Mistä joudumme luopumaan? Työväenkirjallisuuden päivän teema osuu nykyiseen maailmantilanteeseen

Vuonna 2019 tapahtuma juhli kymmenvuotista taivaltaan täyden tuvan voimin. Kuvaaja: Pertti Salo

Päivi Vasara, teksti

Tampereen Työväenmuseo Werstaalla järjestettävän Työväenkirjallisuuden päivän (3.9.2022) teemana on tänä vuonna oikeus ja kohtuus.

– Emme voineet kuvitella marraskuussa, kun teema lyötiin lukkoon, kuinka ajankohtainen teemamme on juuri nyt energiakriisin ja sodan pyörteissä, sanoo Jussi Lahtinen, joka on mukana tapahtumaa järjestävässä työryhmässä.

Teema haastaa länsimäisen kulutuskeskeisen elämäntavan. Energiakriisin ja sodan vuoksi joudumme luopumaan jostain.

Luopumisesta on ilmestynyt tuoretta kaunokirjallisuutta. Siiri Enoranta, Emilia Kukkala ja Iida Rauma ovat teoksissaan sivunneet teemaa ja he ovat puhumassa tapahtuman keskustelutilaisuudessa.

Vuonna 2020 kirjallisuustapahtuma striimattiin ja paikalla sai olla koronarajoitustenmukainen yleisömäärä. Vuonna 2021 oli etätapahtuma. Kolme vuotta sitten tupa oli täynnä.

Viime vuosien striimauksien hyvä puoli on ollut se, että pääohjelmistosta on jäänyt tallenteet myöhempää katselua varten. Ne ovat tällä hetkelläkin katsottavissa tapahtuman Youtube-kanavalla.

Järjestäjillä on jännitettävää, löytääkö yleisö takaisin kolmen vuoden takaa. Tapahtuman luonteeseenkin kuuluu se, että se on ilmainen.

Millainen on tulevaisuus?

Kirjallisuustapahtuman teema oikeus ja kohtuus haluttiin peilata myös tulevaisuuteen. Keskustelemaan on kutsuttu Osmo Soininvaara ja Kari Enqvist. Soininvaara kutsuttiin, koska häneltä on julkaistu viime vuonna teos 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka. Kari Enqvist on puolestaan kosmologian profesuurinsa lisäksi tunnettu kolumnisti ja julkinen keskustelija.

Ennen kuin kukaan ehtii ihmetellä sitä, mitä vihreä-Soininvaara tekee tapahtumassa, sanottakoon, että kirjallisuustapahtumalla ei ole puoluepoliittista profiilia. Tietenkin haetaan myös raflaavuutta, tiukkaa keskustelua ja yritetään houkutella yleisöä paikalle.

–Voimme pyytää esiintyjiä, joista tiedämme, että heillä on sanottavaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Ketään ei yksiselitteisesti suljeta pois, Jussi Lahtinen sanoo.

Joskus on mietitty, että raflaavuuden nimissä voisi olla keskustelu, jossa olisi ideologisten vastapoolien edustajia.

Puheeksi otetaan 3.9. myös Venäjä.

Eittämättä yksi tapahtuman historian sykähdyttämmistä haastatteluista on tehty edesmenneen monitaituri Claes Anderssonin kanssa. Kuvaaja: Pertti Salo

Onko enää työläiskirjailijoita?

Tapahtumajärjestäjät haluavat nostaa esiin myös Aleksis Kiven, jonka kuolemasta on kulunut 150 vuotta. Oliko Aleksis Kivi ensimmäinen työläiskirjailija? Vai oliko hän kenties ensimmäinen pienyrittäjäkirjailija?

Suomessa on vahva työväenkirjallisuuden perinne, joka – tiettyjä katkoksia lukuun ottamatta – elää yhä.

– Tapahtumassa esiintyy Noora Vallinkoski, joka on kirjoittanut teoksen Koneen pelko. Siinä käsitellään (tieto)koneistumista 1900-luvun lopulla ja sitä, kuinka sen myötä ”perinteiseltä” työmieheltä viedään työ ja kunnia. Tämä voi olla sitä nykyajan työväenkirjallisuutta.

Viime vuosikymmenen aikana erityisesti Arto Salmista on pidetty työväenkirjailijana. Salmisen tuotannon aiheita ovat esimerkiksi viihdeteollisuus, tositelevisio, pätkätyöt ja köyhyys. Muita esimerkkejä ovat jo mainittu Noora Vallinkoski ja ideologisen työttömyyden tematiikalla kohahduttanut Ossi Nyman.

Vuonna 2019 historioitsija Jussi Jalonen piti esitelmää aiheesta ”Ayn Rand ja kapitalismin etiikka”. Kuvaaja: Milla Peltonen

Paljon ohjelmaa

Kirjallisuustapahtuman alkujuuret ovat 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulta. Tällöin joukko työväenjärjestöissä elämäntyönsä tehneitä eläkeläistä pohtivat ajatusta järjestää valtakunnallinen työväenkirjallisuuden päivä. Hanke esiteltiin lopulta Työväenmuseo Werstaalle, jossa asiasta innostuttiin.

Kirjallisuustapahtuman järjestää työryhmä. Se laatii pääohjelmiston. Lisäksi pienkustantamot ja yhdistykset tarjoavat teemaan sopivaa omaa ohjelmaansa, jota otetaan mukaan. Nämä toimivat näytteilleasettajina ja myyvät kirjoja. Yhdistykset esittelevät toimintaansa.

Tapahtuman FB-päivitysten kommenteissa pohditaan usein, miten jokin asia liittyy työväenluokkaan. Keskustelu on rakentavaa. Loppupäätelmä on se, että työväenluokkaan liittyy kaikki se mikä liittyy moderniin palkkatyöyhteiskuntaan. Monet teemat ovat niin yleisiä, että ne liittyvät jotakuinkin kaikkiin suomalaisiin.

Työväenmuseo Werstaalla Tampereen Finlaysonilla 3.9.2022. Tapahtumassa on kolme ohjelmasalia: auditorio, Bertel ja Työväentalo.

* *

Työväenkirjallisuuden päivä

Auditorio (Työväenmuseo Werstas, 1. krs)

11.45–13.00 LUOPUMISEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS JA VAIKEUS

• Miltä tuntuu jättää jotain tärkeää taakseen, luopua jostain tutusta ja turvallisesta? Milloin luopuminen keventää elämän taakkaa? Milloin se taas on kohtuuttoman vaikeaa? Mitä tapahtuu, kun luopuminen ei ole vapaaehtoista? Keskustelijoina luopumisen teemaa eri näkökulmista tuoreissa romaaneissaan tarkastelleet Siiri Enoranta, Emilia Kukkala ja Iida Rauma, vetäjänä Seppo Puttonen.

13.15–14.00 AMMATTINA KIRJAILIJA: PREKAARI, PIENYRITTÄJÄ ALEKSIS KIVI

• Aleksis Kiven kuolemasta tulee kuluneeksi tänä vuonna 150 vuotta. Kivi syntyi verrattain vaatimattomiin oloihin ja raivasi itsensä sääty-yhteiskunnan puristuksessa ylioppilaaksi sekä Suomen ensimmäiseksi ammattikirjailijaksi. Oliko kansalliskirjailijaksemme kuolemansa jälkeen nostettu Kivi myös Suomen ensimmäinen prekaarikirjailija – kirjallisella kentällä toiminut pienyrittäjä? Esitelmöitsijänä Sakari Katajamäki.

14.15–15.15 OIKEUS KIRJOITTAA – KIRJAILIJAN ETIIKKA NYT

• Kenestä ja mistä kirjailija saa kirjoittaa? Onko kirjailijan rooli ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin vai onko kirjailija muuttunut harmittomaksi viihdyttäjäksi? Kirjailijan muuttuvaa eettistä roolia pohtivat Marjo Katriina Saarinen, Raisa Jäntti ja Tiina Lehikoinen. Keskustelua vetää Carita Forsgren. (Järj. Pirkkalaiskirjailijat)

15.30–16.15 HAASTATELTAVANA TYÖVÄENKIRJAILIJA: NOORA VALLINKOSKI

• Noora Vallinkoski rikastutti suomalaista työväenkirjallisuutta jo debyyttiromaanillaan Perno Mega City (Atena 2018). Loppukesällä häneltä ilmestyy uusi teos Koneen pelko (Atena 2022). Kustantajan sanoin se on ”suuri romaani suuresta murroksesta, jossa tietokone panee työmiehen polvilleen.” Miltä suomalaisen työväenluokan nykyisyys näyttää automatisaation paineessa? Miten käy oikeuden ja kohtuuden? Haastattelu järjestetään etäyhteyksin saliin projisoituna. Haastattelijana Milla Peltonen.

16.30–17.45 VENÄJÄN IDEA JA TODELLISUUS: KESKUSTELUA TAPAUKSISTA SUOMI JA UKRAINA

• Miniseminaari Venäjän suhteesta naapurimaihin ja siitä ideologisesta pohjasta, joka Venäjän toimia ohjaa ja on ohjannut läpi historian. Miten olemme tulleet tähän tilanteeseen? Alustukset Aimo Ruusunen ja Pekka Lehtonen, puheenjohtajana Jussi Jalonen.
• 16.30–17.00: Mitä suomalaisten kaltoinkohtelu on merkinnyt meille historiassa, ja mitä se merkitsee nyt? (Ruusunen)
• 17.00–17.30: Miksi tähän on tultu? Venäjän idea Ukrainan sodan taustana. (Lehtonen)
• 17.30–17.45: Puheenjohtajan loppupuheenvuoro (Jalonen)

* *

Bertel (Työväenmuseo Werstas, 2. krs)

11.00–11.30 AVAJAISET

• Avajaispuhe ”Oikeus ja kohtuus”: oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori Jukka Kekkonen.
• ”Ajaton aforismi”: Samuli Parosen seura esittää vuoroluentana sikermän Samuli Parosen aforismeja.

11.45–12.15 RATAJÄTKÄT

• Kalle Kallio esittelee kirjaansa Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939 (SKS 2022). Oliko entisajan ratatyöntekijöiden kovassa arjessa juurikaan oikeutta ja kohtuutta? (Järj. Työväenmuseo Werstas)

12.15–12.45 ETÄOMAISHOITAJUUDEN HAASTEET

• Etäomaishoito on tänä päivänä osa sadantuhannen suomalaisen elämää, mutta etäomaishoitajat eivät saa yhteiskunnan tukia ja joutuvat helposti syrjäytetyiksi työelämästä. Tanja Litmanen kertoo todellisuuspohjaisesta romaanistaan Aina omanne (Warelia 2022), joka kuvaa etäomaishoitajan asemaa nyky-Suomessa. (Järj. Warelia)

13.00–13.40 OIKEUS HYVÄÄN KUOLEMAAN

• Aija Andersson kertoo runokokoelmastaan Eutanasia (Kulttuurivihkot 2022), joka kuvaa parantumattomasti sairaan viimeistä vuotta. Mitä merkitsee oikeus hyvään kuolemaan? Entä kuolemansairaan oikeus hyvään elämään? (Järj. Kulttuurivihkot)

13.40–14.00 POMPEJIN VIIMEISET PÄIVÄT / CRESCENS ON KOHTA VAPAA

• Pirjo Kotamäki esittelee ja lukee runoteostaan Pompeji (Kulttuurivihkot 2022), joka kuvaa pompejilaisten viimeisiä päiviä ennen Vesuviuksen purkausta. Roolirunoissa pääsevät ääneen myös naiset ja orjat – siis tavallinen työväki. (Järj. Kulttuurivihkot)

14.15–15.15 TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA: YLTÄKYLLÄINEN, ERIARVOINEN VAI MOLEMPIA?

• Mitä voimme odottaa tulevaisuudelta? Mikä vie Suomea – ja koko maapalloa – kohti parempaa? Mikä taas saa tulevaisuuden suhteen pessimistiseksi? Kaksi pitkän linjan julkista ajattelijaa pohtivat omista lähtökohdistaan sitä, mitä tuleva tuo tullessaan. Keskustelemassa Osmo Soininvaara ja Kari Enqvist.

15.30–16.00 VUOSIKIRJAN ESITTELY: VÄKI VOIMAKAS 35 – HENKINEN TYÖVÄKI

• Vuoden 2022 Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran Väki Voimakas -vuosikirja julkaistaan otsikolla Henkinen työväki. Teoksen artikkelit keskittyvät työväenliikkeen, sosialismin ja uskonnon kompleksiseen suhteeseen, mutta yksi artikkeleista tarkastelee myös musiikin asemaa Neuvostoliiton kulttuuripolitiikassa. Teosta esittelevät kirjan toimittajat Mikko Kemppainen ja Antti Harmainen. (Järj. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura)

16.15–16.45 TENHO: OPISKELIJAELÄMÄÄ 1990-LUVUN TAMPEREELLA

• Pulmu Kailamon ja Taru Kumara-Moision romaani Tenho (Enostone 2022) kertoo 1990-luvusta, varhaisista irc-yhteisöistä ja opiskelijaelämästä Tampereella. Haastattalijana Kalle Niinikangas. (Järj. Enostone)

16.45–17.15 LEENU, LIINU JA TIINU – RAJANSA RINNOILLAKIN

• Leena Sainion miniromaani Leenu, Liinu ja Tiinu – rajansa rinnoillakin (Enostone 2022) kertoo humoristisesti vakavasta aiheesta: elämästä kohtuuttoman isojen rintojen kanssa ja reduktioplastiasta. Ovatko liianisorintaiset syrjäytetty kansanosa? (Järj. Enostone)

* *

Työväentalo (Werstas, 2. krs)

12.00–12.30 ”KÖYHÄINKYLÄN KOHALA HYPPÄÄN KYYTISTÄ”

• Irene Piippola kertoo meän-kielisestä runokokoelmastaan Pesemättömät (Palladium 2022), joka kuvaa lestadiolaisuuden vaikutusta pohjoisen kylissä. Haastattelijana J. K. Ihalainen. (Järj. Palladium)

12.45–13.30 SADAN VUODEN TYÖTELIÄISYYS

• Millaiset näkemyserot erottivat kansankirjailijat työläiskirjailijoista, entä pienviljelijät työläisistä? Juha Drufva kertoo kirjastaan Sadan vuoden työteliäisyys – Kauppis-Heikin ja Eino Säisän proosan mielenmaisemissa (Atrain & Nord 2022). Haastattelijana Matti Ylipiessa. (Järj. Atrain & Nord)

13.45–14.15 KÄPYLÄN IDYLLI

• Jarno Mällisen Käpylän idylli (Enostone 2022) kuvaa elämää Helsingin Käpylässä 1970-luvun alkuvuosina, jolloin sotaveteraanit asuivat yhä metsissä kolinaa juoden ja saivat vain harvoin ymmärrystä osakseen. (Järj. Enostone)

14.30–15.00 METSÄ, MUISTATKO?

• Esko Kuusisto kertoo kuvin ja sanoin teoksestaan Metsäpoluilta poimittua (Seutu Kustannus 2021). Teos sisältää muistumia, pakinoita, raportteja ja esseitä maailman metsäpoluilta. (Järj. Seutu Kustannus)

15.15–16.15 PIRKKALAISKIRJAILIJOIDEN LitSLAM

• Pirkkalaiskirjailijat nousevat lavalle uutuusteostensa kanssa – läpileikkaus pirkanmaalaisten kirjailijoiden tuotantoon juuri nyt. LitSlamissa otteita uutuuskirjoistaan lukevat Harri István Mäki, Kirsti Kuronen, Riikka Palander, J.S. Meresmaa, Annika Eronen, Katariina Romppainen ja Carita Forsgren. Juontajana Asko Jaakonaho. (Järj. Pirkkalaiskirjailijat)

16.30–17.15 KIRJAJULKKARIT: JARMO TEINILÄN ISÄN ÄÄNI

• Jarmo Teinilän kuudes romaani Isän ääni (Warelia 2022) ilmestyy! Kustantajan sanoin teos on ”rikosromaani, jossa varastouskottava huumori ja vakava yhteiskuntakritiikki yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla.” Kirjan julkistamistilaisuudessa kirjailija kertoo uutukaisestaan, haastattelijana Laura Pitkänen. (Järj. Warelia)

Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Lisätietoa tapahtuman verkkosivuilta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua