Meri-Maija Näykki. Kuva: Ulla-Maija Svärd
KULTTUURIPOLITIIKKA | Käyttämättömille kaupungin hallussa oleville tiloille haetaan kulttuurikäyttöä. Tämä ei koske mitä vaan tilaa, vaan soveltuvia ja ihmisille terveellisiä paikkoja. Täsmäteatteri toimii jo linja-autoasemalla tyhjässä liikehuoneistossa. Se on idean ensiaskel ja samalla kokeilu.
”Kaupunki ei vahdi, millaista taidetta välitilamallin tiloissa tehdään. Kulttuurin tekijöillä on vapaat kädet toteuttaa juuri sellaista taidetta kuin he haluavat.”
Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat
Täsmäteatterin ohjaaja-tuottaja Meri-Maija Näykki saa kokeilla ideaansa todeksi Tampereen linja-autoasemalla. Hän kehitti kulttuuripääkaupunkihakuun Välitila-nimisen idean, jossa kulttuuri saa käyttöönsä kaupungin käyttöä vaille jääneitä tiloja.
– Välitila-mallissa on tärkeää, että kaupunki antaa taiteilijoille paitsi tilan, myös vapaat kädet toteuttaa siellä juuri sellaista taidetta kuin haluaa. Näin voi syntyä uudenlaista taidetta ja tekemisen kulttuuria. Kun minulle tarjottiin linja-autoaseman tilaa loka-tammikuuksi, mietin miten tuleva teoksemme voisi olla kiinni juuri siinä ajassa ja paikassa? Pian tajusin, että joulukuun puolivälissä vietetään Vuolteenkadun toisessa päässä Uros Liven avajaisia ja siitä se ajatus sitten lähti, kertoo Meri-Maija Näykki.
Täsmäteatterin teos on saanut nimen Narttu Live. Tällä välin uuden jäähallin nimikin on muuttunut, Uros on heitetty roskiin, mutta Narttu Live on edelleen ajankohtainen. Sen ensi-ilta on tammikuussa 2022 ja markkinoinnissa sanotaan avoimesti, että esitystä ei ole lähtökohtaisesti suunnattu setämiehille. He toki saavat tulla.
Ennen Täsmäteatteria liikehuoneistossa oli Lastenkulttuurikeskus Rullan toimintaa ja sitä ennen Kiinteistömaailman toimisto. Ammoisia aikoina paikalla on ollut muun muassa hautaustoimisto. Tämä Välitila on yhdistetty useammasta pienestä liikehuoneistosta, ja lisäksi teatterin käytössä on aula, joka sulkeutuu kello 17 muulta käytöltä.
Malliin voisi kytkeä tukirahan
Meri-Maija Näykki visioi, mitä Välitiloissa voisi olla: taiteilijakollektiivi, joka ensin tekisi teoksiaan ja sitten pitäisi näyttelyn, mikä tahansa kulttuurin työtila, sirkusresidenssi.
– Välitila antaa mahdollisuuden uudenlaiseen tekemiseen ja se on arvo. Kaupunki voisi kytkeä tilaan jonkin pienehkön tukirahan, sillä kuluja on, vaikka vuokraa ei tarvitse maksaa. Meillä on mennyt pelkästään teippeihin satoja euroja. Tukiraha voisi olla esimerkiksi 250 euroa viikko. Täsmäteatterin Narttu Live on mahdollinen, koska Näykillä on Suomen kulttuurirahaston Kärkihanke-apuraha Välitila-mallin pilotointiin ja monella esiintyjistä on koronatukia.
– Se ei minun mielestäni ole idean sydän, että kaupunki sanoisi: tehkääpä jokin kiva esitys. Pitää olla mahdollisuus tehdä melkein mitä vaan, paitsi ei nyt tietenkään natsishow’ta tai ihmisoikeuksia sortavaa esitystä. Jos joku haluaa tehdä nimenomaan kivaa jouluhöttöä, toki siihenkin on tie auki. Olennaista on, että valinta on taiteilijan itsensä.
Tilan saa käyttöön maksutta
Välitila-hankkeessa ovat kiinteästi mukana kaupungin kulttuuri- ja kiinteistöpuoli.
– Linja-autoasema on kokeilu, miten asiat sujuvat. Muut väliaikaistilat tulevat avoimeen hakuun ensi vuoden kevättalvella, sanoo kehittämispäällikkö Jaakko Laurila kaupungilta.
Haun läpinäkyvyys ja selkeys on tärkeä osa hanketta.
– Hakuun vastanneiden kulttuuritoimijoiden joukosta valitaan toimija tai toimijoita, joille tila luovutetaan maksutta käyttöön ennalta sovituksi määräajaksi ennalta sovituin ehdoin. Mallin toteutuessa tyhjissä tiloissa voisi tulevaisuudessa muun muassa tehdä taiteellista työtä, järjestää tapahtumia ja työpajoja ja pystyttää näyttelyitä. Ajatuksena on antaa taiteen tekijöille mahdollisimman vapaat kädet toiminnan järjestämiseen ja sisältöjen määrittelyyn. Määräajan päätyttyä tila siirtyy muuhun käyttöön tai vapautuu uudelleen haettavaksi. Käyttöaika määritellään kohdekohtaisesti ja se voi olla viikkoja tai kuukausia, Laurila kertoo.
– Käymme näitä kiinteistöpuolen ja kulttuurin kanssa yhdessä läpi ensi vuoden alussa. Alussa kohteita on varmasti maltillisesti ja katsotaan miten kokonaisuus saadaan rullaamaan.
Purkuun tai toiseen käyttöön
– Kulttuuritilojen tarve on valtava. Reunaehtona on, että tilassa on terveellistä ja turvallista olla. Kulttuuritilojen kokeellinen järjestäminen näin antaa mahdollisuuden, että tästä voi tulla jotain hienoa, Jaakko Laurila arvelee.
Kulttuurille väliaikaisesti annettava tila voi olla menossa purkuun tai myöhemmin johonkin toiseen käyttöön.
Onko tämä vain laastaria?
Kulttuurin tekijöillä on Tampereella huutava pula työtiloista. Onkiniemestä Trikoolta voi tulla lähtö isolle joukolle taiteilijoita ja käsityöläisiä. Pyynikin Trikoolta on jo täytynyt lähteä.
Onko Välitila-malli vain laastaria vuotavaan haavaan, Jaakko Stenhäll?
– Kulttuuritiloille on aina tietenkin enemmän kysyntää kuin tarjontaa, mutta yhdessä pysyvämpien kohteiden kanssa väliaikaisesti käytössä olevat tilat tuovat helpotusta. Ylipäätään on tärkeää, että kaupunki on pystynyt asiaan tarttumaan. Välitilat on mallina mielenkiintoinen myös siksi, että kulttuuria ja taidetta on mahdollisuus saada yllätyksellisiinkin paikkoihin kaupunkitilassa – samalla kun kaupungin joka tapauksessa maksamat seinät ovat järkevässä käytössä.
Kerätään kokemuksia molemmin puolin
Idea toimintamalliin syntyi osana Tampereen kulttuuritilaselvitystä ja kulttuuripääkaupunkihakua. Kokeilun aikana kerätään kokemuksia ja sekä kiinteistön omistajan että taiteilijan näkökulmasta ja laaditaan tarkempaa suunnitelmaa tulevaisuudesta. Mikäli toiminta osoittautuu toimivaksi, avataan ensimmäiset tilat hakuun keväällä 2022.
Välitila-mallin kehittäminen on osa kulttuuripääkaupunkihakua jatkavaa Operaatio Pirkanmaata ja Tampereen tavoitetta vahvistaa kulttuurin tekemisen mahdollisuuksia ja lisätä alueen monimuotoista kulttuuritarjontaa.
Pysyvämpiä ratkaisuja
Välitila-mallin lisäksi vireillä on pysyvämpiä ratkaisuja kulttuuritilojen lisäämiseksi kaupungissa. Nekalan koulun peruskorjaamisesta kulttuurikäyttöön linjataan talven aikana. Hankkeen käynnistyessä talon toiminta alkaisi vuonna 2024 tai 2025.
Rollikkahallin tyhjät tilat on tarkoitus ottaa kulttuurikäyttöön jo ensi vuonna, mikäli tilan kuntotutkimuksista ei löydy käytön estäviä syitä. Rollikkahalliin on tarkoitus kilpailuttaa kuntotutkimusten valmistuttua yksi päävuokralainen, joka kehittää ja koordinoi talon kulttuuritoimintaa muiden taloon valittavien toimijoiden kanssa.
Myös Hiedanrannan mahdollisuuksia monipuoliseen kulttuuritoimintaan selvitetään alueen kehittämistavoitteiden mukaisesti.
Täsmäteatterin Narttu Live -esitykset Tampereen linja-autoaseman Vuolteenkadun päädyssä sijaitseva liikehuoneisto (Vuolteenkatu 4) 6.–28.1.2022. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Esinelainoja, satuhetkiä ja opastuksia − Valkeakosken kirjastoauto Walle yllättää monipuolisuudellaan
KIRJASTOT | Kirjastoauto Wallea koskeva loru kirjastoauton Facebookissa kuuluu: ”Kilometrejä karttuu ja kuskit vaihtuu / kirjoja saan kuljettaa / asiakkaille luettavaa”.
Yksilöllistä kohtaamista ja musiikin iloa – soitonopettajien näkemyksiä opettamisesta
MUSIIKKI | Kolme soitonopettajaa pohtii, miten parhaiten mahdollistaa soittoharrastus, joka rikastuttaa oppilaan luovuutta ja tukee itsetuntemusta läpi elämän.
Kulttuurijohtaja Sampo Terho on alkutöikseen kiertänyt kulttuurilaitokset ja innostunut tapaamistaan ihmisistä
HENKILÖ | Sampo Terho aloitti Tampereen kulttuurijohtajana toukokuussa. Ensi töikseen hän on jalkautunut ja tutustunut uuden kotikaupungin kulttuurikenttään.
Pispalan kirjasto lainaa kirjoja ja mahdollistaa kansalaistoiminnan – kirjat saadaan lahjoituksena
KIRJASTO | Pispalassa kukoistaa asukastoiminta. Yksi toiminnan esimerkeistä on Pispalan kirjasto, joka avattiin vuonna 1997.