Vehka Kurjenmiekka ja J.S. Meresmaa. Kuvat: Alina Häkkinen / Outi Puhakka

Mikko Saari, teksti

Tähtifantasia-palkinnon ehdokkaat vuodelle 2024 on julkistettu. Helsingin Science Fiction Seura ry:n jakama palkinto myönnetään edellisvuoden parhaalle Suomessa ilmestyneelle fantasiakirjalle.

Vuodesta 2007 asti jaettu palkinto on tieteiskirjallisuuspalkinto Tähtivaeltajan sisarpalkinto, joka perustettiin nostamaan esiin kirjallisesti kunnianhimoista ja monipuolista fantasiakirjallisuutta. Aluksi Tähtifantasia-palkintoa jaettiin vain käännöskirjoille, koska kotimaiselle fantasiakirjallisuudelle oli jo Kuvastaja-palkinto, mutta kotimaiset kirjat otettiin mukaan vuonna 2020.

Ehdokkaat

• Jorge Luis Borges: Kertomukset (suom. Anu Partanen, Teos)
• R. F. Kuang: Babel – Mystinen kertomus (Babel, suom. Helene Bützow, Teos)
• Vehka Kurjenmiekka: Kellopelisydän (Aula & Co)
• J. S. Meresmaa: Tytär hämärän, piika pimeän (Myllylahti)
• Gene Wolfe: Soturi sumussa (Soldier of the Mist, suom. Heikki Karjalainen, Moebius)

* *

Jorge Luis Borges: Kertomukset

Argentiinalainen Jorge Luis Borges (1899–1986) ei juuri esittelyjä kaipaa. Tämä ”kirjailijoiden kirjailija” on toiminut inspiraationa monelle ja siksi tämäkin kokoelma on todella ansaitusti Tähtifantasian ehdokaslistalla. Borgesin kertomuksia on aikaisemmin suomennettu jonkun verran, mutta Teoksen julkaisema Kertomukset sisältää kaikki Borgesin julkaistut kertomukset, Anu Partasen suomennoksina.

Kulttuuritoimituksen Mikko Lamberg piti suomennosta viime vuoden merkittävimpänä käännösjulkaisuna:

”Kenties juuri briljeeraus ärsytti tekijää itseään, koska se väistyy myöhemmissä kertomuksissa ja tilalle tulee edelleen tarkkaa mutta aikansa ottavaa, tunnelmallista kerrontaa. Borgesin vahvuus on kielen konstailemattomuus. Se yhdistyy mielikuvitukseen, joka on fantasmaattinen ja groteski.

Borgesin kieli on eleganttia ja etäistä. Hänen lauseensa ovat seikkaperäisiä ja joskus jopa kuivia. Hän kirjoittaa käyttäen pitkiä kappaleita, jotka korostavat kertomusten ”vanhahtavuutta”. Hän ei silti ole kylmä tai lukijalle vihamielinen.”

Kertomusten arvio Kulttuuritoimituksessa.

* *

R. F. Kuang: Babel – Mystinen kertomus

Kiinalaisamerikkalaisen R. F. Kuangin fantasiatiiliskivi vie lukijansa kuvitteelliseen Oxfordiin, jonka Kuninkaallinen kieliakatemia tunnetaan Babelina. Siellä koulitaan pienetä valiojoukkoa filologeja ja kääntäjiä, joiden taikavoimille perustuu koko brittiläinen imperiumi. Kääntäjät luovat eri kielten käännösvastineiden hienovaraisten merkityserojen päälle rakentuvaa taikuutta. Mikä eksoottisempi kieli, sitä parempi, ja siksi Oxfordiin raahataan myös kirjan päähenkilö Robin, Kiinasta lapsena pelastettu professorin kasvattilapsi.

Nebula- ja Locus-palkittu romaani käsittelee kolonialismia, imperialismia ja rasismia ankarasti, mutta näyttää myös kiehtovan ristiriidan siirtomaisten tulevien opiskelijoiden suhteessa Oxfordiin.

”Alussa on paljon maailman esittelyä ja opiskelun alkuvaiheita – Babel noudattaa paljolti tällaisen opiskelugenren ja dark academian peruskuvioita – mutta jo varhain Robinin opintojen ohelle tulee vähän tummempia sävyjä ja kun Kiinan ja Britannian välit alkavat kirjan puolenvälin jälkeen kiristyä, tarina ottaa uuden vaihteen ja käy todella kiinnostavaksi. Kuang on siis rakentanut kirjan oikein hyvin.”

Babelin arvio Kirjavinkeissä.

* *

Vehka Kurjenmiekka: Kellopelisydän

Instagramissa hurjaa suosiota saanut Kellopelisydän on monessa mukana olleen Vehka Kurjenmiekan yli kymmenen vuotta työn alla ollut esikoisromaani. Sen julkaiseminen sai tulvaportit avautumaan ja nyt Kurjenmiekalta on tulossa sekä jatkoa Kellopelisydämelle että muita kirjoja. Se on ilo se, sillä Kellopelisydän on erinomainen kirja. Sen lähin sukulainen on Ursula K. Le Guinin Maamerellä. Kurjenmiekan lanseeraama grimhygge-genre yhdistelee synkkiä tapahtumia maanläheiseen tavallisten asioiden tekemiseen: ruoanlaittoon, vaatteiden parsimiseen, banjon soittamiseen. Teoksen kieli on erittäin kaunista.

Tämä kirja kannattaa lukea, ei kuunnella, sillä se on kirjoitettu luettavaksi ja maisteltavaksi.

”Takakansi kertoo Kellopelisydämen olevan kirja ’mahdottomista valinnoista, muistamisesta ja toivosta, joka sitoo ihmiset toisiinsa’. Se on kaunis tiivistys kirjan teemoista. Muistaminen on iso kysymys, joka liittyy keskeisesti kellopelimurhaajiin. Kirja on myös täynnä salaisuuksia ja harhoja, ja Merenkehrän maailma taitaa myös olla jotenkin vähän vinksallaan tavalla, joka herättää lukijassa kysymyksiä. Moniin kysymyksiin ei vielä vastausta saada; maailmaan ihastuva lukija joutuu odottamaan jatko-osia, joita on tulossa.”

Kellopelisydämen arvio Kulttuuritoimituksessa.

* *

J. S. Meresmaa: Tytär hämärän, piika pimeän

Viime vuosina erittäin tuotteliaan ja laadultaan korkeatasoisen kirjoitusvireen löytänyt J. S. Meresmaa on kirjoittanut paljon lasten- ja nuortenkirjoja. Tytär hämärän, piika pimeän on luokitukseltaan nuortenkirja, mutta tähän tarinaan voivat surutta heittäytyä kaikki mielenkiintoisten fantasiamaailmojen ystävät. Lukija syöstään heti alusta pitäen omituiseen maailmaan, joka alkaa pikkuhiljaa aueta tarinan edetessä. Juonikin on kiinnostava; se tosin jää ikävästi kesken, mutta onneksi duologian päättävä Poika valkean, renki raudan ilmestyy pian.

”Maailmanrakennus on tässä romaanissa vahvaa. Meresmaa heittää lukijan sen verran syvään päätyyn, että fantasiamaailmoja vieroksuva lukija on varmasti ymmällään ja turhautunut erikoisten, selittämättömien nimien parissa. Jos lukija on kuitenkin sitä sorttia, joka nauttii, kun ensialkuun vieraalta vaikuttava fantasiamaailma paljastaa sääntöjään ja omaperäisyyksiään vähän kerrassaan, Tytär hämärän, piika pimeän on palkitsevaa ja miellyttävää luettavaa. Kirjan maailma on todella mielenkiintoinen ja omaperäinen.”

Tytär hämärän, piika pimeän -kirjan arvio Kirjavinkeissä.

* *

Gene Wolfe: Soturi sumussa

Vanhoista fantasiakirjallisuuden klassikoista tulee harvakseltaan uusia suomennoksia. Pienen Moebius-kustantamon julkaisema Gene Wolfen (1931–2019) Soturi sumussa on alun perin vuodelta 1986, sijoittuu antiikin Kreikkaan ja kertoo vammautuneesta palkkasoturista, joka muistaa vain edellisen päivän tapahtumat.

Kirjaa pidetään Wolfen parhaana, mikä on paljon sanottu, sillä Wolfe kirjoitti myös huikean Uuden auringon kirja -sarjan.

”Wolfen tuotantoa suosittelen aina luettavaksi ihmisille, jotka sanovat fantasiakirjallisuuden olevan yksinkertaisia seikkailukertomuksia. Soturi sumussa on kyllä seikkailukertomus, mutta Wolfen kirjoitustyyli uskaltaa haastaa lukijansa.”

Soturi sumussa -kirjan arvio Kirjavinkeissä.

* *

Kokeilevaa leikkisyyttä ja perinteistä maailmanrakentelua modernilla tavalla

Tähtifantasian ehdokasjoukosta Borges edustaa korkeakirjallisinta laitaa. Borgesin sentään yleisesti tunnustetaan toimineen paljon fantasiagenren parissa, vaikka häntä nobelistiksikin harkittiin useampaan kertaan.

Muut ehdokkaat ovat selvästi genrekirjailijoita. Sekä Kuang että Wolfe ovat keränneet fantasia- ja tieteiskirjallisuuden palkintoja, toki Babel oli myös The New York Timesin Best Seller -listan ykkösenä ilmestyessään. Wolfe oli kriitikoiden ja kirjailijoiden arvostama kirjailija, jota muun muassa Michael Swanwick kuvaili vuonna 2003 parhaaksi elossa olevaksi englanninkieliseksi kirjailijaksi.

Molemmat kotimaiset ehdokkaat ovat sinänsä perinteistä fantasiakirjallisuutta: molemmat ovat osa useampiosaista sarjaa ja kummassakin rakennetaan omintakeista fantasiamaailmaa, mutta samalla niissä on jotain modernia. Ajan henkeen sopii kirjojen tietty lempeys ja pehmeys. Konflikteja ei ratkaista vain taistelemalla ja ystävyyden ja rakkauden kuvaaminen on tärkeä osa teoksia.

Kattaus on joka tapauksessa hyvä. Olen lukenut ehdokkaista kolme ja jokainen lukemani on erinomainen. Borgesin kokoelman julkaiseminen on arvokas asia kotimaisen käännöskirjallisuuden kannalta ja Wolfen teoskin vaikuttaa oivalliselta ja pidän arvossa fantasiakirjallisuuden vanhojen klassikoiden suomentamista, vaikka se onkin usein epäkiitollista työtä, joka lankeaa Moebiuksen kaltaisten pienkustantamoiden tehtäväksi. Mikään näistä ei olisi pettymys voittajaksi.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat Tähtivaeltaja-lehden kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä sekä kirjabloggaaja Niina Tolonen.

Viime vuonna palkinnon voitti Jyrki Vainosen romaani Täytetyt (Aula & Co, 2022), palkinnon toisena kotimaisena voittajana. Vuonna 2020, kun palkinto avattiin kotimaisille kirjoille, voiton vei Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys (Siltala, 2019). Ennen Vainosta palkinto meni Susanna Clarken Piranesille (WSOY, 2021, suom. Helene Bützow). Kaikki voittajat ja ehdokkaat löydät Kirjavinkkien Tähtifantasia-arkistosta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua