”Sivistys on siistiä ja kulttuuri on cool” – Sampo Terho vieraili Metson lavalla

Sampo Terhon mukaan kulttuuri saa ihmisen ymmärtämään, miltä toisesta tuntuu.

Sari Harsu, teksti ja kuva

Kun haastattelija ja haastateltava nousevat lavalle ja odottavat, että kello tulee tasan kuusi, taustalla soi introna Rush, yksi kulttuurijohtajan lempiyhtyeistä. Sampo Terho liikehtii pienesti musiikin mukana. Vasemmassa kädessä hänellä on mikrofoni, oikea käsi soittaa ilmarumpua.

Terho on toiminut kohta vuoden Tampereen kulttuurijohtajana. Työpaikka on ensimmäinen, jota hän haki poliittisen uransa jälkeen. Enää hän ei ole minkään puolueen jäsen.

– Politiikan jälkeen siirryin taiteen vapaalle kentälle ja toteutin unelman romaanin kirjoittamisesta, Terho kertoo.

Ensimmäisen romaanin valmistumisen jälkeen Sampo Terho työskenteli dokumenttiprojektien parissa, sitten kirjoitti toisen romaaninsa.

Terho kertoo, että oltuaan kaksi ja puoli vuotta yksin kotona hän halusi palata yhteiskuntaan. Kulttuurijohtajan tehtävä kiinnosti, koska kulttuuri on lähellä sydäntä ja Tampere oli opiskeluvuosilta tuttu kaupunki.

Sampo Terho löysi kulttuurin jo lapsena: äiti johdatti kirjallisuuden ja isä musiikin pariin. Nyt hän haluaa omistautua kulttuurille myös työssään.

Terholla oli erittäin myönteinen käsitys oli Tampereen kulttuurielämästä jo ennen pestiin ryhtymistään, mutta käsitys on työn myötä parantunut entisestään.

Kun Niina Salmenkangas kysyy, miten kulttuuria pitäisi kehittää, Terho vastaa, ettei pyri puuttumaan sisältöihin. Hän tekee hallintotyötä mahdollistajan roolissa ja haluaa luoda puitteet, joissa kulttuuri saa kukoistaa.

Kulttuuri on vetovoimatekijä

Terhon mukaan ei ole mahdollista houkutella osaajia Suomeen ja Tampereelle, jos heille ei ole tarjottavaa, kuten monipuolista kulttuurielämää. Kulttuurin merkitys sen moninaisine taloudellisinekin hyötyineen ja vetovoimaa tuottavine hyvinvointiarvoineen ymmärretään kulttuurijohtajan mielestä nykyään paremmin kuin ennen.

– Kulttuuri on modernin talouden selkäranka.

Laki sanoo kulttuurista varsin vähän, mutta kirjastolaki määrää, että joka kunnassa pitää olla kirjasto. Sampo Terhokin käyttää kirjastoa, erityisesti Metson tarjontaa tyttären kanssa, mutta hän pyrkii myös ostamaan paljon kirjoja.

– Haluan tukea köyhiä kirjailijoita, hän sanoo.

– Tosin olen tukenut erityisesti Tolkienin perikuntaa, jolla jo jotakin on sukanvarressa.

J. R. R. Tolkien tuli Terholle tutuksi jo ennen teini-ikää. Tolkienin ohella nuoren Sampon lukuintoa nostatti muun muassa Dumas’n Kolme muskettisoturia.

Historia on aina kiinnostanut Terhoa. Veikko Huovisen vuonna 1971 ilmestynyt Veitikka-romaani on osaltaan vaikuttanut kiinnostukseen.

– Se on ollut julkaisuaikanaan rohkea teos.

Nuoresta asti pöytälaatikkoon kirjoittaneen Sampo Terhon ensimmäinen oma historiallinen romaani Olev Roosin kyyneleet julkaistiin vuonna 2021. Jälkimmäinen, Stalingradin viemärit, ilmestyi maaliskuussa 2024.

– Elämäni haastavin urakka, hän kuvaa kirjoitusprosessia.

Starr, Peart ja Terho, mitä näitä nyt on

Myös musiikki merkitsee Sampo Terholle paljon.

– Musiikki on hyvä tapa rentoutua – ja innostua.

Kulttuurijohtaja on itsekin tehnyt musiikkia. Hän on käynyt lapsena pianotunneilla ja soittanut rumpuja, joten ilmankos tarttui tilaisuuden alkua odotellessa kuvitteelliseen rumpukapulaan. Hän kertoo kuitenkin luopuneensa toivosta sen suhteen, että pystyisi luomaan mitään niin hyvää kuin itse haluaisi kuunnella.

Terho kuuntelee mielellään klassista ja progressiivista musiikkia.

– Eläydyn musiikkiin hyvin vahvasti.

Parhaana koskaan julkaistuna LP-levynä Terho pitää The Beatlesin Abbey Roadia.

– Upea levy ja ikoninen kansi.

Tietokonepelit ovat olleet aina osa Sampo Terhon vapaa-ajanviettoa, ja lautapeleistä etenkin shakki on mieluinen. Hän käy pelaamassa sitä tahmelalaisessa pubissa.

Itselleen tärkeistä televisiosarjoista Terho mainitsee Babylon 5:n. Elokuvista hän nostaa jalustalle kaikki Chaplinin elokuvat, ja niistä korkeimmalle korokkeelle Kaupungin valot. Kun hän puhuu elokuvan loppukohtauksesta, hänen kätensä käväisee pyyhkäisemässä silmäkulmaa.

Päivi Vasara haastatteli Sampo Terhoa Kulttuuritoimitukseen elokuussa 2024.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua