Kuvat: Aino Louhi
KUVAKIRJANURKKA | Aino Louhi lukee uusia ja vanhempia kuvakirjoja. Ensimmäisenä vuorossa viime vuonna ilmestynyt Sinä päivänä. Teoksen on kuvittanut Sanna Pelliccioni ja kirjoittanut Eppu Nuotio. Pelliccioni vastaa myös kirjan taitosta.
Sanna Pelliccioni ja Eppu Nuotio: Sinä Päivänä. S&S 2024.
Elokuussa 1989 kaksi miljoonaa ihmistä otti toisiaan kädestä ja muodosti ketjun Tallinasta Riikan kautta Vilnaan Baltian maiden itsenäisyyden puolesta. Tästä rauhanomaisesta mielenilmauksesta kertoo Sanna Pelliccionin ja Eppu Nuotion kuvakirja Sinä päivänä (S&S, 2024), joka soljuu kuin sävelmä koko mittansa läpi.
Kirja osoittaa hienosti kuinka teksti, kuvat ja kirjan taitto yhdessä kuljettavat tarinaa eteenpäin kohti sen lakipistettä, rauhaa ja maailmaa syleilevää kliimaksia.
Pelliccionin värikäs, pehmeänutuinen liitupiirrosjälki on yhtä aikaa tarkka ja pelkistetty, ilmava mutta tilansa täyttävä. Heleys sopii kuvaukseen päivästä, joka on täynnä valoa ja toivoa.
Pyöreäkulmainen, vähän vinksahtanut fontti punoutuu kuvien lomaan ja mukailee kertoja-lapsen ajatusten ääntä.
Kun kädet vihdoin tarttuvat toisiinsa ja mummu alkaa laulaa:
”Ei enää sotaa milloinkaan, ei sotaa milloinkaan, ei milloinkaan, ei milloinkaan”
…kylmät väreet kulkevat lukijan selkäpiissä. Vapauden ketjun tarina on voimakas ylistys niin rauhalle, rakkaudelle kuin kuvakirjataiteellekin.
Aino Louhi, teksti ja kuvat
Löydät sarjan muut osat täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Retoriikassa voi olla eroja, mutta Sanna Marin ja Tulenkantaja-voittaja Riina Tanskanen puhuvat samoista asioista
KOLUMNI | Tampereen Kirjafestarit on teosten suurhyöky, jonka pyörteissä voi iskeä ahdistus, Maarit Saarelainen kirjoittaa kolumnissaan.
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.