Jenni Latva ja Piia Kleemola-Välimäki suunnittelevat Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikössä alan ammatillista koulutusta.
KOULUTUS | Moni ei tiedä, että Suomen korkeinta musiikkialan koulutusta antavalla Sibelius-Akatemialla on toimipisteitä muuallakin kuin Helsingissä. Yksi niistä on Seinäjoella.
Marita Nyrhinen, teksti ja kuvat
Moni ei tiedä, että Suomen korkeinta musiikkialan koulutusta antavalla Sibelius-Akatemialla on toimipisteitä muuallakin kuin Helsingissä. Yksi niistä on Seinäjoella. Yksikkö toimii Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa yhdessä monen muun kulttuurialan toimijan kanssa. Toimintansa Sibelius-Akatemia aloitti lakeuksilla vuonna 1991 täydennyskoulutuskeskuksena. On siis juhlavuoden aika.
Seinäjoen yksikön projektipäällikkö Piia Kleemola-Välimäki tietää, kuinka Sibelius-Akatemia saatiin Seinäjoelle.
– Tarina kertoo, että alun perin sijoituspaikaksi oli kaavailtu Vaasaa. Silloinen Seinäjoen kaupunginjohtaja kuitenkin houkutteli Sibelius-Akatemian rehtorin poikkeamaan junamatkalta Seinäjoelle, ja näin yksikkö päätettiin perustaa kaupunkiin.
Näin yksinkertaista yksikön saaminen Seinäjoelle ei tainnut olla.
– Tosiasiallisesti perustaminen kuitenkin liittyy pitkään kehittämistyöhön, jossa maakuntakeskuksiin syntyi eri yliopistojen toimintaa ja yksiköitä. Nämä toiminnot muodostavat nykyään Seinäjoen Yliopistokeskuksen.
Alkuvuosina, jolloin päällikkönä oli Seppo Sepponen, toiminta keskittyi erityisesti musiikin alan täydennyskoulutukseen. 2000-luvun alusta alkaen toteutettiin useita EU-rahoitteisia musiikin ja luovan alan kehittämishankkeita. Kansanmusiikin ja populaarimusiikin maisterikoulutus alkoi vuonna 2008 yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Tällä hetkellä Seinäjoen Sibelius-Akatemian yksikössä toteutetaan musiikin ja luovien alojen jatkuvan oppimisen koulutuksia.
Maaliskuusta 2020 lähtien Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö on toiminut Seinäjoen keskustassa Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa. Tiloissa on koti myös monille muilla kulttuurialan toimijoilla, joiden kanssa Sibelius-Akatemia järjestää yhteistyössä erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Tosin heti avajaisryysiksen jälkeen tuli hiljaista, kun koronan takia monenmoiset rajoitukset astuivat voimaan.
Kulttuurikuppilan sisustus vuonna 2014 oli trendikäs. Kuvat: Marita Nyrhinen
Monenlaisia vaihtoehtoja
Taideyliopiston toiminta jakautuu neljään osaan: musiikki- ja taidealan koulutus, erilaiset taidealojen kehittämishankkeet, tutkimus ja taiteellinen toiminta. Peruskoulutusta Seinäjoella ei ole, vaan koulutustoimintana on joko lyhytkursseja tai Taideyliopiston avoimen yliopiston koulutusta.
Kleemola-Välimäki valottaa, miten toimintaa on toteutettu.
– Erilaisia taidealojen kehittämishankkeita on toteutettu vuosien aikana kymmenittäin. Teemoina ovat olleet niin eteläpohjalaisen kansanmusiikin elvyttäminen kuin julkisen taiteen prosessien kehittäminen.
– Tutkimustoiminta on kehittynyt Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivien professoreiden tutkimusalojen ympärille. Vuonna 2003 alkaneiden professuurien tutkimusaloja ovat olleet populaarimusiikki ja viimeisimpänä kulttuurinen musiikintutkimus.
– Taiteellista toimintaa pyöritämme noin kahden konsertin tai tapahtuman kuukausitahdilla. Taiteellisessa toiminnassa ovat edustettuna kaikki musiikin- ja taiteenlajit, jotka kuuluvat ja näkyvät Taideyliopistossa. Kotisalimme on Kulttuurikeskus Kalevan Navetan Hugo-sali.
Kulttuurikuppilassa oli useina iltoina ohjelmaa. Mykkäelokuvaklassikko Nosferatu-elokuvaesitys, jonka säesti Laitakaupungin orkesteri, oli menestys kesällä 2014.
Jazzleirit vakiintuivat
Jazzmuusikoille tarkoitettu leirikoulutus, Sibis Jazz Camp, käynnistyi 1990-luvun alussa. Se vakiinnutti nopeasti asemansa muusikkojen koulutuksena, ja samalla se tarjosi yleisölle leirin päätteeksi komeat konsertit. Leirikoulutus syntyi yhteistyössä Sibelius-Akatemian silloisen jazzosaston, nykyisen jazzmusiikin aineryhmän kanssa, ja se on järjestetty Seinäjoella alusta asti säännöllisesti paria välivuotta lukuun ottamatta.
Opettajina on ollut vuosien saatossa Suomen parhaimmistoon kuuluvia muusikkoja, kurssin monivuotisena johtajana basisti Ape Anttila. Koronatilanteen takia tämän vuoden jazzleiri toteutetaan vasta lokakuun loppupuolella. Haku on meneillään.
Leirin tarkoituksena on tuoda pedagogisesti ja taiteellisesti korkeatasoista toimintaa lakeuksille niin, että se välittyy yleisökonserttien muodossa myös suuremmalle yleisölle. Kleemola-Välimäki hehkuttaa jazzleirin toteutusmahdollisuuksista.
– Seinäjoella on ollut aina erinomaiset puitteet leirityyppiselle koulutustoiminnalle. Täältä löytyvät hyvät tilat, innostuneet kurssilaiset ja yleisö. Lähiaikoina vietämme leirin 25-vuotisjuhlaa!
Liekö leirin ansiota vai mistä johtuu, että Seinäjoelta on lähtenyt erilaisiin soittotehtäviin Helsinkiin monia taitavia jazzmuusikoita, muun muassa pasunisti Juha ”Jay” Kortehisto, rumpali Harri Ala-Kojola ja saksofonisti Heikki Pohto, joskus vilahtaen televisio-ohjelmien erilaisissa orkestereissa.
Sibis Jazz Campin opettajien konsertti kesäkuussa 2018.
Synergiaa moneen suuntaan
Seinäjoen Sibelius-Akatemian yksikkö on osa Taideyliopistoa, joka koostuu kolmesta akatemiasta: Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu. Seinäjoen yksikön kontaktit ovat luonnollisesti vahvimmat Sibelius-Akatemiaan jo historiallisista syistä. Kleemola-Välimäki sanoo, että yksikössä pyritään kuitenkin koko ajan luomaan yhteistyökuvioita siten, että kaikki Taideyliopiston akatemiat näkyvät myös Sibelius-Akatemian toiminnassa. Synergia yksikköjen välillä monipuolistaa kokonaisuutta ja ”maailmankuva” laajenee.
Tapahtumien ja erityisesti konserttien järjestämisessä yksikössä ajatellaan, että Seinäjoen musiikkitarjontaa on laajennettava, mutta minkään toisen järjestävän tahon kanssa ei kilpailla. Ja tilaa Seinäjoella onkin monille erilaisille toimijoille. Pidetäänhän Seinäjokea musiikkikaupunkina monine erityyppisine populaarimusiikin festivaaleineen ja konsertteineen. Konserttimusiikki, kansanmusiikki, jazz ja kokeellinen musiikki saavat jalansijaa myös Sibelius-Akatemian yksikön tarjottimella. Sulassa sovussa muun muassa pienempien yhdistysten ja toimijoiden kanssa toteutetaan konserttitarjontaa ja rikastutetaan kulttuurielämää.
– Klassisen musiikin osalta pyrimme täydentämään Seinäjoen kaupunginorkesterin monipuolista tarjontaa. Jo vuosia kesäisin pyörineiden Atso Almilan kapellimestarikurssin ja Teppo Koiviston pianon kesäakatemian päätöskonsertit ovat hyvä esimerkki siitä, miten kurssitoimintamme tuottaa myös laadukkaita konsertteja.
Kansanmusiikkiin erikoistunut viulisti Kleemola-Välimäki pitää huolen siitä, että tarjolla on myös kansanmusiikkia.
– Kansanmusiikkikonsertteja ei Seinäjoella tällä hetkellä mikään muu taho järjestä, ja Selmu ry:n tontille me emme yliopistomme profiilin vuoksi menekään, Kleemola-Välimäki sanoo ja viittaa Provinssiakin järjestävään Seinäjoen elävän musiikin yhdistykseen.
– Konserttien lisäksi järjestämme myös teatteri- ja tanssiesityksiä sekä olemme tuottaneet taidenäyttelyitä. Kaikessa taiteellisessa toiminnassamme pääperiaatteena on se, että ne tuovat esille jollain tavoin Taideyliopiston toimintaa. Esiintyjillä on aina kontakti Taideyliopistoon joko opiskelijoina, opettajina tai alumneina.
Jazzleirin oppilaat pääsivät lavalle kesällä 2019.
Uusia keinoja näkyvyyden parantamiseksi
Sibelius-Akatemia avasi muutama vuosi sitten aivan uuden näkökulman seinäjokelaiseen kahvila- ja tapahtumakulttuuriin, aikana, jolloin pop up -toiminta otti jalansijaa ravintola- ja kirppispäivien muodossa. Vuosina 2014 ja 2016 järjestettiin Taideyliopiston kuppilat -pop up -hengessä.
– Ne osuivat varsinkin ensimmäisen vuoden osalta oikeaan saumaan. Seinäjoella ei vielä tuolloin ollut nykyisenlaista kahvilakulttuuria, joten parin kuukauden verran keskustan tyhjässä liikehuoneistossa toiminut kulttuurikahvila oli menestys, Kleemola-Välimäki muistelee.
Tila oli sisustettu tyylikkään trendikkäästi, mutta ei kalliisti. Isot näyteikkunat ja hyvä valaistus näyttivät ulospäin, että kuppila oli avoin kaikille. Monet piipahtivat päivittäin kahvilla, ja jotkut pitivät paikkaa lähes työhuoneenaan. Kuka tuli pitämään palaveria työtovereidensa kanssa, kuka astui sisään läppäri kainalossa ja ryhtyi töihin. Konsertit ja elokuvaesitykset keräsivät tuvan täyteen väkeä. Trendikäs pop up -kahvila jäi monen mieleen.
– Pyrimme koko ajan löytämään uusia keinoja siihen, miten Taideyliopisto näkyy Seinäjoella myös perinteisten konserttisalien ja näyttelytilojen ulkopuolella”.
Jenni Latva ja Piia Kleemola-Välimäki ovat ylpeitä laitoksensa flyygelistä. Konserttien järjestäjät voivat vuokrata sitä esiintyville pianisteilleen.
Äänimaisemakävelyä
Tänä vuonna näkyvyyttä ja kuuluvuutta on toteutettu kekseliäällä Feel Seinäjoki -äänimaisemakävelyreitillä Seinäjoen keskustassa. Sen voi kokea silloin kun haluaa omalla älypuhelimellaan. Pitää mennä Keskustorin liepeille kokemaan tämä paikkasidonnainen ääniteos, joka muuntuu samalla kun jatkaa kävelyä annetun reitin mukaisesti. Teoksen ovat luoneet eteläpohjalaiset äänen ja musiikin ammattilaiset. Taustalla soi myös kaupungin keskustan kuulokuvaa laajentava äänimaisema, joka on oma teoksensa. Teos juhlistaa Sibelius-Akatemian 30-vuotista taivalta Seinäjoella, ja se on koettavissa vuoden 2021 loppuun asti.
Kleemola-Välimäki on erityisen iloinen Sibelius-Akatemian toimitiloista uudessa Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa. Erityisesti kaunis ja hienosti soiva Hugo-sali antaa ylpeyden aihetta. Talo tosin valmistui harmittavasti juuri ennen koronapandemiaa, eikä mitään voinut yhtäkkiä järjestää. Nyt alkaa kalenteri olla mukavasti täynnä.
Nyt kun puolitoista vuotta on avajaisista kulunut, ryhdytään innolla rikastuttamaan Seinäjoen kulttuurielämää. Korona-aikana on täytynyt olla varovainen, ja niitä muutamia tilaisuuksia, joita on saatu kokea, ovat olleet yhteistyössä Taito Etelä-Pohjanmaan kanssa järjestetty käsityökonsertti sekä Seinäjoen Taidehallin Vintti-näyttelytilassa näyttelyn kanssa vuoropuhelua käyty konsertti. Syksyn ja alkutalven kohtuullisen runsas tarjonta näyttää jo olevan moninaisempi.
Tutustu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikön toimintaan täällä. Koe Feel Seinäjoki -äänimaisemakävelyreitti livenä tai etänä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Vireä kuvataide uhkaa kadota Etelä-Karjalasta – Lappeenrannan kulttuurin ”unelmavuosi” päättyy ikävissä tunnelmissa
KUVATAIDE | Pääkaupunkiseudun kohonneet näyttelykustannukset houkuttelevat taiteilijoita pitämään näyttelyitä muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, vaikka ostajia on vähemmän.
Allekirjoituksille loppukiri: Sakset seis! Suuri kulttuuriadressi sulkeutuu keskiviikkona 4.12.
ADRESSI | Kulttuuritoimitus kannustaa kaikkia loppukiriin, jotta kulttuurin leikkauksia vastustava Sakset seis! -adressi saa mahdollisimman paljon allekirjoituksia.
