Abdulrazak Gurnah. Kuva: Mark Pringle
KIRJALLISUUS | Tansanian Sansibarissa syntynyt Abdulrazak Gurnah sai tämän vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Einari Aaltonen kääntää Gurnahin uusimman teoksen Afterlives, joka ilmestyy Tammen Keltaisessa kirjastossa keväällä 2022 nimellä Loppuelämät.
”Loppuelämät tuo tarkalla ja mielenkiintoisella kuvauksella esiin ihmisten arjen ja luonteenpiirteet, ja erityisesti naisten aseman miesten hallitsemassa maailmassa.”
Petri Hänninen
Tammi on hankkinut käännösoikeudet vuoden 2021 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Abdulrazak Gurnahin (s. 1948) romaaniin Afterlives (Bloomsbury, 2020). Teoksen kääntää Einari Aaltonen, ja se julkaistaan Tammen Keltaisessa kirjastossa huhtikuussa 2022 nimellä Loppuelämät. Vuonna 1954 perustettu Keltainen kirjasto saa näin joukkoonsa jo 31. nobelistinsa.
Noin 300-sivuinen Afterlives eli Loppuelämät on Abdulrazak Gurnahin uusin romaani. Se kertoo tavallisista ihmisistä, jotka tempautuvat ensimmäisen maailmansodan pyörteisiin keskusvaltojen (käytännössä Saksa) ja ympärysvaltojen (Britannia, Belgia ja Portugali) ottaessa mittaa Afrikan herruudesta. Loppuelämät on mielenkiintoinen kurkistus suomalaisille harvemmin tuttuun ajankohtaan ja paikkaan. Teoksen keskiössä ovat paikalliset tavat ja kulttuuri, ja ihmiset vain ajelehtivat mahtavampien voimien lyödessä heidän ylitseen. Romaani tuo tarkalla ja mielenkiintoisella kuvauksella esiin ihmisten arjen ja luonteenpiirteet, ja erityisesti naisten aseman miesten hallitsemassa maailmassa.
Palkittu kääntäjä
Einari Aaltonen on kääntänyt muun muassa Tähtifantasia-palkinnon saaneet David Mitchellin Luukellot (Sammakko, 2018) sekä Samanta Schweblinin romaanin Houreuni (Like, 2018).
Aaltosen suomennos Roberto Bolañon romaanista 2666 (Sammakko, 2004) oli Agricola-palkintoehdokkaana vuonna 2016. Gaël Fayen romaanin suomennos Pienen pieni maa (Like, 2018) toi Aaltoselle Helsingin yliopiston Maurice de Coppet -käännöspalkinnon vuonna 2019.
Kaksinkertainen Booker-ehdokas
Abdulrazak Gurnahilta on julkaistu kymmenen romaania, joista Paradise (1994) sekä By the Sea (2001) ovat olleet Booker-ehdokkaina. Hän on Kentin yliopiston englannin kielen ja postkolonialistisen kirjallisuuden emeritusprofessori.
Gurnahia pidetään eritoten tansanialaisena kirjailijana, vaikka hän on muuttanut jo 18-vuotiaana Iso-Britanniaan, kirjoittaa englanniksi, ja hänen tyylinsä nojaa eurooppalaiseen kirjallisuusperinteeseen.
Loppuelämät voi ennakkotilata verkko- ja kirjakauppojen kautta hieman alle 45 euron hintaan. Myös Gurnahin alkukielisiä teoksia voi suositella, vaikka englanti ei olisikaan täydellisesti hallussa. Jouhevasti kirjoitetut teokset ovat sujuvaa kieltä, ja niitä löytyy myös kirjastoista.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Waltarin tunne-elämän kriisit heijastuivat klassikkokirjan hahmoihin – arviossa Panu Rajalan Sinuhen synty
KIRJAT | Sinuhen synty on peräti 45. Panu Rajalan teos. Mika Waltarin lisäksi Rajala on tutkinut monia muitakin kotimaisen kirjallisuuden mestareita, kuten Sillanpäätä, Leinoa, Kiantoa ja Meriluotoa.
Markku Henrikssonin Yhdysvallat on toista maata -teos on valitettavan ajankohtainen
KIRJAT | Harva on se hetki, jolloin Yhdysvallat ja sen nykyinen johto eivät ole uutisvyöryssä. Toisaalta tämä demokratia täytti hiljattain peräti 250 vuotta.
Bernal Díaz del Castillon kronikka Montezuman ja Tenochtitlánin tuhosta on yhä elävimpiä ja merkittävimpiä sota-asiakirjoja
ESSEE | Kronikka on erittäin mielenkiintoinen historiallisilta aspekteiltaan, ja lisäksi se kertoo historiankirjoittamisen yhä ajankohtaisista motiiveista.
Tarina rivien välistä – arviossa Marjo Katriina Saarisen Poispyyhityt rivit
KIRJAT | Poispyyhityt rivit vie matkalle Riikaan etsimään isomummun tarinaa, mutta muuttuu kolmen taiteilijan ihmissuhdevyyhdiksi ja älykkääksi kirjallisuuspohdinnaksi.