Anni Kytömäkeä haastatteli Siskotuulikki Toijonen. Kuva: Sari Harsu
KIRJALLISUUS | Mirabilis-romaanin tarina alkaa vuodesta 1865 ja päättyy 1930-luvulle. Kirjassa liikutaan aavoilla merillä, oudoilla saarilla ja Venäjän syrjäisissä kolkissa.
”Selitysten takana lymyää monesti ihmeellisyys.”
Sari Harsu, teksti
Anni Kytömäki kertoi Mirabilis-kirjastaan 21. syyskuuta Tampereen Akateemisessa kirjakaupassa. Siskotuulikki Toijonen haastatteli.
Mirabilis (Gummerus, 2024) on Kytömäen neljäs romaani. Sen päähenkilöt ovat taitovoimistelija Ella Juurela ja tiedemies Leonhard Stejneger, joka on Kytömäen romaanien päähenkilöistä ensimmäinen, joka on ollut olemassa myös todellisuudessa. Kirjailija halusi kokeilla, miltä tuntuu kirjoittaa oikeasti eläneestä ihmisestä, jonka kuvaamisessa pitää pysyä todellisuuden asettamien raamien sisällä.
Kipinä Tieteen Kuvalehdestä
Mirabilis lähti kehkeytymään muutama vuosi sitten – tai 1990-luvun puolivälissä, jolloin lukioikäinen Kytömäki luki Tieteen Kuvalehdestä jutun, jonka aihe jäi mieleen muhimaan.
Teoksessa seurataan tieteen etenemistä, mutta rinnalla kulkee myös inhimillinen taso. Tässä tasossa päästään muun muassa sirkuksen maailmaan.
Yksi teoksen kantavista lauseista ja ajatuksista on Tacituksen muinainen toteamus: ”Vain tähän asti, ja tämä tieto on varma, ulottuu maailma.”
Sittemmin tätäkin varmaa tietoa on kuitenkin jouduttu tarkistamaan.
Toinen tärkeä lause ja yksi kirjailijan omista suosikeista Mirabiliksessa on Leonhardin lausahdus: ”Maailma ei kaipaa vain selityksiä vaan myös jotain ihmeellistä.”
Anni Kytömäki on sitä mieltä, että tieto tai selitykset eivät poista maailmasta ihmeellisyyden tuntua esimerkiksi luonnon kauneuden äärellä.
– Selitysten takana lymyää monesti ihmeellisyys, hän sanoo.
Lajien tasa-arvoisuudesta ja ihmisen julmuudesta
Mirabiliksessä on sattumalta osin samoja teemoja ja henkilöitäkin kuin Iida Turpeisen Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon voittaneessa Elolliset-romaanissa. Kun Kytömäki kuuli Turpeisen romaanista, hän kiirehti lukemaan sen. Kirjailija totesi, että se ja hänen tekeillä oleva teoksensa eivät ole samanlaisia ja kyllä maailmaan tästäkin aiheesta tarinoita mahtuu.
Mirabilis-romaani viestii sekä lajien tasa-arvoisuudesta että ihmisten julmuudesta. Teoksessa korostuu myös luonnon voima. Anni Kytömäki puhuu luonnon kahtalaisuudesta: toisaalta luonto esitetään hauraana ja hoivaamista vaativana, mutta monesti luonto myös näyttää voimansa ja mahtavuutensa.
– Luonto perii velkansa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kirsi Kunnas kirjoitti yli 40 vuotta sitten nuoren Jounin vihkoon Lahden kirjailijakokouksessa uniikin lorun
LUKIJOILTA | Lukijoiden muistoissa nousevat esiin sekä Kirsi Kunnaksen kirjoittamat rakkaat runot että huumorintajuinen ja välitön ihminen runojen takana.
Jalmari Finne oli monen toimen mies ja elämä oli hänelle seikkailua – syntymästä nyt 150 vuotta
JUHLAVUOSI | Jalmari Finne syntyi 1874 eli hänen syntymästään tulee kuluneeksi tänä vuonna 150 vuotta. Kangasalan suuruuteen voi tutustua uudella sivustolla ja kirjaston näyttelyssä.
Sota Ukrainassa: Maxim Fedorov palaa pelottomasti toimittajaksi Kiovaan ja jatkaa kirjojen kirjoittamista
HENKILÖ | Maxim Fedorov on kiertänyt syksyn ajan Suomea erilaisissa kirjallisuustapahtumista ja saanut lahjaksi muun muassa Tampere-kalsarit, mutta nyt hän palaa töihinsä rauhattomaan Kiovaan.
Lukupäiväkirja 2024 – osa 11: Novellikokoelmia ja uutuusluetteloita
LUKEMINEN | Mikko Saari luki marraskuussa nipun romaaneja, useamman novellikokoelman ja vielä muutamia kevään kirjakuvastoja.
