Lauri Antti Mattila. Kuva: Ulla-Maija Svärd
NÄYTTELY | Olisiko tämä työmarkkinoiden vallankumous? Entä jos työ tuottaisi tekijälleen hyvinvointia, tekisi yhteiskunnalle hyvää ja torjuisi ilmastonmuutosta? Entä jos työntekijä, saisi tehdä, mitä hän eniten haluaa sen sijaan, että hän hakisi valmiita työpaikkoja?
”Reilu perustulo antaisi mahdollisuuden kääntää työelämä uuteen asentoon.”
Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat
Kun 2 574 ihmistä kertoi hakulomakkeella, mitä he sydämestään haluaisivat tehdä työkseen vain erittäin harva vastasi: olla vaan ja laiskotella.
Esitystaiteilija Lauri Antti Mattilan ja elokuvataiteilija Juhani Haukan Etsitkö töitä? -nykytaideteos on nähtävillä vuoden 2022 huhtikuuhun asti Tampereen Työväenmuseo Werstaalla. Teos tekee työn antamisesta taidetta ja kutsuu ihmisiä ajattelemaan uudella tavalla työelämää.
Nella Tukiainen oli lapsityöntekijä. Tässä hän piirtää. Kuva: Juhani Haukka / Lehdistökuva
Kahdeksan valittiin tekemään juuri sitä, mitä he haluavat. Mitä he tekivät:
- Nella, lapsityöntekijä, kirjoitti kirjan ja julkaisi sen.
- Lea toimi luontofilmien kertojaäänenä.
- Pauli oli riippumaton astrobiologi.
- Elisa matkusti Brasiliaan ja piti keskellä koronakatastrofia köyhällä alueella tanssityöpajaa nuorille.
- Minna soitti puiden kanssa Saarijärvellä lapsuutensa koivikossa.
- Tuija kirjoitti kirjeitä Seilin saarella.
- Hanne oli äitinsä saattohoitaja ja sielunhoitaja. Äiti kuoli tänä aikana.
- Jan teki haastatteluja vaikeista isä-lapsi-suhteista.
Tuija Töyräs kirjoitti kirjeitä Seilin saarella. Kuva: Juhani Haukka / Lehdistökuva
Apurahojen voimalla
Lauri Antti Mattilan esitys Jäämatka oli pohjustusta projektille. Jäämatkassa yksi katsoja pääsi kolmen päivän vaellukselle Jäämerelle, näitä toteutettiin seitsemän.
Etsitkö töitä? -taideteoksen alku katsojalle oli julisteen, kyltin tai tarran näkeminen, tai muuta reittiä hankkeesta kuuleminen ja sen jälkeen hakulomakkeen täyttäminen verkossa. Tekijät halusivat tarkastella työtä suhteisiin asettumisen käytäntöinä.
Projektissa hakulomakkeella tahdottiin antaa osallistujalle tila kartoittaa omia ja ympäristön tarpeita, mitä sieluni ja sydämeni tarvitsevat, mitä pidän merkityksellisenä ja tärkeänä, mitä maailma ja planeetta tarvitsevat.
Lauri Antti Mattila on hyvillään siitä, että Työväenmuseo Werstas innostui työelämän tulevaisuuden pohdiskelusta. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Työehdotuksia tuli paljon. Lauri Antti Mattila sanoo, että oli suunnaton sääli, ettei kaikkia voitu toteuttaa.
Hanke ei saanut ensimmäisenä syksynä mistään rahaa. Sittemmin meni paremmin, ja kokonaisuus tuotettiin lopulta yhteistyössä Esitystaiteen seuran kanssa. Hanketta ovat rahoittaneet Koneen Säätiö, Alfred Kordelinin säätiö, Taike ja Circus Maximus. Merkittävät tukijat ovat tulleet siis siihen tulokseen, että työelämää kannattaa miettiä uusiksi taiteen keinoin.
Etsitkö töitä? -projekti ilmoitteli itsestään muun muassa kylteillä ja tarroilla. Kuva: Juhani Haukka / Lehdistökuva
Tarkkaa dokumentointia
Werstaalla voi nähdä videoita ja ääniteoksia poikkeuksellisesta työn teosta. Lattialla on kiviä, joiden alle voi jättää viestin siitä, mitä työtä haluaisi tehdä.
