Krokfors: Neljä rantapalloa altaassa, 2022. Kuva: Jussi Tiainen
KUVATAIDE | Kristian Krokfors, Kiasman Leevi Haapala ja Tampereen taidemuseon Tapani Pennanen kertovat käsityksistään Vuoden nuori taiteilija -instituutiosta. Tämän kesän näyttelyt siirtyivät lokakuun alussa Tampereelta Vaasan Kuntsiin, jossa ne ovat nähtävissä tammikuuhun 2023 asti.
”Ihmisten urat menevät eri tavoin, mutta mielestäni tänne on osattu valita hyviä tekijöitä.”
Arto Murtovaara
Tampereen taidemuseossa seisoivat kesällä rinnakkain Vuoden nuori taiteilija 1985 Kristian Krokfors sekä sarjan 37. eli kuvanveistäjä Emma Jääskeläinen, Vuoden nuori taiteilija 2022.
Krokforsin näyttely on nimeltään osuvasti Forever Young, Jääskeläisen komea veistosnäyttely yhtä osuvasti At Her Fingertips. Vaasan modernin taiteen museoon Kuntsiin lokakuun alussa siirtyneet näyttelyt rakensivat historiallista kaarta taidemuseon kolmeen kerrokseen.
Leikkimielisen arvonimen ”Kristian Ensimmäinen” saanut Kristian Krokfors (s. 1952) palasi elokuussa Tampereen taidemuseon näyttelyynsä. Hän kertoi olevansa helpottunut, kun näyttelyn pystytys avajaisineen oli takanapäin, samoin huoli kokonaisuudesta sekä itse näyttelystä. Hän oli myös tyytyväinen omien töidensä ripustukseen.
– Kaikin puolin tyytyväinen ja helpottunut olo.
Kokenut kuvataiteilija sanoo, että pitkästä, yli 40 vuoden kokemuksesta huolimatta näyttelyn pystyttäminen aina huolettaa ja melkein ahdistaakin tarkkana tunnettua miestä. Mutta museolta hän kehuu saaneensa hyvää apua. Näyttelyn tavallisesta poikkeavaa asetelmaakin hän piti hyvänä.
– Olenhan minä tietysti aina täällä käynyt, mutta en ole tässä mielessä ollut näkyvästi esillä. Minä olen nyt sopeutunut siihen, että olen se eka. Sitä en pääse pakoon. Olen huomannut, että aika usein minut mainitaan, kun tulee uusi Vuoden nuori taiteilija- juttu. Sehän on hyvä vain, että nimi tulee esille.
Kristian Krokfors. Kuva: Jussi Tiainen
* *
Krokforsin mukaan vuonna 1985 oli hyvin vaikea nähdä, miten pitkään Vuoden nuori taiteilija -perinne tulee jatkumaan.
– Sanon kyllä, että hyvä brändi tästä on tullut. Siinä mielessä ei tartte hävetä.
Valinta poiki Krokforsille aikoinaan julkisuutta, johon hän ei ollut tottunut.
– Silloin se yllätti ja välillä vähän jopa ahdistikin, mutta kaikkeen sopeutuu. Ja onhan tämä kaikki plussalle jäänyt; kaikki se näkyvyys ja tunnettuus, mikä siitä tuli ja varsinkin se taloudellinen merkitys, että ura lähti hyvin käyntiin.
Krokfors sanoo aina seuranneensa Vuoden nuoren taiteilijan valintaa.
– Suurin osa on varmaan ollut oikeita valintoja. En pystyisi nimeämään yhtään huonoa valintaa, hän sanoo.
– Ihmisten urat menevät eri tavoin, mutta mielestäni tänne on osattu valita hyviä tekijöitä, niin kuin Emma Jääskeläinenkin (s. 1988) tässä on oikein hyvä tekijä.
Tampereelta molemmat mainitut näyttelyt siirtyivät siis lokakuun alussa Vaasaan Kuntsin modernin taiteen museoon (29.1.2023 asti), joka on nykyisin taidemuseon partneri Vuoden nuori taiteilija -näyttelyissä. Aiemmin näyttelyt jatkoivat Tampereelta Turkuun Aboa Vetus Ars Nova -museoon.
Emma Jääskeläinen. Kuva: Jari Kuusenaho
* *
Tampereen Nuorkauppakamarin ideasta maailmaan pyrähtäneestä tapahtumasta on kasvanut instituutio, joka on ottanut paikkansa suomalaisessa taidekentässä. Moni valittu on myös valintakriteereiden mukaisesti menestynyt kansainvälisesti.
Vuoden 1990 palkituista taiteen akateemikko Eija-Liisa Ahtila voitti viime talvena Suomen suurimman taidepalkinnon Ars Fennican. Vuotta häntä ennen valittiin taidemaalari Mari Rantanen, josta tuli pitkäksi aikaa Ruotsin kuninkaallisen taideakatemian professori. Taidemaalari Markus Konttinen (1991) puolestaan johti Taideyliopiston Kuvataideakatemiaa rehtorina ja dekaanina.
Valokuvaaja Esko Männikkö (1995), taidemaalari Osmo Rauhala (1992) ja kuvanveistäjä Kim Simonsson (2004) ovat menestyneet kansainvälisesti, ja framilla ovat viime vuosina olleet myös taidemaalarit Viggo Wallensköld (2005), Reima Nevalainen (2016) ja Nanna Susi (2000) sekä parhaillaan Tampereen Himmelblaussa installaatioillaan hurmaava Jarno Vesala (2013).
Tärkeintä on nostaa esille vuosittain lupaava, hieman jo omaa uraa taidekoulun jälkeen luonut suomalainen taiteilija suuremman yleisön sekä taidekentän tietoisuuteen, korostaa Kiasman johtaja Leevi Haapala.
–Toivottavasti tulevaisuudessa voimme myös valita Suomessa työskentelevän ja täällä elävän taiteilijan, jolla ei ole vielä kansalaisuutta, mutta joka on selvästi mukana rakentamassa tulevaisuutta ja siitä käytävää keskustelua taiteen kautta Suomessa. Tämä vaatii pienen muutoksen palkinnon sääntöihin, Haapala pohtii.
– Kun katsoo kunniakasta taiteilijalistaa, voi todeta, että Vuoden nuoren taiteilijan valinnalla on ollut vaikutusta. Tapahtumalla on historia, valinnat ovat luoneet hyvän urapolun josta ponnistaa ja ne ovat saaneet eri keräilijät ja museot hankkimaan valitun taiteilijan teoksia kokoelmiinsa. Samalla se kannustaa nuoria taiteilijoita ympäri Suomen kehittämään tekemistään. Raati pyrkii valitsemaan eri taidemuotoja edustavan taiteilijan eri vuosina, joten taidekenttää seurataan laajasti.
Krokforsin kesällä nähdyn näyttelyn kuratoi entinen näyttelypäällikkö Tapani Pennanen, joka vetää Tampereen taidemuseota tällä hetkellä määräaikaikaisena. Hänen mukaansa valintatoimikunnat ovat tehneet hyvää työtä ja taiteilijavalinnat ovat usein olleet yllättäviä.
– Ehkä valitut taiteilijat ovat nykyisin hieman kypsempiä ja valmiimpia. Valintatoimikuntien työ on myös helpottunut internetin myötä. Tietoa on helpompi löytää, hän pohtii.
– Tapahtuma on vakiinnuttanut roolinsa nuoren taiteen esiintuojana. Vuoden nuoria taiteilijoitahan valitaan muiltakin taiteen alueilta. Tämä on kuitenkin näistä valinnoista pitkäikäisin.
Krokfors ja Jääskeläinen Tampereen taidemuseon näyttelyiden avajaisissa. Etualalla Jääskeläisen teos Creator. Kuva: Arto Murtovaara
* *
Leevi Haapala korostaa Vuoden nuoreksi taiteilijaksi valituksi tulemisen merkitystä siitä, että se antaa taiteilijalle työmahdollisuuden ja näkyvyyttä ratkaisevassa vaiheessa uraa.
– Valinta mahdollistaa vuoden intensiivisen työskentelyn ja rahallisen tuen sekä ammattitaitoisen museokuraattorin tuen sinä aikana, josta tuloksena on kuratoitu näyttelykokonaisuus, joka nähdään kahdessa paikassa Suomessa. Lisäksi julkaistaan taiteilijan tuotantoa esittelevän kirja, hän summaa.
– Olen ollut vuodesta 2012 valintaraadissa ja erityisesti mieleen jääneitä näyttelyitä ovat olleet taiteilijapari nabb & teeri, Ville Andersson, J.A. Juvani, Nastja-Säde Rönkkö ja toki tämän vuoden taiteilija Emma Jääskeläinen. Toisista näyttelyistä muistaa valintaprosessin, toisista taiteilijan henkilönä ja joistakin näyttelyn ja sen luoman keskustelun.
Tapani Pennanen on ollut toteuttamassa Vuoden nuoren taiteilijan näyttelyitä vuodesta 1988, jolloin esiteltiin Outi Kirveen taidetta, aina vuoteen 2020, jolloin museon täytti Aapo Huhdan tuotanto.
– Kaikkien kanssa on ollut mukava tehdä yhteystyötä, mieleen ei ole jäänyt yhtään hankalaa tapausta tai tilannetta.
Leevi Haapalan mielestä tapahtuman merkitystä kaupungille kannattaa kysyä tamperelaisilta itseltään. Itse hän näkee valinnan ja näyttelykonseptin vahvistavan käsitystä Tampereesta kuvataidekaupunkina ja toisaalta osoittavan sen olevan kiinnostunut nuorista lupauksista.
– Uskon, että sillä on ollut osaltaan vaikutus siihen, että kaupungissa ollaan valmiit satsaamaan kahteen uuteen taidemuseorakennukseen. Samalla vuosittainen palkinto ja näyttely kertovat kaupunkilaisille, että kuvataide on ajankohtaista ja keskustelun keskiössä, Haapala sanoo.
– Se on tuonut Tampereelle uusia kuvataiteen tuulia ja esitellyt usein ensimmäisenä uusia tekemisen tapoja, Pennanen puolestaan sanoo.
– Se on tärkeä brändi Tampereen taidemuseolle.
Kristian Krokfors: Forever Young ja Emma Jääskeläinen At Her Fingertips Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa 29.1.2023 asti. Kirjoittajan Kristian Krokforsista aikoinaan tekemä videohaastattelu löytyy Youtubesta.
Juttu on julkaistu alun perin 1.11.2022 Tampereen Suomalaisen Klubin klubilehdessä. Juttua on editoitu Kulttuuritoimitusta varten.
* *
Vuoden nuori taiteilija
- 1985 Kristian Krokfors (Kari Cavén, Tero Laaksonen, Taisto Rauta)
- 1986 Tero Laaksonen (Martti Aiha, Chris af Enehjelm, Kuutti Lavonen, Tapani Mikkonen)
- 1987 Radoslaw Gryta (Pekka Kauhanen, Tuula Lehtinen, Harri Leppänen, Teemu Saukkonen)
- 1988 Outi Kirves (Marikki Hakola, Marja Kanervo)
- 1989 Mari Rantanen (Anita Jensen, Jan-Erik Andersson)
- 1990 Eija-Liisa Ahtila (Maria Ruotsala, Jarmo Kurki)
- 1991 Markus Konttinen
- 1992 Osmo Rauhala
- 1993 Paavo Räbinä
- 1994 Susanne Gottberg
- 1995 Esko Männikkö
- 1996 Kaisu Koivisto
- 1997 Tommi Grönlund-Petteri Nisunen
- 1998 Frank Kappas
- 1999 Janne Kaitala, Jukka Korkeila, Janne Räisänen
- 2000 Nanna Susi
- 2001 Tülay Shakir
- 2002 Ulrika Ferm
- 2003 Samu Raatikainen
- 2004 Kim Simonsson
- 2005 Viggo Wallensköld
- 2006 Heta Kuchka
- 2007 Hans-Christian Berg
- 2008 Samuli Heimonen
- 2009 Hannu Karjalainen
- 2010 Anni Leppälä
- 2011 Anna Tuori
- 2012 Ari Pelkonen
- 2013 Jarno Vesala
- 2014 Nabb+Teeri / Janne Nabb & Maria Teeri
- 2015 Ville Andersson
- 2016 Reima Nevalainen
- 2017 Tiina Pyykkinen
- 2018 J.A. Juvani
- 2019 Nastja Säde Rönkkö
- 2020 Aapo Huhta
- 2021 Joel Slotte
- 2022 Emma Jääskeläinen
Suluissa stipendiaatit.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
Vireä kuvataide uhkaa kadota Etelä-Karjalasta – Lappeenrannan kulttuurin ”unelmavuosi” päättyy ikävissä tunnelmissa
KUVATAIDE | Pääkaupunkiseudun kohonneet näyttelykustannukset houkuttelevat taiteilijoita pitämään näyttelyitä muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, vaikka ostajia on vähemmän.
Puolassa on nähtävillä uskomattoman hieno suomalaisen taidegrafiikan katselmus – Aurora Borealis Gdanskissa
KUVATAIDE | Yli neljänkymmenen suomalaistaitelijan työt ihastuttavat Gdanskin vanhassa kaupungissa joulumarkkinoiden lomassa jouluaatonaattoon asti.
Tuula Lehtinen haaveili omasta hajuvedestä ja sai sen – ”Vain tuoksu puuttuu Tuulan taiteesta”
TUOKSU | Kaikki sai alkunsa leikittelystä, kun taiteilija Tuula Lehtinen uneksi omasta hajuvedestä. Nyt sellainen on. Se on yksi aisti lisää taiteeseen.
