Katja Hirvonen. Kuva: Mikko Vattulainen
HENKILÖ | Katja Hirvonen alias Työviksen tyttö ei pelkästään harrasta teatteria, vaan se on hänelle elämäntapa. Musikaalit ovat hänen suuri rakkautensa.
”Insta-tililläni haluan pitää yhteyttä teatterinharrastajiin ja julistaa teatterin ilosanomaa. Ideana on kurkistaa katsomosta kulisseihin.”
Päivi Vasara, teksti
Mikko Vattulainen, kuvat
Katja Hirvonen käy teatterissa yhden–kahden esityksen viikkotahdilla. Joskus voi olla viikossa viisikin teatteri-iltaa.
Hänen teatterielämäntapansa alkoi joulukuussa 2008, kun hänen tätinsä ja äitinsä veivät hänet katsomaan Vuonna 85 -esitystä Tampereen Työväen Teatteriin. Tämä manserockmusikaali oli silloin mennyt jo kaksi vuotta, mutta Katja onnistui näkemään alkuperäisesityksen kerran.
– Huomasimme äidin kanssa radiota kuunnellessamme, että aloimme miettiä, että tämä tuttu biisi soi siinä ja siinä kohtauksessa. Asuin Turussa ja opiskelin vielä, mutta onnistuin silti näkemään Vuonna 85 Remix -version useita kertoja ennen Tampereelle muuttamista.
Innostuksen myötä Katja löysi Facebookista Vuonna 85 -faniryhmän ja tutustui muihin faneihin. Tiiviimmin hän tutustui Heidiin, jonka luona Tampereella hän sai yöpyä teatterissa käydessään.
Peräti 64 kertaa katsomossa
– Sami Hintsanen ja Jari Ahola tulivat tutuiksi näyttelijöiksi. Etenkin Jari Aholassa oli jotain vetoavaa. Näiden kahden perässä tuli kuljettua esityksestä toiseen.
Vuonna 85:n viimeisellä kaudella Katja oli siirtynyt opiskelemaan Tampereelle. Viimeisen puolen vuoden esitykset hän näki kaikki. Fani-ilmiö oli huomattu näyttämöllä, siitä tehtiin lehtijuttuja ja televisiohaastatteluja.
Katja Hirvonen näki Vuonna 85 -esityksen lisäosineen 64 kertaa.
Pyynikillä 1980-luvun musiikkiin perustuva Kuuma kesä ’85 meni kaksi kesää ja Katja oli katsomossa 32 kertaa.
Mauno isolle näyttämölle -kampanja
Sitten Mauno (Jari Ahola) otti TTT-Klubin lavan haltuun ja siitä alkoi Katjan Maunoon rakastuminen.
– Meitä oli neljä fania, jotka kävimme Klubilla tosi paljon. Voi sanoa, että se oli meille toinen olohuone.
Maunon Peppone -esityksen saaminen TTT:n Suurelle näyttämölle lähti ensin fanien vitsistä, mutta Katja, josta oli huomaamattaan tullut Jari Aholan fanikunnan puheenjohtaja, jäi miettimään asian edistämistä tosissaan.
– Jarin kanssa olimme tulleet ystäviksi. Hän on minulle tärkeä ihminen ja iso osa minun teatteriharrastustani. Hän on myös esikuvani siinä, että pitää uskoa unelmiinsa.
Katja alkoi tehdä töitä adressin eteen. Mutkia oli matkassa, mutta helposti saatiin 500 nimeä kasaan ja olisi saatu enemmänkin. Katja kävi kohteliaasti viemässä adressin silloiselle teatterinjohtajalle. Tuohon aikaan TTT:llä työskenteli myös Juhapekka Voutilainen, joka kiinnostui fani-ilmiöstä ja lähti edistämään asiaa toden teolla.
– TTT on ottanut fanit vastaan hyvin. Mauno saatiin suurelle näyttämölle ja se myi katsomon täyteen – monta kertaa.
Urheilutermein Mauno tuli ja voitti. Viimeiseen esitykseen fanit varasivat eturivin ja loppukiitoksissa jokainen nosti yhden sanan, mikä kokonaisuudessaan muodosti fanien yhteisen kiitoksen Jari Aholalle menneistä vuosista.
Katjalla oli lisäksi jännittävä tehtävä ojentaa Jari Aholalle fanien teettämä mestaruuspokaali, joka jäisi muistoksi. Se oli Katjalle hieno hetki, ja sitä se oli varmaankin myös Jari Aholalle.
Kuinka Katjasta tuli Työviksen tyttö
Työviksen tyttö -lempinimi sai alkunsa Jari Aholan Mauno-repliikistä: ”Mää oon aina ollu ja tuun aina olee Ilveksen mies”. Aholan Katjalle jättämässä Facebook-kommentissa se jatkojalostui muotoon: ”Sää oot aina ollut Työväen Teatterin tyttö.” Lopulta lempinimi muuttui nykyiseen muotoonsa Työviksen tyttö.
– Insta-tilini on Työviksen tyttö. Joku voi luulla, että olisin töissä TTT:llä, mutta en ole. Tulen mielelläni teatteriin joka paikkaan ja käynkin katsomassa esityksiä ympäri Suomen. Työviksellä ovat kuitenkin tämän elämäntapani alku ja juuret.
Työviksen tyttö -instatili täytti juuri vuoden. Tilin tarkoitus on tarjota näkymiä katsomosta kulisseihin. Viime viikolla Työviksen tyttö haastatteli näyttelijä Helena Rängmania. Pääasiassa haastatellut ovat olleet näyttelijöitä, mutta kirjoa on tarkoitus laajentaa.
– Tili sai alkunsa, kun korona sulki teatterit. Se oli ollut elämäntapani, ja nyt en enää nähnyt niitä ihmisiä viikoittain. Haluan pitää yhteyttä muihin teatteriin viehättyneisiin. Livehaastatteluja kypsyttelin aluksi pidempään, jotta sain niille toimivan rungon. Edelleen livehaastattelujen tekeminen jännittää ja se kertoo siitä, miten tärkeäksi asian koen.
Viikossa ainakin kerran teatteriin
Viime kesänä Katja Hirvonen näki 16 eri kesäteatteriesitystä ja jotkut useamman kerran.
Talvella hän käy teatterissa ainakin kerran viikossa, mutta voi olla viiden esityksen putkiakin. Yksi tuleva putki on Momentum 1900, Anastasia, Paljon melua pizzasta ja Turussa kaksi kertaa Vanhat Pojat.
Leipätöikseen Katja on varhaiskasvattaja. Hänestä olisi hienoa, jos hän voisi tehdä töitä varhaiskasvatuksen ja teatterin koordinaattorina.
– Voisin esimerkiksi pitää työpajoja, joissa tehtäisiin päiväkoti-ikäisille teatteria tutuksi. Lapsilta saa hyvää ja suoraa palautetta.
Jutun kirjoittaja on saanut tukea Pirkanmaan Kulttuurirahastolta.
* *
10 syksyn esitystä, jotka pitää nähdä
Näitä Katja Hirvonen suosittelee. Esitykset eivät ole tärkeysjärjestyksessä.
Tää on ihan perheestä (TTT)
- Aholan pariskunnalta voi odottaa laatukamaa. Turkulaisvahvistus takaa sen, ettei esitys voi olla huono. Teoksen ohjaaja-dramaturgina toimii Petra Aholan isosisko Minna-Stiina Saaristo.
Momentum 1900 (TTT)
- Musikaalit ovat suuri rakkauteni. Näin harjoitukset ja ihastuin. Kun musikaalitrio Salo–Peltola–Kontu pääsee yhdistämään voimansa, niin siinä luodaan uutta tähteä suomalaisten kantaesitysmusikaalien taivaalle. Lavastuksen taituroi Hannu Lindholm.
Berliinin taivaan alla (TTT)
- En ole nähnyt elokuvaa, mutta olen nähnyt keväällä ennakkoesityksen. Tässä ajassa tämä esitys antaa lohtua. Vaikka ei uskoisi yliluonnollisiin asioihin, niin tulee tunne, että joku meitä täällä ohjaa ja pitää meistä huolta.
Anastasia (Tampereen Teatteri)
- Musikaali, jonka ohjaa Samuel Harjanne ja jossa näyttelee tuttuja nimiä Kinky Boots -musikaalista, muun muassa Petrus Kähkönen. Ysärilapsena uskon Disney-musikaalin ihastuttavan.
Vanhoja poikia (Kiertueteatteri)
- Sydämeen käyvä esitys, sillä elin lapsuuteni Junnu Vainion kappaleita kuunnellen. Esillä on suomalaisen miehen herkkä puoli, joka usein jää jurouden takia piiloon, mutaa nauraakin saa ja paljon.
Hobitti (Turun kaupunginteatteri)
- Ensi-ilta on jo ollut, mutta esitys menee vielä puoli vuotta. Jos ei ole nähnyt Tarua sormusten herrasta, tämä kannattaa katsoa paitsi taianomaisen lavastuksen myös Bilbo Reppulin (Teemu Aromaa) ja Klonkun (Miska Kaukonen) vuoksi. Esitys irrottaa arjesta ja johdattaa seikkailuun.
Myrskyluodon Maija (Kouvolan kaupunginteatteri)
- Olen aina halunnut nähdä kyseisen musikaalin, sen musiikki on kaunista. Saimme äidin kanssa lahjakortin Kouvolaan, joten saamme hyvän syyn tehdä retken kauemmas.
Lari Halme – (Melkein) kaikki minusta (Palatsiteatteri)
- Jos Lari Halme kykenee samanlaiseen suoritukseen kuin Tuulensuun Palatsin esityksessä Ihan kusessa, niin tämän on oltava loistava. Lari Halmeella on pokkaa ja kykyä nauraa itselleen.
Evita (Porin kaupunginteatteri)
- Olen nähnyt Työviksen Evitan ja pidän musikaalista ja sen upeista kappaleista kovasti. Kivaa nähdä tuttu esitys toisen teatterin versiona.
Priscilla (Helsingin kaupunginteatteri)
- Olen nähnyt kerran, ja toiseen näytökseen on jo liput varattu. Tämä esitys tarjoaa hyvät bileet discohittien tahtiin. Ajankohtaista pohdintaa siitä, kuinka kaikkien pitäisi saada olla sellaisia kuin ovat.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
”Sormus ei kuulu kenellekään”, sanoo Tampere-talon Ison saliin palaavan Taru Sormusten herrasta -näytelmän ohjaaja Mikko Kanninen
HENKILÖ | Tampereen Teatterin johtajan Mikko Kannisen mukaan draaman kaaret olivat J. R. R. Tolkienille sivuseikka. Siksi juuri yksityiskohtien on oltava hänen ohjauksessaan tarkalleen oikein ja kirjan hengen mukaisesti.
”Kutsukaa meidät kahville!” – Kirsi Kunnas esitti mutkattoman toiveen, joka johti elinikäiseen ystävyyteen
HENKILÖ | Millaista oli kirjoittaa Kirsi Kunnaksesta? Kirjallisuuden professori (emerita) Leena Kirstinä tutustui Kunnakseen 1970-luvulla ja kirjoitti hänestä neljäkymmentä vuotta myöhemmin.