Kuraattori kanssakuraattoreineen. Kuva: Tiina Nyrhinen
KUVATAIDE | Kuraattori Krister Gråhn päätti luopua vallastaan ja avata kuratoinnin ideaa ja ilosanomaa suuremmalle väkimäärälle.
Pääkuvassa Iida Kalakoski (vas.), Tarja Tuupanen, Antti Korkka, Satulia Saarilehto, Otto Huttunen, Paula Tella, Krister Gråhn ja Hannele Karppinen.
* *
Mäntän kuvataideviikot on ollut jo alusta lähtien, vuodesta 1993 kuraattorivetoinen tapahtuma. Suomessa oli tuohon aikaan vallalla taiteilijoiden avoin haku näyttelyihin ja monen taidealan edustajista koottu jury, joka valitsi teokset. Moni oli kyllästynyt näin syntyneiden näyttelyiden sovinnaisuuteen ja kompromissien määrään.
Yhdelle kuraattorille annettiin Mäntässä valta valita taiteilijat ja suunnitella näyttelyn puitteet oman halunsa mukaan. Kuraattori kantoi omalla nimellään kaiken taiteellisen vastuun ratkaisuistaan.
Tämän vuoden kuraattori Krister Gråhn haluaa luopua tästä vallastaan ja avata kuratoinnin ideaa ja ilosanomaa hieman laajemmalle väkimäärälle. Homma etenee niin, että hän valitsee toki suurimman osan taiteilijoista, mutta hän on valinnut rinnalleen myös muita taiteen ammattilaisia ja tahoja, jotka tuovat näyttelyyn laajempia näkökulmia ja paljon yhteisöllistä pöhinää.
Olisin toivonut, että termille ”kanssakuraattori” olisi löytynyt vähemmän englannin co-curator -termiin viittaava ja enemmän suomen kieleen sopiva käsite. Olisiko kuraattorin kutsumana tai rinnalla toimivana tahona apukuraattori, sivukuraattori, myötä- tai vastakuraattori, kutsukuraattori, kumppanikuraattori? No, kanssakuraattori olkoon kanssamme, mutta kulkeeko voima sen mukana?

Krister Gråhn. Kuva: Marko Marin
* *
Krister Gråhn on ehtinyt kuratoida monta koskettavaa ja ideoiltaan uudenlaista kuvataidenäyttelyä. Mäntän äärellä -nimisessä näyttelyssä kesällä 2023 yhdistettiin paikallinen asuntobisnes ja nykytaide samoihin kulkureitteihin, ja porukka kiersi huvittuneen haltioituneena Mäntän myytävissä asunnoissa ja taloissa muovitossut kenkien päällä kuin ainutlaatuisilla asuntomessuilla konsanaan. Pienen kerrostaloasunnon saattoi ostaa alle 10 000 eurolla, taide oli paikoin hyvin tilaansa sopivaa, leikkisää mutta myös vakavaa ja välillä myös pelottavaa.
Krister Gråhn haluaa omana Mäntän kuraattorivuonnaan taistella perinteistä henkilöitymisen vyöryä vastaan. Näyttelyn ”luomisprosessia” on haluttu tarjota yhteiskunnan muille alueille, kuten rakennustaiteeseen ja kaavoituksen tarjoamiin utooppisiin mahdollisuuksiin, koulumaailmaan, kesäteatterin piiriin, yhteisötaiteellisiin projekteihin, erilaisiin taidekirjoituksen ja opastuksen muotoihin ja näyttelyluettelon uudenlaisiin toteutuksiin. Myös korutaide saa oman erityissarjansa näyttelyn sisällä. Kaikilla Gråhnin kutsumilla kanssakuraattoreilla on vankka asiantuntemus alaltaan vuosien varrelta.
Samalla on tarkoitus viedä Kuvataideviikkoja instituutiona kohti yhteisöllisempää, keskustelevampaa, taidetta ja arkea yhdistelevämpää suuntaan. Oheistapahtumat niveltyvät aikaisempaa kiinteämmin itse näyttelyyn. Kertaluonteisuuden vaikutelmaa pyritään haihduttamaan prosessien kestolla ja sillä, että tähän prosessiin kutsutut paikalliset toimijathan toimivat Mäntässä myös tämän näyttelyn jälkeen.

Teeman kunniaksi Pekilon valomainos on supistettu muotoon Ei. Kuva: Tiina Nyrhinen
* *
Kuvataideviikkojen ensimmäinen tiedotustilaisuus julkaisi siis uuden konseptin ja näyttelyn teeman. Taiteilijat julkistetaan 17.3.2025.
Itse teema on lyhyt ja ytimekäs kieltosana Ei. Gråhn haluaa miettiä, miksi hyvin usein oma identiteettimme rakentuu sen varaan, mitä emme ole. Miksi hänen lapsellaan oli kaksivuotiaana tarve sanoa kaikkiin kehotuksiin ja ehdotuksiin ”EI”?
Miten hyvin otsikon negaatio kantaa itse näyttelyyn asti, se on nähtävillä vasta kesäkuussa (15.6.), kun näyttely avautuu yleisölle. Mitä näyttely ei ole ja mitä se on, ja mihin asti asioita kiertämällä ja itseään kieltämällä päästään?
XXIX Mäntän Kuvataideviikot Mänttä-Vilppulassa 15.6.–31.8.2025.
Tiina Nyrhinen
Kirjoittaja on toiminut Mäntän kuvataideviikkojen toiminnanjohtajana vuosina 2011–2023, eikä ole ollut mukana tämän näyttelyn konseptin valmisteluissa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Vahvoja tunteita, metaforia ja symboliikkaa – Vuosisadan maisema Kangasalan Kimmo Pyykkö -taidemuseossa
KUVATAIDE | OP Ryhmän Taidesäätiön kotimaisen taiteen kokoelmasta koostetussa näyttelyssä on mukana maalauksia ja veistoksia niin kultakauden taiteilijoilta kuin abstrakin taiteen tekijöiltä.
Vapriikin Seitsemän sisarta kuljettaa meidät yhteisille juurillemme näyttäen, kuinka taide on jo aikojen alusta ollut erottamaton osa ihmisyyttä
KUVATAIDE | Aboriginaaliryhmän kuratoima ja valvoma Songlines-näyttely seitsemästä sisaresta on nähty ennen Vapriikkia Pariisisissa, Berliinissä ja Plymouthissa – sekä tietysti Canberrassa.
”Euroopan siistein taidefestivaali” – Helsinki Biennaali 2025 antaa tilaa muille elollisille
KUVATAIDE | Ihminen saa jäädä Helsinkin Biennalessa sivuosaan ja tilalle nousevat eläimet, vesi, kasvit, hyönteiset, mineraalit ja muut elolliset.
Rauno Rintasen taide on ajattelua, keksimistä ja tekemistä – Ajatusjälkiä-näyttely Nokian taidetalolla
HENKILÖ | ”Olen ollut aika pahoissakin paikoissa, semmoisissa missä ihmiset ovat ilkeimmillään. Että jos joku nyt sanoo, että mun taulu on ihan paska, ei se harmita mua sen enempää.”