Mario Vargas Llosa Göteborgin kirjamessuilla vuonna 2011. Kuva: Arild Vågen / Wiki Commons
MUISTOKIRJOITUS | Historiallisista tiiliskiviromaaneistaan tunnettu kirjailija Mario Vargas Llosa käsitteli romaaneissaan yhteiskunnallisia ongelmia sekä vallankäyttöä.
”Vargas Llosa osallistui myös politiikkaan. Hän oli ehdolla Perun presidentiksi vuonna 1990, mutta hävisi vaalit Alberto Fujimorille.”
”Eletty historia oli julmaa hölmöilyä ja historiankirjoitus isänmaallisen huijauksen sekasotkua.”
Sitaatti on Mario Vargas Llosan romaanista Paratiisi on nurkan takana.
Vargas Llosa oli tunnettu vahvaan tutkittuun tietoon pohjautuvista, fiktiivisistä romaaneista. Tuotannossaan Vargas Llosa nosti esiin vallankäyttäjien kabinettipolitiikkaa ja varattomien sortoa yhteiskunnassa.
Jorge Mario Pedro Vargas Llosa syntyi Arequipassa, Perussa vuonna 1936 ja kuoli 89-vuotiaana Limassa 13.4.2025. Vuonna 1971 hän väitteli tohtoriksi Gabriel García Márquezin tuotannosta, ja toimi kansainvälisen Pen-klubin puheenjohtajana vuosina 1976–1979. Nobelin kirjallisuuspalkinnon Vargas Llosa sai vuonna 2010.
Vargas Llosa osallistui myös politiikkaan. Hän oli ehdolla Perun presidentiksi vuonna 1990, mutta hävisi vaalit Alberto Fujimorille.
Vargas Llosa vieraili Suomessa Mukkulan kirjailijakokouksessa vuosina 1968 ja 1992.
Poimintoja tuotannosta
Maailmanlopun sota (La guerra del fin del mundo; suom. Jyrki Lappi-Seppälä; Otava, 1983) on tositapahtumiin perustuva kertomus köyhien oikeuksia ajavan uskonnollisen lahkon aseellisesta kapinasta rikkaita maatilallisia ja Brasilian armeijaa vastaan. Yli 700 sivustaan huolimatta teos nousi bestselleriksi espanjankielisissä maissa.
Vuohen juhla (La fiesta del chivo; suom. Sulamit Hirvas; Otava 2002) kertoo Dominikaanisen tasavallan diktaattorin Rafael Trujillon salamurhasta, ja sen jälkeisestä syyllisten rankaisemisesta valtion salaisen poliisin johtajan, Johnny Abbes Garcían kynsissä. Järkyttävän kertomuksen ainoa heikkous on sen naiivi kehysjuoni, jonka sisälle faktapohjainen romaani on kudottu.
Romaanin Paratiisi on nurkan takana (El paraíso en la otra esquina; suom. Sulamit Hirvas; Otava 2005) päähenkilöinä ovat taidemaalari Paul Gauguin sekä hänen isoäitinsä, työläisaktivisti Flora Tristan. Romaanissa Gauguinin välinpitämättömyys ja itsekeskeisyys luovat vastakohdan Tristanin oikeudentajulle ja taistelulle yhteisten oikeuksien puolesta.
Keltin uni (El sueño del Celta; suom. Sulamit Hirvas; Otava 2011) kertoo Roger Casementista, joka Britannian konsulina paljasti Leopold II:n sortovallan Kongossa, ja toisti paljastuksensa Amazonian raakakumiplantaaseilla. Toisaalta Casement oli homoseksuaali, joka länsimaisen valtakoneiston edustajana kykeni hyväksikäyttämään paikallisia nuoria miehiä.
Petri Hänninen, teksti
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Työteliäs mutta vähän holtiton Samuli Putro esiintyi Metsossa – esiintyjän rooli on ”yhden sortin haarniska”
KESKUSTELU | Samuli Putro, yksi Suomen menestyneimmistä lauluntekijöistä, vieraili Tampereen pääkirjaston Metson musiikkiosastolla. Ennen musiikkiosuutta kirjastonhoitaja Mikko Salonen haastatteli häntä.
Rauno Rintasen taide on ajattelua, keksimistä ja tekemistä – Ajatusjälkiä-näyttely Nokian taidetalolla
HENKILÖ | ”Olen ollut aika pahoissakin paikoissa, semmoisissa missä ihmiset ovat ilkeimmillään. Että jos joku nyt sanoo, että mun taulu on ihan paska, ei se harmita mua sen enempää.”
Säveltäjä Outi Tarkiaisen tuotannossa soivat äitiyden teemat ja pohjoisen valo – teos Tampere Filharmonian Linnunradalla-konsertissa
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | Säveltäjä Outi Tarkiaisen mukaan naiset saattavat usein kokea, että yhteiskunnassa ei pidetä minään heille merkityksellisiä asioita.
”Sivistys on siistiä ja kulttuuri on cool” – Sampo Terho vieraili Metson lavalla
KESKUSTELU | ”Kulttuuri on kaikille tarkoitettu nautinto ja palvelu”, kulttuurijohtaja Sampo Terho linjasi maanantaina Tampereen pääkirjasto Metsossa.