Kaseva vuodelta 1976 Iltatähti-ohjelman kuvauksissa. Kuva: Reijo Viitanen

Päivi Vasara, teksti

Kasevan treenikämppä oli Kalevassa Sammonkadulla asunto-osakeyhtiö Telehovin takapihalla. Jyrkät portaat veivät paikkaan, joka samalla oli bändin olohuone ja välillä lastentarhakin.

Kesällä keikoille lähdettiin Jokeloiden kesämökiltä Lempäälästä, ja siellä treenattiinkin. Jokeloiden kesäasunnolla olivat mukana lapset ja sisarukset.

Kasevan kulta-aika oli 1970-luvun puolessa välissä. 1980-luvulla muut musiikin tyylilajit ajoivat ohi ja bändi hiipui.

Hannu Linkola on juuri saanut valmiiksi tekstin Kaseva-kirjaansa. Marraskuun alussa hän oli pääkirjasto Metsossa keskustelutilaisuudessa, jossa oli mukana myös kasevalaisia. Sähköpostissa odottivat kustantajan kommentit kirjan tekstiin.

– Olen syntynyt vuonna 1978. Minulle Kaseva on ollut olemassa aina, koska se soi radiossa. Monet laulut tulivat tutuiksi jo ennen kuin tiesin kuka niitä esittää. Kaseva-nimen noteerasin oikeastaan vasta, kun sitä kysyttiin lapsuudenkotiini ostetussa Trivial Pursuit -pelissä.

Kaseva harjoittelee Meidän huoneessa -levyä varten tammikuussa 1982. Kuva: Jouko Järvisen kotialbumi

Kymmenen vuoden harkinta-aika

Kaseva palasi estradeille vuonna 2002. Samana vuonna Hannu Linkola alkoi kirjoittaa ensimmäisiä levyarvioitaan.

Vuonna 2012 hän teki Nuorgam-sivustolle artikkelin Suomipopin valkoiset helmet -juttusarjaan: Kasevan Joku jota rakastan oli biisivalinta.

– Sain mahdollisuuden haastatella laulun kirjoittanutta Mikko Jokelaa. Hänen tapansa puhua musiikista oli vaikuttavaa. Jokela muisti edelleen, mistä maisemista ja tunnelmista tuo laulu kumpusi 1970-luvulla. Halusin tietää enemmän ja kirjoittaa lisää. Meni kymmenen vuotta erilaisissa pätkätöissä ja miettiessä, kehtaanko kysyä haastatteluja. Kun kehtasin, bändi oli innolla mukana.

Kirja pohjaa haastatteluihin. Mukana aineistossa on aikalaisarvioita sekä lehtiartikkeleita, joita oli enimmäkseen maakuntalehdissä.

Haastatteluja Hannu Linkola sai tehdä rauhassa ja ajan kanssa vuoden verran, koska kirjahanke sai vuonna 2022 tukea Pirkanmaan Kulttuurirahastolta. Kaseva-aihe oli niin innostava, että hän sai myös Suomen tietokirjailijoiden apurahan ja tukea WSOY:n kirjallisuussäätiöltä.

Hannu Linkola haastatteli ajan kanssa Kasevaan liittyviä ihmisiä. Kuva on otettu pääkirjasto Metson musiikkiosastolla, kun hän valmistautui keskustelutilaisuuteen Kasevasta. Kuva: Päivi Vasara

Kasevaa on nyt kaikkialla

Hannu Linkola on päässyt tänä vuonna useammalle Kasevan nykykokoonpanon keikalle. Yhdelle hän otti mukaan äitinsä ja tyttärensä.

Hän ei ollut ainoa, sillä Kaseva saa liikkeelle kolmenkin sukupolven keikkayleisöä. Tätä ilmiötä on bändikin ihmetellyt. Suurin osa yleisöstä on niitä, jotka ovat nuoruudessaan kuunnelleet Kasevaa, sitten on Linkolan lailla nelikymppisiä ja jopa nuorisoa.

Keikalla nyky-Kaseva kuulosti Linkolan korvissa ihan oikealta.

– Nuorempi, 9-vuotias, tyttäreni sanoi keikan jälkeen: nyt ymmärrän isi vähän paremmin, miksi sinä pidät niin paljon Kasevan musiikista.

Tähtisumua ei leiskuteltu

Linkola asuu Helsingissä. Hänen puolisonsa on töissä Tampereen yliopistossa, ja tämän vuoksi Armonkalliolla on käytettävissä yksiö Tampereen tukikohtana. Kasevan historian selvittäminen on ollut Linkolalle myös tutustumista Tampereeseen.

– Kaseva on vahvasti Tamperetta. Täällä ovat sen muistot ja tärkeät paikat, kuten Kaleva ja Vehmainen. Mikko Jokela oli aikoinaan töissä pääkirjasto Metsossa ja Hervannan kirjastossa, Linkola kertoo.

– Kaseva eli omassa piirissään. Mitään markkinointikoneistoa ei ollut. Tämä saattoi olla myös bändin itsepäisyyttä. Tamperelaisille Kasevan jätkät olivat tuttuja pihoilta, kaduilta, baareista, kuka mistäkin. Mitään tähtisumua bändi ei koskaan ympärilleen rakentanut. Jalat olivat maassa ja aina oli aikaa jutella fanien kanssa.

Kalevan ikonisessa Myssy-ravintolassa lienee tanssinut stripteasenainen, josta yksi Kasevan hitti kertoo.

Kirjan kannen on suunnitellut Jussi Karjalainen. Veikko Lintisen ottamassa kuvassa Kaseva on Näsinneulan huipulla vuonna 1977.

Ensi vuonna esillä monessa

Tampereen ja Kasevan yhteiselo jatkuu tiiviinä myös ensi vuonna. Yhtye on esillä talvella aukeavassa Vapriikin Manserock-näyttelyssä.

Tavara-asemalla on huhtikuussa 2024 Kasevan 50-vuotisjuhlakeikka. Helppo veikata, että tupa on täynnä. Keikkaa seuraa kokonainen juhlakiertue.

– Ainakin rytmipohja on alkuperäinen, koska rumpali Nils Jokela ja basisti Jouko Järvinen ovat soittaneet yhdessä yli 50 vuotta. Mutta Kaseva ei ole pelkkää vanhan muistelua. Vaikka Kasevassa on 1970-luvun Tamperetta, sen musiikki ei rajaa muita pois.

Kasevan musiikissa yhdistyy musiikillinen kunnianhimoisuus ja samalla kotikutoisuus. Surumielisyys tuo suomalaisille samastumispintaa. Musiikki on huolella tehtyä ja melodiat kauniita.

– Kirjassa yritän välittää tämän Kasevan ainutkertaisuuden.

Tulevaisuus voi olla pitkä

Kaseva nousee nyt esiin yllättävissä yhteyksissä. Metso-kirjaston tilaisuudessa esiintyi Kaseva-vaikutteista ammentava indie-yhtye Amuri.

Pop-artisti Lauri Haav on tehnyt oman tulkintansa kappaleesta Tyhjää. Sama kappale on mukana Napapiirin sankarit -elokuvassa.

– Ennakoin pitkää tulevaisuutta Kasevan musiikille. Yleisöä riittää niin kauan kuin bändi jaksaa keikkailla. Ja lauluista syntyy uusia tulkintoja senkin jälkeen, kun yhtye aikanaan lopettaa.

Linkolaa viehättää Kasevassa myös 1960- ja 1970-luvun nostalgia. Kasevan juuret ovat Tampereen 1960-luvun nuorisomusiikissa. Asko Raivio ja Mikko Jokela soittivat 1960-luvulla bändissä The End. Toisin kuin nimi sanoo, se ei ollut loppu vaan alku. Basisti Jokke Järvisellä ja kitaristi Tapio Raumalla oli taustaa keikkailusta kitara- ja tanssiyhtyeiden kanssa.

Kun Kaseva löi lopulta läpi 1970-luvun puolivälissä, jäsenet olivat jo vanhoja ukkoja, liki kolmekymppisiä.

