Kenzaburō Ōe. Kuva: Wikimedia Commons
HENKILÖ | Kenzaburō Ōe oli yksi japanin tärkeimmistä nykykirjailijoista. Häneltä on suomennettu kaksi teosta, M/T ja kertomus Metsän ihmeestä (1995) sekä Hikarin perhe (1997).
”Poliittisesti aktiivinen kirjailijan teokset olivat tarkkanäköisiä ja henkilökohtaisia, omien sanojensa mukaan Ōe kirjoitti ihmisarvosta.”
Petri Hänninen
Nobel-palkittu japanilaiskirjailija Kenzaburō Ōe kuoli 13.3.2023. Hän oli 88-vuotias.
Kenzaburō Ōe päätti lopettaa kirjoittamisen 1990-luvun alussa, mutta pyörsi päätöksensä saatuaan Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1994. Kustantajansa Kodanshan mukaan Ōe kuoli vanhuuteen.
Kenzaburō Ōen esikoisteos Memushiri Kouchi ilmestyi vuonna 1958. Hän on kirjoittanut useita romaaneja, joista on suomennettu ainoastaan kaksi, M/T ja kertomus Metsän ihmeestä (1995) sekä Hikarin perhe (1997). Teosten suomalainen kustantaja on Tammi.
M/T ja kertomus Metsän ihmeestä on suomentanut Kai Nieminen ja Hikarin perheen Jaana Kapari, Stephen Snyderin englanninkielisen käännöksen pohjalta.
M/T ja kertomus Metsän ihmeestä kokoaa Ōen suvussa kulkeneita kertomuksia ja myyttejä hänen kotikylänsä historiasta, joiden eteenpäin kertojaksi hänen isoäitinsä hänet valitsi.
Hikarin perhe on omaelämäkerrallinen esseekokoelma Kenzaburō Ōen kehitysvammaisesta pojasta Hikarista, josta kasvoi klassisen musiikin ihmelapsi. Kenzaburō Ōen mukaan Hikarin levyt myivät paremmin kuin yksikään hänen kirjoistaan.
Allekirjoittanut suosittelee lämpimästi erityisesti Hikarin perhe -teokseen tutustumista.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Julmimmat teot ovat aina laillisia – arvioitavana Elli Valtosen Vieraslaji
KIRJAT | Maailmassa, josta pandemia on vienyt tuotantoeläimet, löydetään tieteelle tuntematon ihmiskasvoinen eläinlaji. Mitä sen kanssa tehdään – ja voiko sitä syödä?
Kirja, josta ei voi kirjoittaa muuta kuin kehuja – arviossa elämäkerta näyttelijä Kai Lehtisestä
KIRJAT | Kari Häkkisen Mä en ole sellainen poika kertoo näyttelijästä, joka on myös paljon muuta. Elämäkerraksi se on harvinaisen avoin ja uskottava.
Kun isä poistuu, on oltava itse isä – arviossa Jyrki Kiiskisen Kolme päivää, kolme yötä
KIRJAT | Jyrki Kiiskisen sanavalinnat soivat kuin instrumentit orkesterikudoksessa Finlandia-palkinnosta kilpailevassa teoksessa.
Tuoreet tekijät taklaavat esseehäpeänsä – arviossa Ville Hännisen toimittama Lentoratoja ja tienristeyksiä
KIRJAT | Ville Hänninen on toimittanut kokoelman opiskelijoiden essee-etydejä, joista kaikki eivät suinkaan jää sormiharjoituksiksi.