Anni Kytömäkeä haastatteli Siskotuulikki Toijonen. Kuva: Sari Harsu
KIRJALLISUUS | Mirabilis-romaanin tarina alkaa vuodesta 1865 ja päättyy 1930-luvulle. Kirjassa liikutaan aavoilla merillä, oudoilla saarilla ja Venäjän syrjäisissä kolkissa.
”Selitysten takana lymyää monesti ihmeellisyys.”
Sari Harsu, teksti
Anni Kytömäki kertoi Mirabilis-kirjastaan 21. syyskuuta Tampereen Akateemisessa kirjakaupassa. Siskotuulikki Toijonen haastatteli.
Mirabilis (Gummerus, 2024) on Kytömäen neljäs romaani. Sen päähenkilöt ovat taitovoimistelija Ella Juurela ja tiedemies Leonhard Stejneger, joka on Kytömäen romaanien päähenkilöistä ensimmäinen, joka on ollut olemassa myös todellisuudessa. Kirjailija halusi kokeilla, miltä tuntuu kirjoittaa oikeasti eläneestä ihmisestä, jonka kuvaamisessa pitää pysyä todellisuuden asettamien raamien sisällä.
Kipinä Tieteen Kuvalehdestä
Mirabilis lähti kehkeytymään muutama vuosi sitten – tai 1990-luvun puolivälissä, jolloin lukioikäinen Kytömäki luki Tieteen Kuvalehdestä jutun, jonka aihe jäi mieleen muhimaan.
Teoksessa seurataan tieteen etenemistä, mutta rinnalla kulkee myös inhimillinen taso. Tässä tasossa päästään muun muassa sirkuksen maailmaan.
Yksi teoksen kantavista lauseista ja ajatuksista on Tacituksen muinainen toteamus: ”Vain tähän asti, ja tämä tieto on varma, ulottuu maailma.”
Sittemmin tätäkin varmaa tietoa on kuitenkin jouduttu tarkistamaan.
Toinen tärkeä lause ja yksi kirjailijan omista suosikeista Mirabiliksessa on Leonhardin lausahdus: ”Maailma ei kaipaa vain selityksiä vaan myös jotain ihmeellistä.”
Anni Kytömäki on sitä mieltä, että tieto tai selitykset eivät poista maailmasta ihmeellisyyden tuntua esimerkiksi luonnon kauneuden äärellä.
– Selitysten takana lymyää monesti ihmeellisyys, hän sanoo.
Lajien tasa-arvoisuudesta ja ihmisen julmuudesta
Mirabiliksessä on sattumalta osin samoja teemoja ja henkilöitäkin kuin Iida Turpeisen Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon voittaneessa Elolliset-romaanissa. Kun Kytömäki kuuli Turpeisen romaanista, hän kiirehti lukemaan sen. Kirjailija totesi, että se ja hänen tekeillä oleva teoksensa eivät ole samanlaisia ja kyllä maailmaan tästäkin aiheesta tarinoita mahtuu.
Mirabilis-romaani viestii sekä lajien tasa-arvoisuudesta että ihmisten julmuudesta. Teoksessa korostuu myös luonnon voima. Anni Kytömäki puhuu luonnon kahtalaisuudesta: toisaalta luonto esitetään hauraana ja hoivaamista vaativana, mutta monesti luonto myös näyttää voimansa ja mahtavuutensa.
– Luonto perii velkansa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Suomen myydyin lastenkirja, ihminen ja muunlajiset
KOLUMNI | Keitä olivat Niku, Lumikki, Vellamo ja Heppuli? Kuka osti Goljatti-kissan ja mistä? Kuka oli ”talonvahti paras”? Entä mihin kotieläimeen Suomen myydyin lastenkirja loppuu?
Mies, joka ei tavannut Juha Seppälää – Antti Hurskainen puolustaa kirjoittamisen arvoa kirjoittamalla
KIRJALLISUUS | Antti Hurskainen esittelee esseekokoelmassaan Juha Seppälän tuotannon keskeisiä teemoja. Hurskaisen missio on saada muutkin lukemaan arvostamansa kirjailijan teoksia.
Hyvä tietokirja – päivittäinen tarvekalu vai ylellinen menneen maailman turhake?
ESSEE | ”Kaikki markkinoille puskeutuva tavara ei ansaitse tulla kutsutuksi hyväksi tietokirjallisuudeksi, eikä osa edes tietokirjallisuudeksi”, Kari Heino kirjoittaa.
Lukupäiväkirja 2026 – osa 1: Vierailulla hotelli Hämärässä
LUKEMINEN | Mikko Saari on lukenut lastenkirjoja, scifiä, kauhua ja historiallisia romaaneja.