Suomentaja Kersti Juvan mukaan kaunokirjallisuuden kääntämisessä tärkeintä on palvella lukijaa

Suomentaja Kersti Juva. Kuva: Kersti Juva

Kikka Holmberg, teksti

Suomentaja Kersti Juva viettää kuluvana vuonna 50-vuotistaiteilijajuhlaansa. Hänen yhdessä Kristiina Rikmanin kanssa kääntämänsä Robert van Gulikin Chinese Gold Murders (1959) ilmestyi suomeksi vuonna 1972 nimellä Kiinalaiset kultamurhat. Seuraavana vuonna julkaistiin ensimmäinen osa Juvan yhteistyössä Eila Pennasen kanssa suomentamasta J. R. R. Tolkienin Taru Sormusten herrasta -trilogiasta. Mittavan kääntäjänuransa lisäksi Juva on julkaissut lukuisia artikkeleita ja kirjoittanut kaksi tietokirjaa: Löytöretki suomeen (SKS, 2019) ja Tolkienin tulkkina. (SKS, 2021).

Kersti Juva kertoo päätyneensä kääntäjäksi sattumalta. Opiskellessaan Helsingin yliopistossa hän tutustui Eila Pennaseen ja osallistui opiskelukaverinsa Kristiina Rikmanin kanssa tämän pitämälle suomentamisen kurssille.

– Se napsahti kyllä ihan heti, vaikken ollut tullut ajatelleeksi sellaista mahdollisuutta, että ryhtyisin suomentajaksi, Juva muistelee.

Kaksi ensimmäistä osaa Taru Sormusten Herrasta -trilogiasta Juva käänsi sujuvassa yhteistyössä Eila Pennasen kanssa.

– Käänsin ja lähetin Eilalle liuskoja ja Eila korjaili niitä. Sitten tapasimme ja kävimme niitä läpi. Kaikki pohjasi minun tekstiini, ja Eilan työ oli hyvin lähellä toimittajan työtä, paitsi, että hän teki enemmän korjauksia kuin toimittajat koskaan tekevät. Hän siis editoi käännöstäni, kylläkin erittäin raskaalla kädellä.

Tolkienin trilogian jälkeen Juva on suomentanut kymmeniä romaaneja, näytelmiä ja kuunnelmia, ja hän työskentelee edelleen aktiivisesti. Löytöretki suomeen ja Tolkienin tulkkina -tietokirjojen välissä hän suomensi Jane Austenin klassikon Järki ja tunteet (Sense and Sensibility), joka ilmestyi Teoksen kustantamana vuonna 2020.

– Nyt käyn läpi Sormusten herran vanhaa käännöstä ja sen jälkeen käyn jälleen käsiksi Jane Austeniin. Teen edelleen töitä, mutten suostu mihinkään kamaliin deadlineihin, vaan teen semmoista, mikä minua huvittaa ja siinä aikataulussa kuin minua huvittaa. Odotan innostuneena sitä päivää, jolloin voisin kestää elämää ilman työtä, Juva nauraa.

* *

Juvan mukaan kirjoittaminen ja lukeminen kietoutuvat yhteen.

– Jos sitä ei tajua, niin ei voi kääntää. Tyypillistä on, että ollaan rähmällään vieraan kielen edessä ja luullaan, että siellä on jotain ihmeellistä, jota ei voi sanoa suomeksi. Ei luoteta siihen, että kaiken voi sanoa yhtä hienosti myös suomeksi.

Kieli ei ole mikään kieliopin sääntöjen ja sanaston kokoama järjestelmä, Juva korostaa.

– Ihmiset, jotka puhuvat kieltä, luovat sen, ja kieli omaksutaan kanssakäymisessä. Lapset omaksuvat sen vanhemmiltaan puhumalla ja kuuntelemalla, ja se puhuminen ja kuunteleminen on se kieli. Kun on puhuja puhujien joukossa jollain kielellä, osaa puhua samaa asiaa myös omalla kielellään.

– Luulen, että vaikeinta kääntämisessä on ymmärtäminen ja omalla kielellä soittaminen. Vaikeinta on päästä sisään siihen, mitä alkuteksti on syönyt, sillä kun sen on todella sisäistänyt, sitä ei voi analysoida, vaan sen täytyy vain antaa tapahtua. Kaunokirjallisuuden kääntämisessä tärkeintä on palvella lukijaa; antaa lukijalle se lahja, että tuo hänelle sen alkuperäisen kirjan uutena ja ymmärrettävänä, ja että tekee sen hyvin, Juva kiteyttää.

* *

Myös romaania kääntäessä lukeminen ja kirjoittaminen kulkevat käsikkäin.

– Luen kirjan yleensä kerran ja sitten alan kääntää ensimmäiseltä sivulta. Ensimmäinen käännöskerta on ihan raakatekstiä, tajunnanvirtaa, ja itse asiassa siinä vaiheessa vasta oikeastaan luen sen kirjan. Ensimmäinen raakakäännöksen tekeminen on siis enemmän lukemista kuin kirjoittamista, Juva kuvailee.

– Sen jälkeen alan editoida tekstiä. Se on vaihe, joka vie ihan yhtä kauan kuin raakakäännöksen tekeminen: viilaan ja viilaan enkä päästä kappaletta käsistäni ennen kuin se mielestäni on niin kuin sen pitää olla.

Juvan mukaan parasta työaikaa on yö.

– Aamulla kaikki edellisen päivän ongelmat ovat ratkenneet. Se kuvaa sitä, että työtä ei tehdä pelkästään tietoisesti. Kirjaa ei saa analysoida liikaa.

– Kun saa kappaleen ajatuksen ja sen kuljetuksen toimimaan äänteellisesti, rytmisesti ja sisällöllisesti niin, että se on just eikä melkein, se on mieletön fiilis. En saa kääntämistä lopetettua, koska ne vaiheet ovat niin palkitsevia. Siinä on saavutuksen tunne.

Romaanien lisäksi Juva on suomentanut näytelmiä ja kuunnelmia.

– Dialogin kääntäminen on aina ollut vahvuuteni. Nyt, kun käyn läpi Sormusten herran käännöstä, huomaan, että vähiten ongelmia on dialogissa. Aloittaessani suomentamisen näytelmissä puhuttiin yleiskieltä, mutta se on muuttunut pikku hiljaa niin, että nykyään sekä näytelmissä että kuunnelmissa käytäntö on aika puhekielistä.

Puheen illuusion luominen on olennaista.

– On tärkeää, että kieli pysyttelee tarpeeksi neutraalina, mutta antaa vahvan puheen tunnun, Juva muistuttaa.

Kersti Juva viettää kuluvana vuonna 50-vuotistaiteilijajuhlaansa. Kuva: Kersti Juva

Kersti Juvan rakkain käännöstyö on Laurence Sternen Tristram Shandy – elämä ja mielipiteet.

– En ole koskaan tehnyt pitkiä työpäiviä, mutta Tristramia tein aika lailla pähkähulluna, koska olin päättänyt, että se valmistuu 50-vuotispäiväkseni, Juva kertoo.

– Tristram Shandy on 1700-luvun puolivälissä kirjoitettu täysin hulvaton, tolkuton teos, joka on aika tuhma ja jossa ei ole mitään juonta. Jo 1800-luvulla Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sanoi, että se pitäisi kääntää, mutta sitä ei ole aiemmin käännetty, sillä sitä pidettiin täysin mahdottomana. Mahdoton se olikin, mutta minä vaan käänsin. Se oli hirveän hauskaa, vaikka se oli kaikista vaikein käännettävä eikä mikään tullut ensiyrittämällä.

– Joka kerta kun aloitan työn, sanon, että nyt tästä ei tule mitään. Siihen vaimoni aina toteaa, että en ole aloittanut yhtään ainoaa kirjaa sanomatta niin. Työ vaatii puskemista, intohimoa ja hellittämättömyyttä. Ei saa luovuttaa ennen kuin lopputulos on sellainen, että se kelpaa itselle.

* *

Suomentajan työtä ei Suomessa tunnuta ymmärrettävän ja arvostettavan. Suomentajaa ei aina mainita kirja-arvosteluissakaan, vaikka kääntäjä on kirjan toinen tekijä.

– Työn arvostus ja näkyvyys on henkisen jaksamisen kannalta tärkeää. On tekijänoikeusrikkomus, jos suomentajan nimeä ei mainita ingressissä. Kääntäjä on kirjoittanut ihan jokaisen sanan siitä kirjasta, se on hänen kirjoittamansa kirja ihan kokonaan, Juva muistuttaa.

– Sitten YLE alkaa lukea Lukulampussa sata vuotta vanhaa käännöstä Jane Austenin Ylpeydestä ja ennakkoluulosta, jonka käänsin nykylukijalle – mutkia oikomatta – kymmenen vuotta sitten. ”Viehättävä” mutta itse asiassa vaikeatajuinen ja virheitä vilisevä vanha käännös itse asiassa vieraannuttaa kuulijaa, ei suinkaan lähennä. Ja kaikki vain siksi ettei tarvitsisi maksaa tekijänoikeusmaksuja, Juva huokaa viitaten Yle Radio 1:n Lukulamppu-ohjelmaan, jossa kuluvana syksynä luetaan O. A. Joutsenen vuonna 1922 julkaistua Austen-käännöstä.

Suomentajat lukijoiden luo -hanke vieraili 170 kirjastossa kertomassa suomentajan työstä. Kuva: Markku Heikkilä / Suomen Yrityskuvaus

Juva oli aktiivisesti mukana Koneen Säätiön rahoittamassa Suomentajat lukijoiden luo -hankkeessa, joka jalkautti suomentajat kirjastoihin kertomaan työstään ja esittelemään suomentamiaan teoksia. Hankkeen lähtökohtana oli korostaa, että suomenkielisestä kirjallisuudesta puolet on käännettyä.

Koronapandemia muutti hankkeen suunnitelmia ensimmäisen, hyvin sujuneen vuoden jälkeen, ja osa kirjastovierailuista jäi toteutumatta. Vierailuja ehti kuitenkin olla 170 kirjastossa. Keväällä 2021 hankkeen tiimoilta kuvattiin yhteistyössä Kirjastokaistan kanssa sarja videoita, joissa kääntäjät keskustelevat keskenään suomentamista valottavista aiheista. Videot ovat edelleen katsottavissa Yle Areenassa ja Kirjastokaistan verkkosivuilla.

– Hanke ylitti kaikki meidän odotuksemme. Tämä pieni projekti on ollut isointa, mitä koskaan on tehty kääntäjien näkyvyydelle. Sen lisäksi, että valistimme meitä kuuntelemaan tulleita ihmisiä, se teki hyvää myös meille itsellemme: sillä oli mielettömän voimaannuttava vaikutus kaikille meille, jotka olimme siinä projektissa mukana.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua