteutettuja. Edesmennyt Radoslaw Gryta määriteli pääosin teosten ehdot, tarkasti ja hyväksyi – tai hylkäsi.
Teos nimeltä Ei liittyy Puolan vuoden 1980 sotilasvallankaappaukseen. Kuva: Arto Murtovaara
* *
Urkin Piilopirtti on kaikkinensa melko ainutlaatuinen nähtävyys; omaperäinen taidemuseo, pienhotelli, tilausravintola sekä monen muun toiminnon ohella lähes alkuperäisessä kuosissa säilytetty vaikuttava saunakokonaisuus savusaunoineen.
Oikeastaan siitä koko paikkakin on saanut nimensä. Tampereen Pyrinnölle 1940-luvun puolivälissä Iso-Lehmijärven rannalle rakennettu leirikeskus sijaitsee Hämeenkyrön Pinsiössä, Ylöjärven ja Nokian rajalla.
Hankkeen puuhamies, Pyrinnön puheenjohtajana tuolloin toiminut Kalle Kaihari saunoi siellä aikoinaan lukemattomia kertoja parhaan kaverinsa ”Urkin”, silloisen urheiluvaikuttajan, myöhemmin tasavallan presidenttinä tunnetun Urho Kekkosen kanssa.
Paikan sielu on sen omistaja, diplomi-insinööri, toimitusjohtaja Jyrki Sasi, joka on rakentanut paikan uuteen uskoon noin 18 vuodessa. Ekokemistä uransa teollisuudessa aloittanut yrittäjä uskoo lujasti taiteen ja elämysmaailman yhdistelmään.
Erilaista taidetta on sijoitettu kaikkialle saunasta ravintolan valaisimiin ja vessoihin sekä viinilaseihin asti.
Jyrki Sasi ja Katja Luodon teos Aikakaudet. Kuva: Arto Murtovaara
* *
Radoslaw Gryta syntyi Grasnik Lubelskin pikkukaupungissa Puolassa 14.8.1955. Hän kävi taidelukion Lublinissa, opiskeli kuvanveistoa ensin Repin instituutissa Leningradissa, sitten Krakovan taideakatemiassa sekä plastista sommittelua Taideteollisessa korkeakoulussa muutettuaan Suomeen vuonna 1979. Hän opiskeli vielä neljä vuotta kuvanveistoa Suomen Taideakatemian koulussa. Suomen kansalaisuuden Gryta sai vuonna 1986.
Sittemmin Gryta opetti itse taideyliopistoon kuuluvassa Kuvataideakatemiassa kaikkiaan 30 vuotta, muiden muassa akatemian ensimmäisenä kuvanveiston professorina – ja jätti merkittävän jäljen suomalaisten kuvanveistäjien työskentelyyn. Kuvataideakatemian lisäksi hän opetti Taideteollisessa korkeakoulussa sekä Imatran taidekoulussa
Omissa töissään hän käytti monia materiaaleja: graniittia, marmoria, pronssia, keramiikkaa, lasikuitua ja puuta.
”Hänen veistoksensa ovat monimerkityksisiä, ja niiden hallitun veistoksellisen muodon taustalla vaikuttavat taiteilijan henkilökohtaiset muistot,” kuvasi hänet hyvin tuntenut arkkitehti, professori Yrjö Pallasmaa Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa taiteilijan kuoltua Riihimäen sairaalassa 31.5.2023 vain 67-vuotiaana.
Pallasmaa myös piti juhlapuheen muistonäyttelyn avajaisissa.
Grytan veistos Varoittava sormi. Kuva: Arto Murtovaara
* *
Radoslaw Grytalla oli yli 30 yksityisnäyttelyä ja hän osallistui 80 ryhmänäyttelyyn Suomessa ja ulkomailla. Vuoden nuorena taiteilijana hänet palkittiin vuonna 1987, kuvataiteen valtionpalkinnon hän sai vuonna 1989 ja Suomen taideyhdistyksen tunnustuspalkinnon ansiokkaasta elämäntyöstään vuonna 2020.
Hänen teoksiaan on laajalti eri kokoelmissa. Tampereella hän on pysyvästi läsnä vuonna 2002 Aleksis Kiven kadulle valmistuneen kivikirjaston kautta.
Muistonäyttelyä tutustumisen arvoisena kohteena tukee Urkin Piilopirtti itse sekä sen ympärille rakennettu omanlaisensa taiteen ja elämysten symbioosi, jonka rakentamiseen Radoslaw Gryta panoksellaan osallistui.
Radoslaw Grytan muistonäyttely avoinna 4.8.2024 asti. Urkin Piilopirtti (Sasintie 400, 39150 Pinsiö) avoinna ti–la klo 12–18, su 12–16.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
Vireä kuvataide uhkaa kadota Etelä-Karjalasta – Lappeenrannan kulttuurin ”unelmavuosi” päättyy ikävissä tunnelmissa
KUVATAIDE | Pääkaupunkiseudun kohonneet näyttelykustannukset houkuttelevat taiteilijoita pitämään näyttelyitä muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, vaikka ostajia on vähemmän.
Puolassa on nähtävillä uskomattoman hieno suomalaisen taidegrafiikan katselmus – Aurora Borealis Gdanskissa
KUVATAIDE | Yli neljänkymmenen suomalaistaitelijan työt ihastuttavat Gdanskin vanhassa kaupungissa joulumarkkinoiden lomassa jouluaatonaattoon asti.
Tuula Lehtinen haaveili omasta hajuvedestä ja sai sen – ”Vain tuoksu puuttuu Tuulan taiteesta”
TUOKSU | Kaikki sai alkunsa leikittelystä, kun taiteilija Tuula Lehtinen uneksi omasta hajuvedestä. Nyt sellainen on. Se on yksi aisti lisää taiteeseen.