Laajasta hakemusmateriaalista Haukka ja Mattila ovat toimittaneet paksun keltaisen dokumentaarisen kirjan, joka avaa näköalan ihmisten työehdotuksiin ja sitä kautta ajatuksiin nautinnosta, haluista, unelmista ja työelämästä.
Työskentelyä dokumentoitiin kuvaamalla ja kirjoittamalla. Näyttely rakentuu dokumentaarisista videoista, teksteistä ja äänistä.
Työn merkityksellisyys voittaa
– Tarkoitus on kääntää työnteon logiikka ympäri. Työn antamisen sijaan kysytään, mitä haluat tehdä. Se ei ole ylhäältä käskytettyä, vaan lähtee ihmisen omasta eetoksesta ja on hyvää sekä ihmisen sielulle että meidän planeetallemme, Mattila sanoo.
Ilmaista työtä on aina tehty paljon. Tällä käyttövoimalla pyörivät monen järjestöt. Rahan houkuttelevuuden peittoaa silloin merkityksellisyys.
Työnhaku oli avoinna keväällä 2020 ja hakemuksia saapui 2 574. Näistä 16 arvottiin työhaastatteluun ja haastatelluista kahdeksan valittiin 1–2 kuukauden mittaisille apurahajaksoille työskentelemään. Töitä tehtiin syksyn 2020 ja kesän 2021 välisenä aikana.
Mattilan ja Haukan mukaan sadoissa hakemuksissa näkyvät nykyisen työelämän ongelmat. Vastapainona korostui ihmisten tarve tehdä merkityksellistä työtä. Käsitykset työstä ja sen merkityksestä on ympäristökriisien ajassa ajateltava heidän mielestään kokonaan uudelleen.
– Projekti paljasti, että pinnan alla kuhisee uskomattoman moninainen toimeliaisuus ja valtavasti energiaa, kun siihen vain annetaan lupa ja mahdollisuus. Hakemusmateriaalin perusteella työelämän muutostarpeet tunnistetaan laajasti ja muutokseen ollaan valmiita. Tarvitsemme vain keskustelua, hallitsevan talouspuheen haastamista ja reilun perustulon kaltaisia työelämän muutosta mahdollistavia rakenteita, sanovat Lauri Antti Mattila ja Juhani Haukka.
Lauri Antti Mattila Werstaan näyttelytilassa. Jos katsoo kaikki videot ja kuuntelee äänimateriaalit, museokäyntiin menee reilusti yli tunti aikaa.
Mattila matkusti Tampereelle kertoakseen projektista Kulttuuritoimitukselle. Projekti sai mediahuomiota alkuvaiheessaan, mutta ei ole saavuttanut sitä suuremmin toteutuessaan.
Minua Etsitkö töitä? -hanke kiinnosti, koska olen äskettäin jättänyt kuukausipalkkaisen työn ja teen nyt töitä Kulttuuritoimitukselle ilman korvausta. Kulttuuritoimituksen työn merkityksellisyyden perään ei tarvitse kysellä, koska se on sitä ilman muuta.
Kokeellinen te-toimisto
– Merkityksellisyys on iso osa näyttelyä. Kokeellinen te-toimisto haastaa ajattelemaan työtä uudelleen. Esimerkiksi kumoamaan sosiaalidemokraattisen unelman siitä, että työnhakijaa kiinnostaisi tehdä mitä tahansa kokoaikatyötä, olisi se kuinka vahingollista planeetalle tahansa.
– Jokin te-toimiston kättelykurssi voi olla pikemminkin haitta työnhakijan työnsaannille kuin edesauttaa sitä. Työn pitää mielestäni tuottaa hyvää ihmisen hyvinvoinnille. Me halusimme hakulomakkeemme te-palvelujen nettisivuille, mutta osoittautui mahdottomaksi saada sinne avoimeksi työpaikkaa, johon ei ole määritelty valmiiksi ammattinimikettä, kertoo Lauri Antti Mattila.
Yritysten koronatuet toivat esiin, miten eri tavoin yritysten tukiin ja sosiaalietuuksiin suhtaudutaan. Toisen hakeminen pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi ja toisen hakemisesta tehdään tarkoituksellisesti monimutkaista, hankalaa ja hävettävää.
Työryhmää koossa. Kuva: Juhani Haukka / Lehdistökuva
– Työnhaku ei saisi riistää ihmisarvoa. On poliittinen ”olkiukko”, että työtön on saamaton olento, jota pitää sparrata työnhakuun ja rangaista tukien katkaisulla, jos hän ei näin tee. Omassa lähipiirissäni on paljon ihmisiä, jotka tekevät salaa työttömänä työtä kymmenen tuntia päivässä.
Etsitkö töitä? -projektiin hakeneista yksi ei halunnut tehdä mitään ja neljä muuta tahtoi vain oleskella. Muut 2 570 hakemusta osoittivat halua ja tarmoa tehdä jotain merkityksellistä.
– Kun ihmiseltä kysyy, mitä tämä haluaa tehdä, tulee esiin toimeliaisuutta ja energiaa. Perustulo olisi hyvä asia, jotta valta määritellä mitä merkityksellinen työ on, siirtyisi elinkeinoelämältä työntekijöille itselleen.
Arvonta vapautti arvottamiselta
Valtavasta määrästä työhakemuksia arvottiin suurin osa haastatteluun päässeistä ja samoin arvottiin yhden–kahden kuukauden apurahan saajat. Arvonta vapautti työnhakijat arvottavilta katseilta ja siitä, että itseä ja omaa olemassaoloaan pitää jatkuvasti oikeuttaa ja perustella.
Lauri Antti Mattila kannattaa perustuloa, koska se antaisi työntekijälle vallan määritellä, mikä on hänelle merkityksellistä työtä.
Lauri Antti Mattila ja Juhani Haukka olivat päättäneet, että yksi työntekijä olisi lapsi, yksi seniori, yksi jotain muuta kuin suomea äidinkielenään puhuva ja vähintään yksi työntekijä muualta kuin Helsingistä. Lisäksi sukupuolten tasa-arvon tulisi näkyä valittujen joukossa.
Mattila ja Haukka ovat iloisia siitä, että Työväenmuseo Werstas innostui perinteisen museotehtävän eli muistityön lisäksi tulevaisuudesta. Näyttelyyn liittyy Kokeellinen TE-toimisto -niminen työpajasarja, jossa keskustellaan tulevaisuuden työelämästä.
Etsitkö töitä? Työväenmuseo Werstaalla (Väinö Linnan aukio 8, Tampere) 3.4.2022 asti. Museo avoinna ti–su kello 11–18. Vapaa pääsy.
Kokeellinen TE-toimisto -työpaja seuraavan kerran 30.10.2021 kello 12–17. Tutkijatohtori Mona Mannevuo puhuu sielullisen väsymyksen kummallisesta historiasta, dosentti ja indieohjaaja Ilkka Levä Lars von Trierin naisvihasta ja nykytyöelämän sisäisistä väkivaltarakenteista sekä kuvataiteilija Minna Hendriksson työväen yhtenäisyydestä ja solidaarisuudesta. Työpaja päättyy ja aukeaa alustusten jälkeen yhteiseen keskusteluun ja perintöjen kerimiseen, kuullun ajatteluun. Vapaa pääsy.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näin kirja syntyy: Matka Maahisten valtakuntaan -lastenkirjan kirjoitustyö ja joukkorahoituskampanja
KIRJALLISUUS | Tässä artikkelissa Kulttuuritoimituksen Petri Hänninen kertoo teoksensa syntyvaiheista ja kuinka se päätyi julkaistavaksi.
Teko-, tuki- vai tuhoäly?
ESSEE | Tekoäly puskee osaksi sinunkin elämääsi, halusit tai et. Ohessa katsaus siihen missä alan kehitys rymistelee maaliskuussa 2024.
Saamelaismuseo Siida on ehdolla Vuoden museoksi ja Vuoden eurooppalaiseksi museoksi – uudistettu näyttely on vaikuttava
MUSEO | Näyttelyssä on vieraillut yli 113 000 kävijää. Vaikka se on ensi sijassa tehty saamelaisille, puhuttelee se myös valtaväestöä ja ulkomaisia matkailijoita.
Residenssityöskentely mahdollistaa uusia esityksiä ja yllättäviä yhteistyökuvioita – kuten Hurmoksen TTT:llä
TEATTERI | Tampereen Työväen Teatterin residenssiin haki pari vuotta sitten lähes sata esittävän taiteen työryhmää. Marja Skaffari kuului ryhmään, joka tuotti Työvikselle Hurmos-esityksen.
