Kuvat videoteoksesta Eatnanvuloš lottit (Maan sisällä linnut, 2018).
KUVATAIDE | Saamelaistaiteilija Marja Helanderin 11-minuuttinen elokuva tuo balettitanssijat pakkaseen ja pukee heidät paitsi tutuun myös gàktiin.
”Etelä yrittää hallita Saamenmaata pitäen sitä tiukasti valtion omana.”
Juttu on julkaistu alun perin Finlayson Art Arean tapahtumalehdessä. Finlaysonin alue on Kulttuuritoimituksen yhteistyökumppani. Lue lisää täältä.
* *
Tiina Nyrhinen, teksti
Marja Helander (s. 1965) on saamelaistaiteilijana oman väkensä terävä tulkki ja hyvä keskustelija. Taidemaailma ei ole mikään muusta yhteiskunnasta irrallinen saari, ja monesti hänen lausuntojaan onkin tarvittu avaamaan silmiä valtaväestön saamelaisista tarjoamien yksinkertaistavien tulkintojen äärellä.
Helander valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1999. Hänet on palkittu muun muassa Pro Finlandia -mitalilla (2021) ja Suomi-palkinnolla (2019).
* *
Hengettärinä identtiset kaksoset
Utsjokelaisen isän tyttärenä, pääkaupunkiseudulla kasvaneena taiteilijana Marja Helander tulkitsee alkuperäiskansan kulttuuria sisältä käsin. Nuoresta lähtien hän on tuonut valokuvissaan esiin sekä omaan elämäänsä liittyviä urbaaneja aineksia että esivanhempiensa tarinoita ja kohtaloita.
Eatnanvuloš lottit (Maan sisällä linnut, 2018) alkoi saada muotoaan, kun Suomessa oli vuonna 2016 meneillään metsähallituslain uudistus.
– Metsähallituslaista haluttiin vaivihkaa poistaa, ja lopulta poistettiinkin, niin sanotut saamelaispykälät. Ne olisivat taanneet saamelaiskulttuurille ja perinteisille elinkeinoille paljon nykyistä vahvemman suojan valtion maa- ja vesialueiden käytön suhteen saamelaisten kotiseutualueella, Helander kertoo.
Vuoden 2018 Tampereen elokuvajuhlilla Maan sisällä linnut sai sekä Risto Jarva -palkinnon että pääpalkinnon kotimaisessa kilpailussa. Teos on kiertänyt eri puolilla maailmaa ja palkittu useaan kertaan.
Elokuvan hengettärinä – tai lintuina – ovat identtiset kaksoset Birit ja Katja Haarla. He ilmestyvät kuvaan perinteinen saamelaispuku gàkti yllään. Pian kädet kuitenkin nousevat länsimaisen baletin tiukkoihin asentoihin ja asuksi vaihtuu niukka balettitrikoo tutuineen.
* *
Balettia pakkasessa
Kurinalainen ja koulittu liikekieli talvisen pohjoisen luonnon keskellä kiehtoi Marja Helanderia samoin kuin saamelaistarinat, joissa ihminen pystyy ottamaan eläimen muodon. Balettitanssijoiden tuominen pakkaseen on melkoinen anomalia ja suoranainen riski.
– Mauri Lähdesmäki kuvasi, ja kollegani, tyttöjen äiti Outi Pieski toimi huoltojoukkona. Yritimme parhaamme mukaan suojata tanssijoita, tuoda lämpöä ja asetella askelia pehmentäviä mattoja, mutta kyllä tämä oli kaksosilta fyysisesti kova suoritus, Marja Helander muistelee.
Läpi teoksen kuullaan Wimme & Rinne -duon sekä RinneRadion musiikkia. Se rytmittää kauniisti kerrontaa naisten tanssiessa henkäyksenomaisen kevyesti halki ikonisten saamelaisseutujen. Vähitellen siirrytään kohti etelää ja eduskuntataloa, myös tutu vaihtuu takaisin gàktiksi.
Etelä yrittää hallita Saamenmaata pitäen sitä tiukasti valtion omana. Mutta saamelaisten ajatuksissa maa ja sen sisus on jotain enemmän kuin kyltti, jossa lukee: ”valtion maata”.
Finlayson Art Area 25.8.2024 asti. Marja Helander, videoteoksia, Minicinema (Siperian liikekeskuksen käytävä). Valokuvateoksia, Finnparkin portaikko ja ulkoseinä (Itäinenkatu, huom portaikko ei esteetön). Videoteos Eatnanvuloš lottit – Maan sisällä linnut, Finlaysonin kirkko (Puuvillatehtaankatu 2)
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Michael Toppeliuksen pensseli kaarteli kuvakirkkoihin koristeita seitsemällä vuosikymmenellä
ELOKUVA | Risto Degerman ja Lauri Lounela innostuivat kirkkomaalarin elämästä niin syvästi, että tekivät tästä puolitoistatuntisen dokumentin indie-tuotantona.
”Taide on selviytymiskeino” – Kim Saarisen näyttely kertoo pienen pojan tiestä eheytymiseen
KUVATAIDE | Tamperelaisen Galleria Rongan näyttelyssä Kim Saarinen ja P. J. Piippo käsittelevät lapsuuden seksuaaliväkivaltaa, traumoja ja uudenlaista miehuutta.
Täky Gallerian Muotoilusyksy esittelee taidekäsityön ja muotoilun ajankohtaisia tekijöitä Suomesta
KUVATAIDE | Kaakkois-Suomen taidekäsityöläiset ry on puurtanut 40 vuotta kotimaisen taidekäsityön ja muotoilun hyväksi. Lappeenrannassa on nyt esillä Maisa Majakan töitä.
Ripustus paljastaa timantin – Martha Diamondin näyttely Sara Hildénin taidemuseossa
KOLUMNI | Joskus taide jää vaivaamaan. Korvamato voi olla harmittava, mutta kokemus voi olla myös antoisa, pitkään syvenevä pohdinta.