Kasevan paluu 2000-luvulla oli sattumien summaa. Rumpali Nipan (Nils Jokela) luona oli lakkiaiset, ja jollain oli kitara mukana. Syttyi idea, jos alettaisiin treenailla. Treenattiin kappaleita kuntoon ja bändin tekniset ”intendentit” Kari Sirén ja Ilkka Jutila kunnostivat ulkovajassa lojuneet äänentoistolaitteet.

Tullikamarin Klubilla oli koekeikka ja yleisöä jäi jonoon. Seuraavaksi varattiin koko Pakkahuone, ja sekin täyttyi. Comeback toimi orgaanisesti, koska tilausta oli paljon.

Kasevan nykyinen kokoonpano: Nils Jokela, Matti Mikkonen, Jouko Järvinen ja Tommi Kekoni. Kuva: Ari Uusinukari

Kirja etenee kronologisesti

Hannu Linkola kertoo saaneensa Kaseva-kirjaan mukaan suomalaisen musiikkimaailman elämänkaaren 1950-luvulta tähän päivään.

Kirja etenee kronologisesti. Mukana on bändin kaari ja suosion aaltoliike.

Jokelta Linkola sai bändin keikkalistan. Niistä hän teki kartan, missä ja miten monta kertaa Kaseva 1970-luvulla keikkaili. Pohjanmaa oli täynnä pisteitä. Yhteiskunnan rakennemuutoksesta kertoo se, että sittemmin tanssilavat kupsahtivat. 2000-luvulla keikat ovat pääosin kaupungeissa.

Hannu Linkolan kirja ilmestyy helmikuussa. Sen kustantaa Kustantamo S&S. Sama, joka julkaisi Linkolan aikaisemman teoksen, ruotsalaisesta Kent-yhtyeestä kertovan kirjat Du & jag Kent (2017). S&S on pieni, mutta laadukas kustantamo.

– Kaseva-kirja on sekä bändihistoriikki että sarja taiteilijoiden elämäkertoja. Minulla oli mahdollisuus jututtaa elossa olevia ajan kanssa. He saavat puhua kirjassa omalla äänellään. Sain myös tilaisuuden keskustella edesmenneiden Asko Raivion ja Tapio Rauman lähiomaisten kanssa.

Vuonna 1989 toinen Kasevan johtohahmoista Asko Raivio hukkui. Tapio Rauma kuoli syksyllä 2019.

– Olen yrittänyt tavoitella kirjassa Kasevan henkeä. Kaseva on suuri yhteisö, joka imaisee sisäänsä suvaitsevaisesti ja avoimesti uusia ihmisiä. Yksi viehättävyys Kasevan musiikissa lienee se, että se viittaa turvalliseen 1970-lukuun. Siinä on jotain kestävää. Kasevasta on tullut nykypäivän folklorea.

* *

Kaseva

• Nykyiset jäsenet: Mikko Jokela (12-kielinen akustinen kitara, ei keikkailevassa kokoonpanossa), Nils Jokela (rummut), Jouko Järvinen (sähköbasso, laulu), Tommi Kekoni (kitarat, laulu), Matthau Mikojan (12-kielinen kitara, laulu).
• Entiset jäsenet: Asko Raivio (kitara, laulu; kuoli 1989), Tapio Rauma (sähkökitara, laulu; kuoli 2019), Tapio Virtanen (sähkökitara 2003–2014).
• Albumit: Silloin kun (1974), Kun maailma elää (1976), Meidän huoneessa (1982), Tänään ja eilen (2017).
• Tunnetuimpia kappaleita: ”Striptease tanssija”, ”Vanha mies”, “Mari”, ”Tyhjää”, ”Kun maailma elää”, ”Pena”

Kasevan kevätkiertue alkaa 5.4.2024 Tampereen Tavara-asemalta ja jatkuu toukokuun puolelle. Keikkakalenteriin täältä.

* *

Kulttuurigaala lähestyy!

Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit kannustaa meitä kotisohvalta käsin Ylen suorassa lähetyksessä perjantaina 24.11.2023!

#kulttuurigaala #kulttuuri 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua