Yannick Lahti asuu Bolognassa, jonka yliopisto on länsimaiden vanhin. Kuva: Ismo Alhoniemi
HENKILÖ | Sanoja populismi ja populisti käytetään kaikkialla vääriin, väittää Yannick Lahti, jonka Matti Mörttisen kanssa kirjoittama tietokirja Populismin anatomia kuuluu kevään puhutuimpiin.
”Populismi on eri asia kuin politiikan popularisointi.”
Ismo Alhoniemi
Kevään puhutuimman poliittisen kirjan Populismin anatomian (Into, 2023) julkaiseminen syntyi Yannick Lahden päässä hänen tehdessään tohtorin väitöskirjaansa Bolognan yliopistoon. Lahti väitteli tohtoriksi viime vuonna eurooppalaisesta populismista.
Lahti asuu Bolognassa ja työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Lahdesta on tullut suosittu populismin asiantuntija.
Väitöskirjan valmistumisen aikana Lahti pohti, että ”olisi kiva kirjoittaa ajankohtaisesta aiheesta, jota luettaisiin myös akateemisen maailman ulkopuolella”. Kirjan toiseen kirjoittajaan, tietokirjailija-toimittaja Matti Mörttiseen Yannick oli tutustunut Mörttisen ollessa Aamulehden artikkelitoimituksen päällikkönä.
Kaksikon kirja on saanut suuren suosion ja julkisuuden, sillä aihe on ollut politiikan tekemisen keskiössä ja ihmisten huulilla niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin jo pitkään. Populismi heijastuu hyvin pitkälle henkilöihin. Lahden mielestä sanasta populismi ei voi välttyä, mutta hyvin usein sanaa käytetään väärin.
– Sanoja populismi ja populisti käytetään kaikkialla vääriin. Kaikki ei ole populismia eikä poliitikko, joka ottaa selfiekuvia tai esiintyy Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa ole automaattisesti populisti. Populismi on eri asia kuin politiikan popularisointi, mikä on poliitikoille hyvin tyypillistä, Lahti sanoo.
Populismissa on kysymys ”meistä” ja ”heistä”. Yhteiskunta jakaantuu meihin ja heihin ja meillä on aina suurempi arvo. Yhteiskunnan jakaantuminen käy hyvin selväksi populistin puheissa ja ajatuksissa.
– Me-ihmiset määrittelevät itsensä ylempiarvoisiksi heihin nähden, Lahti kiteyttää.
Puhe muuttuu populistiseksi vaatimuksia perustellessa
Keskustelu suomalaisesta populismista sai uusia kierroksia eduskuntavaalien tuloksesta ja perussuomalaisten noustua hallitukseen.
Lahden mielestä esimerkiksi puheet polttoaineen hinnan alentamisesta ja nykyistä vahvempien oluiden tuomisesta elintarvikeosastoille eivät ole populismia, vaikka populisti näin sanoisikin. Populismiksi puheet muuttunut siinä vaiheessa, kun vaatimuksia perustellaan. ”Jotta me suomalaiset saisimme parempaa suomalaisten maitoa”, ”jotta meillä oikeilla suomalaisilla olisi hyvä olla”.
– Populisti tuo puheisiinsa kansallismielisen identiteetin. Huonoksi puheet muuttuvat, jos puhuja poissulkee kaiken sen, mikä ei ole suomalaista. Kuka saa määritellä, kuka on osa kansaa tai kuka on osa meitä ja kuka ei?
– Esimerkiksi puhe polttoaineen hinnan laskemisesta on kansan kosiskelua, mitä politiikka on aina. Antti Rinteen vappusatanen ei ollut populismia vaan kalastelua. Ei Rinne jakanut kansaa ”meihin” ja ”heihin”, Lahti sanoo.
”Populisti tuo puheisiinsa kansallismielisen identiteetin”, Yannick Lahti sanoo. Kuva: Ismo Alhoniemi
Maahanmuuttopolitiikka otti uuden suunnan
Vastaavasti Petteri Orpon agenda laittaa Suomi kuntoon on hänen poliittinen näkemyksensä, mutta Lahden mukaan hän ei varsinaisesti sulje ihmisiä kansan ulkopuolelle.
– Tämä on politiikan tekemisen ja populistin ero. Orpo ei ole populisti, Lahti huomauttaa.
Perussuomalaisten hallituskelpoisuuden myötä suomalainen maahanmuuttopolitiikka on ottanut uutta suunnan. Lahden mukaan kaikki muut kuin populistipuolueet tekevät virheen antaessaan populistien määritellä, mikä on maahaanmuuttoa.
– Se, millä poliittisia avauksia tai tekoja perustellaan kertoo sen, ovatko puheet populismia vai eivät. Kyllähän muutkin voivat vaatia tiukennuksia, löyhennyksiä, tarkennuksia maahanmuuttopolitiikkaan, mutta eivät puheet itsessään tarkoita populismia vaan se, millä näitä puheita perustellaan, Lahti muistuttaa.
Populismi on tullut jäädäkseen
Eurooppalainen populismin voi Lahden mukaan hyvin ja sillä on vakaa kannatus.
– Maailmanlaajuisesti populismi on tullut jäädäkseen. Täällä Italiassa mielenkiinto kohdistuu hiljattain kuolleen Silvio Berlusconi Forza Italia -puolueeseen, joka monen arvostetun tutkijan mielestä ei ollut oikea puolue vaan yhden miehen puolue, Lahti sanoo.
Populismi on aina myös henkilöitynyt. Veikko Vennamo oli oman aikansa populisti, nyt Timo Soini, Jussi Halla-aho ja Riikka Purra. Italiassa Silvio Berlusconi ja Matteo Salvini, Ranskassa Marine Le Pen. Yhdysvalloissa Donald Trump ja Iso-Britanniassa Boris Johnson.
Lue Pauli Välimäen kirjoittama arvio Populismin anatomiasta täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
”Sormus ei kuulu kenellekään”, sanoo Tampere-talon Ison saliin palaavan Taru Sormusten herrasta -näytelmän ohjaaja Mikko Kanninen
HENKILÖ | Tampereen Teatterin johtajan Mikko Kannisen mukaan draaman kaaret olivat J. R. R. Tolkienille sivuseikka. Siksi juuri yksityiskohtien on oltava hänen ohjauksessaan tarkalleen oikein ja kirjan hengen mukaisesti.
”Kutsukaa meidät kahville!” – Kirsi Kunnas esitti mutkattoman toiveen, joka johti elinikäiseen ystävyyteen
HENKILÖ | Millaista oli kirjoittaa Kirsi Kunnaksesta? Kirjallisuuden professori (emerita) Leena Kirstinä tutustui Kunnakseen 1970-luvulla ja kirjoitti hänestä neljäkymmentä vuotta myöhemmin.
