Uulussa soivat sitar, jouhikko ja banjo – Kulttuuriosuuskunnan 20-vuotisjuhlavuosi on ollut täyttä tohinaa

Uulun ohjelmapäällikkö Petra Käppi. Kuva: Mikko Vattulainen

Päivi Vasara, teksti
Mikko Vattulainen, kuvat

Uulu on kotoisa paikka. Sen seinillä on tutkittavaa. Kengät otetaan pois matalilla penkeillä ja käytävillä on räsymattoja. Joka puolella on soittimia.

Uulun periaate on, että kaikki musiikki on arvokasta ja kaikki musiikin tekijät ovat lahjakkaita. Kulttuuriosuuskunnan tavoite on ”rakentaa innostavaa ja luovaa, kaikkien yhteistä tulevaisuutta taiteen ja elävän kulttuuriperinnön keinoin.”

Tätä lausetta on hiottu aivan äskettäin.

Uulun perusti vuonna 2003 joukko etnomusikologian opiskelijoita, joiden halu oli välittää oma käsityksensä musiikista ja musikaalisuudesta. Osuuskunnan perustajia oli 18.

Ensimmäinen oma paikka oli omakotitalo Pispalassa. Se kävi ahtaaksi musiikkikoululle. Vuonna 2016 Uulu vuokrasi 500 neliön tilat PMK:n talosta.

Ohjelmapäällikkö Petra Käppi oli osuuskunnan ensimmäisestä kokouksesta poissa, koska hän oli keräämässä oppia Tansaniassa. Toisessa hän oli jo mukana ja oli hän myös asiaa valmistelemassa. Ensimmäisen kokouksen osallistujista on edelleen mukana Lari Aaltonen.

Petra Käppi kertoo Uulun omistavan maan suurimman etnisten soitinten kokoelman. Kuva: Mikko Vattulainen

Ihmiset ovat vahvuus

Monialaisuus ja monipuolisuus ovat Petra Käpin mukaan selittävät seikat Uulun 20 vuoden iälle.

– Me pyrimme olemaan tärkeitä vauvasta vaariin, hän sanoo.

– Miksi Uulu kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin olemassa, vaikka se toimii aika marginaalisessa kentässä, selittyy ihmisillä. Uulun vahvuus ovat ihmiset. Ihmiset vaihtuvat, mutta toiminta perustuu heidän vahvuuksilleen. Me emme lokeroi, vaan organisaatio mukautuu ihmisten intresseille ja siihen, mitä he haluavat tehdä.

Toiminta alkoi pienestä: lähdettiin tuottamaan kulttuurikasvatusohjelmaa kaupungille Taidekaarelle, tekemään ohjelmaa tapahtumiin ja työpajoja opettajankoulutukseen.

Monimuotoisuus on vahvuus, mutta sitten pitää olla tietynlainen ymmärrettävä ydin, jotta tilaajat voivat haluta ja tilata jotain. Esimerkiksi Pyöräliiton kanssa rakennettiin ruokopillejä ja Hämeenkyrön kunnan työntekijät saivat esittelyn Uulun valtavasta soitinkokoelmasta.

Pyöräliiton väki saapui vierailulle Uuluun vaihtoehtoisen virkistyspäivän ja pikkujoulun merkeissä. Juhana Nyrhinen opetti porukalle ruokopillin tekoa. Kuva: Mikko Vattulainen

Ruokopillin teko on yksinkertaista, mutta herkkää työtä. Mira Kokko veistää sormireikiä mattoveitsellä. Kuva: Mikko Vattulainen

Rajat ovat laventuneet

Aluksi Uulu oli kansanmusiikin ja maailmanmusiikin nostaja. Sitten alkoi keskustelu kulttuurisesta omimisesta ja maailma muuttui. Youtubesta alkoi löytää maailman musiikkia alkuperäisillä paikoilla tehtynä, joten hävisi tehtävä kertoa siitä asiantuntijaorganisaationa.

– Meillä on yhteiskunnallisia ambitioita, laajasti yhteiskuntaan. Emme tee taidetta taiteen vuoksi. Mietimme, mihin projekteihin ryhdymme. Esimerkiksi lastenkulttuurissa on muitakin sisältöjä taide, kuten kasvatuksellisuus. Nyt teemme paljon monitaiteista työtä, jossa painopiste on hyvinvointivaikutuksilla.

– Emme ole enää tiukasti kansanmusiikki- ja maailmanmusiikkiorganisaatio, vaan laidat ovat leveämmällä. Tämä konkretisoituu esimerkiksi Petra Poutasen kuoroprojekteissa. Hänen Vastauksia-esityksensä sisältää liikettä, Poutasen lähestymismistapa on laaja ja esitystä on vaikea kategorisoida.

Monet tekijät ovat vaikuttaneet Uulun rajojen laventamiseen, sekä ihmiset että taiteen lajit. Uulu vuonna 2023 ei ole enää sama kuin Uulu oli vuonna 2003.

Musiikkiaiheinen käsikirjasto

Kulttuurikeskus Uulun tiloissa sijaitsee myös osuuskunnan musiikkiaiheinen käsikirjasto. Kirjoja voi selata, mutta niitä ei lainata. Osuuskunnan ja sen jäsenten alan kirjallisuus on luetteloitu ja viety tietokantaan osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa tietoaineistohanketta. Tietokantaa voi selailla Finnassa.

Kokoelma keskittyy pääosin musiikintutkimukselliseen kirjallisuuteen, mutta kokoelmissa on myös yleisempää tutkimuskirjallisuutta muun muassa antropologian, perinteentutkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen aloilta. Lisäksi hyllystä löytyy erilaista nuottiaineistoa, tieteellisiä lehtiä musiikintutkimuksen saralta sekä cd-levyjä enimmäkseen maailmanmusiikin ja perinnemusiikin alueilta.

Kirjastosta löytyy myös koko Suomen Kansan Vanhat Runot -sarja sekä muun muassa New Grove’s Dictionary of Music and Musicians -tietosanakirjasarja (vuoden 1995 painos).

Mzeze (vas.), vina ja erilaisia rumpuja Kulttuuriosuuskunta Uulun kokoelmista. Kuva: Mikko Vattulainen

Kulttuuriosuuskunta Uulu on musiikin ja kansanperinteen aarreaitta. Kuva: Mikko Vattulainen

Uulussa on monta osaa

Uulu koostuu taiteen perusopetusta antavasta Musiikkikoulu Uulusta, Kulttuurikeskus Uulusta sekä ympäri Pirkanmaata ja Suomea kulkevasta Liikkuvasta lastenkulttuurikeskuksesta. Uuluun kuuluu erillinen studio ja soitinrakennusverstas.

PMK:n talon liikuntakeskuksesta lähtee sen verran ääntä, että varsinainen studio on Kari Lounelan piharakennuksessa Lamminpäässä, rauhallisemmassa ympäristössä. Soitinrakennusverstas on Kurussa Juhana Nyrhisen tiluksilla.

Uulun nurkkahuoneessakin on studio, mutta se on Pirkka Isotalon, Pekko Käpin ja Päivi Hirvosen henkilökohtaisessa käytössä.

Piano, sello ja monet muut

Musiikkikoulu aloitettiin vuonna 2014. Kevään opetusohjelmasta poimin tavanomaisten sijasta harvinaisempia soittimia: ukulele, jouhikko, banjo ja sitar. Pohjoisintialaisen sitar-soittimen opettaja Lari Aaltonen on opiskellut sitä muun muassa Nepalissa.

Petra Käppi on itsekin monialainen: hän on perehtynyt tansanialaiseen perinnemusiikkiin. Hän laulaa, soittaa pianoa, harmonia, pienkanteleita, sormipianoa, perkussioita, ukulelea ja joitain kansanpuhaltimia.

Uulu on ollut melkoinen ”kasvattajaseura”. Sen riveistä on noussut monta Tampereen kulttuurivaikuttajaa, kuten Janne Laurila, joka on muun muassa Kulttuurikamarin ohjelmapäällikkö, sekä Suvi Leinonen, joka vastaa Tampere-talon oopperatuotannoista.

Tampereen Ihankaikkinen Kuninkaallinen Tuomiokuoro kokoontuu harjoituksiin Uulun tiloihin joka tiistai. Kuva: Mikko Vattulainen

Vuonna 2006 osuuskuntaa supistettiin ja järkeistettiin.

– Kolme–neljä ihmistä työllistyy kokonaan. Perustajajäseniä on mukana, mutta he eivät tee tätä aktiivisesti. Palkattuja työntekijöitä on kaksi. Lisäksi on palkattu freelancereita eri projekteihin, vetämään työpajoja ja tekemään muita keikkoja. Osuuskunta on yleishyödyllinen eli se ei tee voittoa. Hallitus vetää isoja linjoja ja työntekijät toteuttavat päämääriä, Petra Käppi kertoo.

Toimelias juhlavuosi

Uulu tuottaa vuodessa noin 800 työpajaa, konserttia tai koulutusta yli 50 kunnan alueella. Esimerkiksi Liikkuva lastenkulttuurikeskus reissaa kuukaudessa kaksi, kolme, jopa neljäkin viikkoa Oulun alapuolella. Sellainenkin tilastovuosi Uulun toimintahistoriasta löytyy, kun tuotettuja konsertteja ja työpajoja on ollut yli 900. Koronavuodet olivat tietysti hiljaisempia.

Juhlavuosi 2023 on ollut Uulussa toimelias.

– Juhlavuotena olen erityisen iloinen MetsäFolk-tapahtumista sekä Väki-kuoron ja Tampereen Ihankaikkisen Kuninkaallisen Tuomiokuoron hienoista konserteista. Uusia ideoita on paljon myös kehitteillä seuraavallekin 20 vuodelle, ohjelmapäällikkö Petra Käppi kertoo.

Tampereen Ihankaikkinen Kuninkaallinen Tuomiokuoro harjoituksissa Uulun tiloissa. Muiden mukana laulamassa Petra Käppi (vas.), Disa Kamula, Pirkko Uitto ja Jennifer Markin. Kuva: Mikko Vattulainen

Äänen avaamisen ei tarvitse olla tylsää. Ei ainakaan Ihankaikkisten matkassa. Kuva: Mikko Vattulainen

Kesällä järjestettiin Operaatio Pirkanmaan kanssa MetsäFolk-tapahtumia eri puolilla Pirkanmaata. Niitä oli seitsemän.

– Olin seuraamassa Juhana Nyrhisen luomaa esitystä Urjalassa. Ne olivat luontokohteissa, jonne piti kävellä tai pyöräillä. Yleisöä oli noin sata. Kahden ja puolen tunnin tapahtuma oli jotain aivan omaansa. Muusikkoja oli kaksi, Kielo Kärkkäinen ja Ilkka Heinonen, ja käsityöläisiä kaksi, Tuuli Pollari ja Juhana Nyrhinen. Toinen työsti puuta ja toinen savea. Se oli eräänlainen työnäytös, jossa oli puhetta taiteesta ja musiikkia. Välillä syötiin lättyjä.

Näin juhlavuonna päätettiin startata viikonlopun mittaiset lyhytkurssit uudelleen. Näitä olivat suosittu kurkkulaulukurssi ja metsässä järjestetty karjankutsukurssi. Vuonna 2024 on myös tulossa useita lyhytkursseja.

Koko syyskauden ajan Kulttuurikeskus Uululla on auki kokeellisen soitinrakennuksen mestarin Juhana Nyrhisen Soivat Maailmat -näyttely.

Uulu tekee paljon monitaiteista työtä, jossa painopiste on hyvinvointivaikutuksilla, Petra Käppi kertoo. Kuva: Mikko Vattulainen

Uuluun on voinut tänä vuonna törmätä joka puolella. Lokakuussa julkaistiin Yle Areenassa uusi Uulun ja Pikku Kakkosen tuottama pienten lasten musiikkisarja Viskarimuskari. Lasten Etnosoi! järjestettiin tavallista isompana tapahtumana Finlaysonilla lauantaina 11. marraskuuta. Marraskuulle sijoittuivat myös Uulun Tampereen Ihankaikkisen Kuninkaallisen Tuomiokuoron Vastauksia-konsertit Finlaysonilla. Tietysti oli myös kutsuvierasbileet, oikeastaan gaala, Telakalla marraskuussa.

Uululla avoimet ovet 15.12.2023 klo 10–15. Kulttuurikeskus Uulu löytyy PMK:n talosta Tammelasta osoitteesta Erkkilänkatu 11, 33100 Tampere. Lisätietoa Uulun kotisivuilta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua