Kuva: Emmi Kähkönen

Uskon vankasti, että kirjat ovat parhaita yksin hiljaisuudessa luettuina. Tässä mielessä Helsingin kirjamessut on helvetillinen kokemus: niin kuin joka vuosi uhmasin metrilakua, presidenttiä kuulemaan tungeksivia massoja sekä selittämättömästä syystä aina mukana olevaa sänkypatjaesittelyä. Uhma kannatti, ja tässä on keskusteluista poimimani tärpit lukulistalleni:

* *

1

Kaksi Emmaa keskusteli sisaruutta käsittelevistä kirjoistaan toisella messujen ruotsinkielisistä lavoista. Emma Ahlgrenin neljännessä kirjassa, neurokirjoakin käsittelevässä Ketussa (Schildts&Söderströms) tutkitaan kaksosten kautta, millaista on olla ihmisen ja muiden eläinten välissä. Emma Justinin Rekviem över en bror (Förlaget) on puolestaan sielunmessun muotoon kirjoitettu yhdenpäivän- tai oikeammin yhdenmuistotilaisuudenromaani kuolleesta veljestä ja perhemysteereistä.

2

Sarjakuvat saavat harvoin ansaitsemaansa huomiota muiden kirjojen rinnalla. Anu Kotilaisen Kaappistrategia (Sammakko) on omakohtainen sarjakuva seksuaalisen suuntautumisen muuttuvuudesta aikuisena. Käsittelyssä ovat niin lesbomyytit kuin sisäistetyn lesbofobian vahingollisuuskin. Sarjakuvataiteilija julkaisee taidettaan Instagram-tilillään [@kotilainenanu_art]: luvassa on tililtä tuttuja teräviä huomioita identiteeteistä ja yhteiskunnasta.

3

Ilahduttavinta kirjamessuilla on oppia asioita, joita ei koskaan ole edes ajatellut. Esimerkiksi: Turku on Suomen esoteriakeskittymä. Boris Branderin, Janne Bäckströmin ja Atte Huhtalan toimittamassa Salatieteiden Suomessa (Like) perehdytään niin okkultismiin kuin ufologiaankin Turussa, jonne ajatukset muualta ovat usein rantautuneet ensimmäisinä. Keskiajalta nykypäivään ulottuvassa kirjassa ei ole tarkoituksena naureskella foliohatuille, vaan salatieteisiin perehdytään historiallisten arkistojen ja aikalaishaastatteluiden kautta.

4

Runoilija Saila Susiluoto puhui Nuoren Voiman runolavalla mytologian käyttämisestä kirjoittamisessa ja sivusi niin myyttien monilähteisyyttä, niiden hyödyntämistä alt right -liikkeessä kuin feminististä lähestymistapaakin. Kiehtovaa, ja hyvä paikka aloittaa tarkempi tutustuminen on Susiluodon aiemmin tänä vuonna ilmestynyt Akheron (Otava): runot kiertyvät niin myyttisen kuin maanpäällisen Akheron-joen ympärille, ja niissä Persefone siirtyy tuonelasta lumituiskuiseen maailmaan. Kokoelman tarkoituksena on avautua lukijalle ilman syvempää tietoa mytologiasta, mutta

5

Niin ikään runolavalla ihastutti Heidi Iivarin suomeksi ja viroksi kirjoittama Meidän suvun miehet – Meie suguvõsa mehed (Enostone). Lavarunoilijanakin tunnetun Iivarin runoissa sykkii lämpö – ja jos teos onnistuu herättämään puoliksikaan niin paljon innostusta kuin haastattelijassa, Iivarin runoilijakollega Heli Laaksosessa, teos lupaa kerrassaan ilahduttavaa lukukokemusta.

Joka lukee kirjansa myös mieluiten hiljaa mutta haluaa päästä kuuntelemaan Alexander Stubbin kirjamieltymyksiä, paneelia kirjallisuuden tulevaisuudesta tai kansainvälisiä vieraita, kahden päälavan ohjelma on katsottavissa vuoden loppuun asti maksullisena Kirjamessujen videopalvelussa.

Anna Hollingsworth

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua