Lauri Lounelan bargue-piirustus. Kuva: Lauri Lounela

”Klassisessa menetelmässä piirustus ja maalaus ovat erottamattomasti kietoutuneet toisiinsa, ja hyvä piirustustaito auttaa onnistumaan myös maalaamisessa. Piirustus on lähtökohta, joka auttaa myös maalauksen oppimisessa. Maalauksen voi ymmärtää väreillä ja siveltimellä piirtämisenä. ”

(Lauri Lounela, opetusesite 2024)

Taiteilija, kuvataiteen opettaja Lauri Lounela on ammentanut ideansa viimeaikaiseen opetukseensa klassisesta realismista. Lounelan kursseilla opetetaan klassisen piirustuksen ja maalauksen taitoa eri tekniikoin. Hän opettaa piirtämään muotokuvia, esineitä, maisemia sekä ihmisen anatomiaa klassisen mallipiirustuksen pohjalta. Kurssilla myös piirretään ja maalataan kolmiulotteisia malleja, kuten kipsejä. Lyhytkursseilla on voinut opiskella värien sekoittamista, maisema-, eläin- ja figuuripiirustusta.

Monipuolinen tausta – opetuksen valintana klassismi

Lounela on aina ollut laaja-alaisesti kiinnostunut kuvataiteesta ja visuaalisesta kulttuurista. Häneltä löytyy sangen monipuolinen koulutus ja tausta sekä taiteilijana että opettajana.

Lounela on toiminut aiemmin päätoimisesti kuvataiteen opettajana Valkeakosken Tietotien lukiolla. Vaikka edessä on jo neljäs vuosi, kun hän on tarkemmin keskittynyt opetukseen Valkeakoski-opistolla, kuvataide monin erilaisin ilmaisutavoin on ollut jo pitkään Lounelan henkilökohtaisen kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde.

Lounela ei monipuolisesta taustastaan huolimatta ole kiinnostunut opettamaan pelkästään klassista realismia, vaan hän käyttää klassiseen perinteeseen pohjautuvaa opetusmetodia, jotta hän saisi opiskelijan oppimaan piirustuksen ja maalauksen visuaalista hahmottamista ja näkemisen taitoa. Tästä on hyötyä, halusipa oppilas jatkaa millä tyylillä tahansa.

– Perustaidot opittuaan voi jatkaa modernimpaan suuntaan, maalata abstrakteja teoksia tai heittäytyä nykymaalariksi, joka kumoaa kaikki säännöt. Klassinen metodi sopii mielestäni parhaiten perustaitojen oppimiseen.

Lounela on opiskellut kuvataidetta Taideteollisessa korkeakoulussa, (nykyinen Aalto-yliopisto). Lisäksi hän on opiskellut vuoden kestävässä maalaukseen keskittyneessä koulutuksessa Vapaassa taidekoulussa sekä Kymenlaakson kesäyliopiston Repin-instituutin ohjelmassa klassista piirustusta ja maalausta. Hän on suorittanut useita klassisen menetelmän lyhytkursseja Firenzessä, Lontoossa, Barcelonassa sekä Suomessa Herassa, Ateljee Espoossa sekä Daniel Enckellin mallimaalaus- ja piirustuskursseilla.

Lounela on opettanut taiteen ymmärtämisen kurssia modernistisella metodilla, jossa sommittelua opetetaan muun muassa Bauhausin ja Wassily Kandinskyn oppien mukaisesti niin että pyritään mukailemaan tiettyjä tyylejä tai kopioita taiteilijoiden teoksista – viimeksi kubistien ja abstraktien taiteilijoiden teoksista.

