Sininen hetki 1948–49. Teos Espoon modernin taiteen kokoelmista. Kuva: Markku Uotila
KUVATAIDE | Taidehalli juhlistaa Lars Gunnar Nordströmiä, jonka syntymästä on kulunut sata vuotta. Taiteilija nimitti abstrakteja sommitelmiaan musiikiksi silmille.
Sirpa Pääkkönen, teksti
Suomalaisen konkretismin uranuurtajan, Lars Gunnar Nordströmin (1924–2014), syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Häntä juhlistetaan monissa museoissa ja gallerioissa asettamalla esille hänen teoksiaan.
Laajin näyttely on Helsingin Taidehallin Dynaaminen tila – Nubben 100 vuotta, joka avautui yleisölle 27. tammikuuta. Taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihisen kuratoimassa näyttelyssä on esillä runsaat 120 teosta, jotka esittelevät Nordströmin, lempinimeltään Nubbenin, uraa taidemaalarina, graafikkona, kuvanveistäjänä ja huonekalusuunnittelijana.
Varhaisin esillä oleva teos on vuodelta 1949 ja viimeisin vuodelta 2005. Näyttely luo kaaren, jossa voi seurata taiteilijan siirtymistä varhaisista figuratiivisistä töistä abstraktiin ilmaisuun sekä teosten kasvamista pienistä grafiikan vedoksista monumentaalisten maalausten mittoihin.
Lars-Gunnar Nordströmin teoksia Taidehallissa. Kuva: Sirpa Pääkkönen
Nordström opiskeli huonekalusuunnittelua Taideteollisuuskoulussa 1940-luvun lopussa. Hän täydensi opintojaan Vapaassa taidekoulussa. Koulutustaustasta hänen sommitelmiinsa juurtui vahva tilallisuuden tuntu. Taiteilija halusi luoda teoksillaan jännitteitä ja dynaamista tunnelmaa erilaisiin tiloihin.
Konkretismin tyylisuuntana Nordström löysi 1950-luvulla. Abstrakti taide levisi Euroopassa, mutta Suomessa Nordströmin voimakkaisiin kuvioihin ja kirkkaisiin väreihin suhtauduttiin aluksi nuivasti.
Nordström esitteli taidettaan ulkomailla, erityisesti Ruotsissa, missä hän sai hyvän vastaanoton. Hän matkusteli Pariisissa ja Yhdysvalloissa. Hän keräsi laajan yli 11 000 levyn jazzkokoelman, josta osa soi nyt yhdessä Taidehallin näyttelysaleista. Levykokoelmaa säilytetään Kansallisarkistossa. Nordströmin mukaan musiikki heijastui hänen taiteeseensa, sillä maalauksissa on rytmejä ja sointuja. Hän kertoi maalaavansa musiikkia silmille.
Lars-Gunnar Nordström: Sommitelma 1. Kuva: Jussi Tiainen
Kotimaassa Nordströmin arvostus kasvoi 1970- ja 1980-luvulla. Hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1972 ja hän oli Helsingin juhlaviikkojen vuoden taiteilija vuonna 1983, jolloin hänen töitään oli esillä Taidehallissa.
Nordström teki lukuisia monumentaaliteoksia kahviloihin, ravintoloihin ja liiketiloihin, jotka ovat myöhemmin hävinneet, kun rakennuksia on purettu.
Nordströmin geometrisissa sommitelmissa värikontrastit, vastakkaiset muodot ja näiden muunnelmat toistuvat tunnistettavalla tavalla eri materiaaleissa ja eri kokoisina. Taiteilijan mielestä suorat viivat, kärjet ja terävät muodot vaativat maalauskankaan sijaan kovan, kiinteän ja mahdollisimman täsmällisen materiaalin. Monet suurikokoisista maalauksista onkin toteutettu levylle.
Dynaaminen tila – Nubben 100 vuotta, Helsingin Taidehallissa 19.5.2024 asti.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Annamaria Palsi-Ikonen kertoo kuvillaan tarinoita – Rohkeasti keski-iässä kohti unelmia
HENKILÖ | Valokuvaajamestari Annamaria Palsi-Ikonen rohkaisee muitakin keski-ikäisiä naisia uskomaan unelmiinsa. Hänelle se on suuntautuminen taiteelliseen valokuvaukseen.
Valokuvaus ja kulttuuriperintö inspiroivat paikallisia – Pirkanmaan kuvaköörin näyttely Taidetila Terrassa
NÄYTTELY | Vapriikin kuva-arkiston kokoajat eivät miellä kokoelmaa taidevalokuviksi, vaan olennaista on kulttuurihistorian, kulttuuriympäristön ja perinteen tallentaminen.
Mäntän juhlavuoden kuraattori on monella kentällä toiminut Leena Kuumola
HENKILÖ | Mäntän Kuvataideviikkojen juhlavuoden kuraattori kokoaa Pekilolle liikkuvaa kuvaa, ääntä ja installaatioita.
Kuoleman kuvia nuorten opiskelijoiden silmin – Kuolevainen kannustaa katsomaan kuolemaa rohkeasti
TILAUSJUTTU | Finlaysonin alueella voit nyt miettiä rauhassa elosi päivien määrää. Kuolevainen-projekti tuo meitä kaikkia ennemmin tai myöhemmin kohtaavan lopun näkyväksi keskelle Tamperetta.