Lounela on järjestänyt yksityis- ja ryhmänäyttelyitä sangen usealla tyylillä. Hän on usein sisällyttänyt taidenäyttelyihinsä pedagogisen näkökulman: 1990-luvun alussa Pirkanmaata kiersi Lounelan näyttely, jossa esiteltiin nykytaiteen taustalla olevia merkittäviä taiteilijoita. Lounela teki opetuskuvat hiili-, pastelli- ja akryylivärimaalauksina. Taiteilijoita, joita hän esitteli, olivat esimerkiksi Pablo Picasso, Wassily Kandinsky ja Salvador Dalí. Yksi ryhmänäyttelyistä oli Voipaalan taidekeskuksessa vuonna 2011. Tuolloin oli esillä videoteos abstraktin maalauksen synnystä, ja esillä oli sekä esittäviä että abstrakteja maalauksia. Hän on myös maalannut tilaustöitä, kuten muotokuvia.

Lauri Lounelan maalaama muotokuva. Muotokuvassa tärkeää on oikeiden mittasuhteiden ja mallin olemuksen olennaisten piirteiden poimiminen. Kuva: Lauri Lounela

– Olivat teokseni sitten abstrakteja tai esittäviä, olen tekemisissäni kiinni kuvataiteen traditiossa. Maalaaminen ja piirtäminen ovat minulle ennen kaikkea jälkien tekemistä pinnalle. Tekeminen on sisäistä vuoropuhelua taiteen historian ja nykypäivän kanssa, mitä olen nähnyt ja mistä olen vaikuttunut sekä pitänyt, ja tämä kulkeutuu myös töihin suodattuneena, Lounela kertoo.

– Kiinnitän huomiota materiaalin käsittelyyn sekä maalauksellisuuden ja piirustuksellisuuden aikaansaamiin efekteihin. Abstrakteissa maalauksissa korostuu väreillä ilmaisemisen vapaus.

Klassisesta opetusmetodista huolimatta Lounela on syventynyt viime vuosina modernismin syntyyn ja siihe, miten sosiaalinen verkosto vaikutti kuvataiteen ilmaisumuotojen kehittymiseen. Kuva: Lauri Lounela

Klassisesta metodista

Lounela avaa opettamaansa klassisen taiteen metodia.

– Klassinen realismi tyylinä pitää sisällään hyvin monenlaista ilmaisua ja taiteilijoita aina antiikin ajoista renessanssin ja barokin kautta 1800-luvulle romantiikkaan saakka. Lähinnä opetukseni perustuu 1500-luvun renessanssista 1800-luvun naturalistiseen taiteeseen, jolle ympäröivä näkyvä maailma sekä valo ja varjo ilmiöineen muodostivat lähtökohdan piirustukseen ja maalaukseen.

Kyse on antiikista renessanssin kautta kehittyneestä ilmaisumuodosta ja kuvan tekemisen tekniikoista.

– Klassisessa metodissa piirustus ja maalaus ovat erottamattomasti kietoutuneet toisiinsa, ja hyvä piirustustaito auttaa onnistumaan myös maalaamisessa. Piirustus on lähtökohta, joka auttaa myös maalauksen oppimisessa. Maalauksen voi ymmärtää väreillä ja siveltimellä piirtämisenä. Klassinen realismi perustuu visuaalisen maailman pelkistämiseen ja tyylittelyyn keinoilla, jotka ovat kehittyneet länsimaisessa kulttuurissa aina antiikista lähtien.

Lounela on löytänyt teoksia työstäessään klassisesta taiteesta paljon puolia, joita taiteilijoiden ja taiteen harrastajien olisi nykyään hyvä tietää, vaikka trendi on pikemminkin, että klassinen akatemiataide on hylätty ja harvinaistunut modernismin tieltä.

Tyyliä ei kannata hylätä.

– Vaikka realismi oli aikanaan kahle, josta moderni taide halusi impressionismista lähtien irtautua, se voi nykyaikana toimia jälleen vanhan taiteen ymmärryksen lisääjänä sekä oppimiskykyyn liittyvän itseluottamuksen lisääjänä.

Valon ja varjon illuusio. Klassisen taiteen keskeistä valoisuusasteikon hallintaa Lauri Lounelan grisaillessa, jolla tarkoitetaan maalaustapaa, jossa maalataan valöörejä painottaen harmaasävyillä mustasta valkoiseen. Valoisuusasteikosta käytetään termiä chiaroscuro. Kuva: Lauri Lounela

Ateljeemalli

Vaikka Lounela soveltaa ateljeemallia opetuksessaan, hän täsmentää, että hänen suoranainen mielenkiinnon kohteensa ei ole akatemiataide.

– Ateljeeopetus oli Ranskassa 1800-luvulla vapaampaa, väljempää, eikä niin dogmaattista ja konservatiivista kuin akatemioissa. Tämä riippui toki ateljeekoulun opettajasta. Monet impressionisteista ja Suomen kultakauden taiteilijoista opiskelivat yksittäisten taiteilijoiden perustamissa ateljeekouluissa.

Malli on yhä ajankohtainen, sillä se sopii niin vasta-alkajalle kuin pitkäänkin taidetta harrastaneelle. Tarkemmin määriteltynä ateljeeopetus tarkoittaa, että kukin voi edetä omaan tahtiinsa perustaitojen harjoituksista vaativampiin harjoituksiin. Opiskelija voi keskittyä pelkästään piirustukseen tai maalaukseen ja valita aiheen myös oman kiinnostuksen mukaan. Mallilla opettaminen sopii niin vasta-alkajan opetukseen kuin pitkään harrastaneelle.

Ateljeeopetuksessa pyritään jäljittelemään opetustapaa, jota toteutettiin eri taiteilijoiden ateljeissa ja yksityiskouluissa 1800-luvun Euroopassa. Usein ateljeemallissa taiteilija opettaa pientä joukkoa.

Lauri Lounela Ateneumin taidemuseossa 2024. Kuva: Pirjo Lounela

Mestarikopioiden tavoitteena oppiminen

Lounela avaa teoksissaan käyttämään valoisuusasteikkoa ja opetuspedagogiikkaa.

– Valoisuusasteikon hallinta on olennaisen tärkeä ja keskeinen asia klassisessa metodissa. Samoin eteneminen piirustuksesta maalaukseen tiettyjen harjoitusten kautta järjestyksessä, kuten bargue-piirros, mestarikopio piirustuksesta, asetelma geometrisista kappaleista, kipsipiirustus, maalaus, asetelmapiirustus, muotokuva, figuuripiirustus ja niin edelleen. Tätä voi kutsua akateemiseksi opetusmalliksi.

Lounela avaa opetuspedagogiikkaa. Klassisen piirustuksen ja maalauksen pedagogiikassa on kaksi suuntausta, konstruktiivinen ja sight–size. Konstruktiivisessa menetelmässä korostuu rakenneanalyysi, joka merkitsee esimerkiksi figuurin geometrisiin muotoihin pelkistämistä, anatomiaa. Sight–size on optinen ja visuaalinen ja mallin suhteiden, valon ja varjon rakenteen pelkistävään hahmottamiseen perustuva menetelmä. Sight–size tarkoittaa yksinkertaistettuna, että piirustus piirretään kaksi- tai kolmiulotteisesta mallista vertaillen samassa mittakaavassa.

– Yhdistän opetuksessani molempia menetelmiä ja aloitan sight–size-harjoituksella, koska se on mielestäni helpompi ja nopeampi reitti päästä tuloksiin ja onnistumisiin. Konstruktiivinen menetelmän haltuunotto vaatii paljon enemmän aikaa ja pitkäjänteisyyttä.

Sight–size on vain yksi suhteiden hahmottamiseen ja näkemiseen liittyvistä menetelmistä. Suomen kultakauden kuin myöskään vanhojen mestareiden taiteessa ei voida vedenpitävästi todistaa, että on käytetty menetelmää. Osa taiteilijoista on soveltanut väljästi samaa ideaa. Sight–size-menetelmä ja siihen liittyvät bargue-piirustusharjoitukset kehitettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Litografiat suunnitteli Jean-Léon Gérôme ja ne toteutti Charles Bargue. Bargue-kopio tarkoittaa mestarikopiota, jossa mallikuvana käytetään jotakin Charles Barguen valmistaman kirjan piirustuksista.

Bargue-piirustukset toi Suomeen Adolf von Becker yliopiston piirustussalille, jossa suomalaiset taiteilijat olivat hänen opissaan. Picassokin on tehnyt bargue-harjoituksia. Samoin Van Gogh harjoitutti silmäänsä piirtämällä bargue-malleista.

Bargue-harjoituksessa kopioidaan mallikuvaa ensin samassa mittakaavassa vieressä olevalle paperille ensin pelkkänä viivapiirustuksena, missä koetetaan nähdä suhteet mahdollisimman samanlaisina. Sen jälkeen edetään valoisuusasteikon valon ja varjon avulla tapahtuvan kolmiulotteisuuden vaikutelman rakentamiseen.

Lounela on tehnyt itse mestarikopioita muun muassa Johannes de Vermeerin töistä. Tällainen mestarikopio on Lounelan teos Vermeerin Turbaanipäisestä tytöstä. Lisäksi Lounela on maalannut mestarikopioita Diego de Velázquezin ja Caravaggion töistä.

– Vermeerin tytön muotokuvassa tulee esille valon ja varjon perusjako eli miten kasvoilla on nähtävissä valo ja ja varjopuoli, chiaroscuro, ja miten kolmiulotteisuuden illuusio rakentuu tästä lähtökohdasta. Mestarikopioita maalatessa havainto syvenee ja löytää koko ajan uusia piirteitä mallista ja ymmärtää myös paremmin, miksi kyseinen teos on kiehtova mestariteos.

Vanhaa taidetta tutkimalla löytää yhä uutta. Kopiointi on harjoittelua, jonka kautta opitaan perustietoja, -taitoja ja teoriaa, joita tarvitaan, kun muunnetaan elävä malli tai valokuva toimivaksi piirustukseksi tai maalaukseksi.

– Klassinen piirustus ei ole kopiointia eikä valokuvarealismia, johon se usein sekoitetaan. Vaikka siihen kuuluu toki olennaisena osana mestaripiirtäjien, maalareiden ja kuvanveistäjien teosten kopiointi.

Lounela kertoo, että taiteessa klassinen malli on hyvä hallita, minkä jälkeen voi lähteä itse etsimään omaa tyyliä.

Lauri Lounelan mestarikopio Vermeerin turbaanipäisestä tytöstä. Alkuperäinen Vermeerin maalaus ajoittuu noin vuoteen 1665. Kuva: Lauri Lounela

Lounela antaa kannustavia vinkkejä taideharrastusta aloittavalle. Hän korostaa, että materiaaleissa ei kannata säästää, sillä siveltimien, paperien ja muiden tarvikkeiden laatu voi vaikuttaa lopputulokseen. Hän kuitenkin katsoo, etteivät kustannukset ole este harrastuksen aloittamiseen.

– Minua kiehtoo erityisesti, miten saisin mahdollisimman monet oppimaan piirtämistä ja maalausta ja koen suurta iloa, kun huomaan näin tapahtuvan.

* *

Syksy 2024

Klassisen piirustuksen ja maalauksen kurssi

Syyslukukausi

• 25.9.–27.11.2024 (9 kertaa)

Kevätlukukausi

• 8.1.–19.3.2025 (10 kertaa)

Päivä ja kellonaika

• Ke 17.15–20.15

Opi sekoittamaan ja sommittelemaan värejä

• 8.–9.11.2024 (2 kertaa)

Päivä ja kellonaika

• Pe 17.30–20.45
• La 10.00–15.15

Opi piirtämään muotokuvia

• 11.–12.10.2024 (2 kertaa)

Päivä ja kellonaika

• Pe 17.30–20.45
• La 10.00–15.15

Lauri Lounelan opetus syyslukukaudella 2024 Valkeakoski-opistossa Tietotien lukiolla (luokka 161), Tietotie 3, 37600 Valkeakoski. Lounelan teoksiin voit tutustua hänen Instagram-tililtään @lauri.lounela.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua