Milla Palovaara päätyi Tampereen Kirjafestareiden ohjelmapäälliköksi musakeikkojen ja kustantamoiden kautta

Milla Palovaara. Kuva: Marja Aaltio

Marja Aaltio, teksti

Milla Palovaara oli heittäytynyt yrittäjäksi. Tarkoitus oli järjestää kaikenlaisia tapahtumia. Korona ehti vähän sotkea kuvioita. Sitten tuli mielenkiintoinen puhelu.

– Tampere-talon silloinen toiminnanjohtaja Mika Nevalainen esitteli idean. He haluaisivat järjestää Tampere-talossa Kirjafestarit ja kysyivät, olisinko kiinnostunut tekemään ohjelmaa. Jäljet ehkä johtavat toimitusjohtaja Paulina Ahokkaaseen. Ollaan Paulinan kanssa tunnettu musahommista tosi pitkään, ja hän varmaan tiesi siirtymisestäni kirja-alalle.

Milla Palovaaran ura on ollut monipolvinen. Hän työskenteli uransa alkupuolella copywriterina mainostoimistossa toistakymmentä vuotta.

Palovaara ollut alusta eli vuodesta 2015 asti mukana keväisin järjestettävässä Helsinki Lit -tapahtumassa. Ensin kaikenlaisissa yleisjärjestelyissä ja backstagen emäntänä, sittemmin tuottajana.

Kirjallisuuden tuottajan tehtävä tuli tutuksi myös kustannusalalla, kun Milla Palovaraa toimi Likellä Sofi Oksasen ja samalla muunkin kotimaisen kirjallisuuden tuottajana. Työtehtäviin kuului kaikkea mahdollista markkinointisuunnittelusta ja viestinnästä kirjailijakiertueiden järjestämiseen ja vierailujen aikatauluttamiseen. Tuottaja myös ajoi autoa reissuilla, roudasi ja myi kirjoja.

Rakas musiikki

Milla Palovaara oli löytänyt jo kesällä 1994 kolme samanhenkistä naista, jotka halusivat soittaa. Kaikilla oli sama ajatus: olisipa kiva löytää hyvät mimmit, joiden kanssa voisi tehdä musaa.

– Me kaikki asuttiin Helsingissä ja käytiin samoilla keikoilla. Ei tunnettu kaikki toisiamme siinä ihan alkuun. Sitten meidän poikaystävämme vähän niin kuin ujuttivat meidät yhteen. He lainasivat alkuun oman treenikämppänsä ja jopa soittimensa. Niin me vaan sitten yhden kerran kokoonnuttiin ja ruvettiin treenaamaan.

Palovaara muistelee, että kukaan ei kauheasti osannut soittaa – ainakaan juuri sitä soitinta, jota päätyi bändissä soittamaan. Palovaara oli aikoinaan tahkonnut musiikinteoriaa ja soittanut viulua musiikkiopistossa ja musiikkiluokalla kotiseudulla Imatralla. Rumpuja hän oli kokeillut yläasteaikana. Niinpä hänestä tuli Thee Ultra Bimboosin rumpali.

Lainakämpällä naiset aloittivat alkeista ja päätyivät keikkailemaan omien töidensä ohella yli kymmenen vuotta. Musiikillisena mentorina heillä toimi alussa Jukka Suksi, The Flaming Sideburns -yhtyeen kitaristi.

Thee Ultra Bimboos julkaisi kaikkiaan neljä albumia. Bändi oli aktiivinen vuoteen 2005. Soitto hiljeni, kun ruuhkavuodet ujuttautuivat elämään.

Helsingin kirjamessuilla tänä syksynä kuvattu Milla Palovaara on kokenut tapahtumajärjestäjä. Hän on kiertänyt messuja myös maailmalla, kuten Frankfurtissa. Kuva: Marja Aaltio

Ala vaihtoon

Mainosala alkoi jossain vaiheessa tökkiä. Palovaaran ja läpeensä kaupallisen alan arvot eivät enää kohdanneet, jos olivat kohdanneet koskaan. Mitta tuli täyteen.

Ensin Palovaara ajatteli elättää itsensä musiikilla. Ihan tuosta vaan se ei kuitenkaan onnistunut. Muitakin hommia piti tehdä. Hän löysi itsensä Kim Kuusen ja Leri Leskisen levy-yhtiöstä. Hän työskenteli promoottorina, hoiti muun muassa Kemopetrolin ja muuttaman muun bändin asioita.

Työ vei muihinkin levy-yhtiöihin, kunnes Helsinkiin avautui Kuudes linja. Palovaara buukkasi suosittuun keikkapaikkaan bändejä. Samaan aikaan hän soitti levyjä pienessä Bar Loosessa. Kun isompi Bar Loose avautui, Palovaarasta tuli sen ohjelmapäällikkö. Konsernilla oli muitakin keikkapaikkoja, kuten Belly ja Nosturin alakerta.

– Lopulta mulla oli pahimmillaan tai parhaimmillaan kolme–neljä ravintolaa Helsingissä, joiden ohjelmistosta huolehdin. Samalla tein tietenkin näiden keikkojen markkinointia. Se oli aivan ihanaa työtä, koska totta kai minä muusikkona pidän rock- ja pop-musiikista ja arvostan etenkin bändien livetouhuja genrestä riippumatta.

Ohjelmapäällikön tehtäviin kuului kaikkea bändien buukkauksesta laskutukseen ja markkinointiin. Homma kävi välillä raskaaksi.

Ohittamaton tarjous

Sitten tuli viesti Like Kustannukselta. Tulisiko Palovaara kotimaisen kirjallisuuden tuottajaksi kustantamoon? Ensi vaiheessa etenkin kustantamoon siirtyneen Sofi Oksasen tuottajaksi.

– Kysyin koska? Matkustin melkein kuukaudeksi Meksikoon miettimään vastausta. Siellä tulin siihen tulokseen, että katsotaan nyt tämä kortti. Asia oli sen verran mielenkiintoinen, että ei oikein voinut sanoa ei. Keikkoja pystyn järjestämään vaikka yksityishenkilönä. Sitä olen myös sen jälkeen tehnyt. Tuumin, että pääsisin näkemään kirjamaailman aitiopaikalta ja mielettömän upean kirjailijan vanavedessä hänen asioitaan hoidellen. En ole sitä hetkeäkään katunut.

Lopullinen syy sille, että Milla Palovaara järjestää nykyään Tampereen Kirjafestareita juontaa reilun viiden vuoden taakse. Hän perusti nykyisen puolisonsa Jussi Ruusilan kanssa oman yrityksen, jonka piti keskittyä nimenomaan tapahtumatuotantoon. Juuri kun he saivat firman pystyyn, rysähti koronapandemia, eikä tapahtumia pariin vuoteen järjestetty.

Ketterästi he luovivat ohi pahimman ja tekivät muun muassa Akateemiselle kirjakaupalle kirjallista AKATV-YouTube-kanavaa, jonka jaksot ovat edelleen katsottavissa YouTubessa. Jaksoja kertyi kuutisenkymmentä.

– Aika lennosta opeteltiin monikameratuotanto. Toki meillä oli kuvaaja ja ammatti-ihmiset tekemässä, mutta se konsepti kehitettiin.

Yhdessä maaliin

Kun kuulee Milla Palovaaran kertovan työurastaan, alkaa kuulostaa siltä, että kaikki polut johtivat nimenomaan tähän pestiin. Vaikka eihän Tampereen Kirjafestarit ole Palovaaran ainoa työ, eikä hän tapahtumaa yksin järjestä.

Alusta asti mukana on ollut Tampere-talon oman tiimi ja viime vuoteen asti myös ohjelmatoimikunta, johon on kuulunut laajasti tamperelaisia kirja- ja tapahtuma-alojen osaajia, muun muassa pääsponsori Aamulehden, Pirkkalaiskirjailijoiden ja Tampereen yliopiston edustajia. Aina kannustavasta paikallisesta kirjallisuusaktiivi Hannu Peltosesta puhumattakaan. 

Seuraavan vuoden tapahtuman järjestäminen alkaa jo sunnuntai-iltana, kun näytteilleasettajat pakkaavat tavaroitaan kotiin vietäväksi. Heiltä kysytään, ovatko he valmiita tulemaan mukaan seuraavallakin kerralla.

Ohjelman rakentaminen alkaa keväällä, kun kustantamoilla on selvillä oma kustannusohjelmansa. He kertovat, keitä kirjailijoita haluavat tuoda Tampereelle esiintymään.

Ennen ensimmäisiä kirjafestareita, jotka järjestettiin joulukuussa 2021, Milla Palovaara kiersi kustantamoita, otti yhteyttä niin suuriin kuin pieniinkin kysyäkseen heidän halukkuuttaan tuoda esiintyjiä messuille. Sama käytäntö jatkuu edelleen. Tiimissä mukana olleen Marko Sormusen kautta mukaan tuli aika paljon pienkustantamoita, jotka halusivat kirjailijansa paikalle.

Tänä vuonna ohjelmahaku meni kiinni kesäkuussa, ja sen jälkeen ryhdyttiin miettimään, missä ja milloin kukin pääsee ääneen. Tampereella salit on teemoitettu. Yhdessä salissa on esillä tietokirjailijoita, toisessa populaarikirjallisuutta, dekkareita tai vaikkapa kokemustietokirjallisuutta.

Kun samantyyppinen kirjallisuus löytyy samalta suunnalta, on kävijänkin helpompi löytää omat mielenkiinnon kohteensa. Toisaalta irjafestareiden parasta antia ovat yllättävät löydöt. Kun vuoden kiinnostavimmat kirjat ja kirjailijat on koottu saman katon alle, voi kävijä löytää jotain, mitä ei osannut etsiä.

Ohjelmapäällikönä Milla Palovaaran tehtäviin kuuluu muun muassa pohtia, mikä esitys sopii mihinkin saliin ja koota esiintyjät teemoittain. Kuva: Marja Aaltio

Tampereen oma tunnelma

Tampereen tapahtuman etu on aina ollut ajankohta. Muut kirjamessut eivät saa tuoreita Finlandia-voittajia haastateltavakseen, sillä yleensä voittajat julkaistaan juuri Tampereen festareiden alla. Tänäkin vuonna ohjelmassa on Finlandia-voittajien haastattelu.

Tämän vuoden suosituimmaksi esiintyjäksi veikataan entistä pääministeriä Sanna Marinia, joka tulee paikalle kertomaan tuoreesta elämäkerrastaan. Häntä varten on varattu Tampere-talon iso sali, jotta mahdollisimman moni mahtuu mukaan.

Ohjelma myös usein täydentyy vielä siinäkin vaiheessa, kun paperinen ohjelmakaavio on painettu. Tällä viikolla kerrottiin, että myös presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho liittyvät ison salin esiintyjien joukkoon sunnuntaina kertomaan omista tuoreista kirjoistaan.

Eläköön paikallisuus

Muun Suomen kirjailijoiden lomassa esittäytyvät myös monet paikalliset tekijät. Pirkkalaiskirjailijat on alusta asti ollut mukana suunnittelemassa Kirjafestareiden ohjelmaa, ja ovat sitä itsekin järjestäneet.

– Paikallisuus näkyy ja saa näkyä. Totta kai paikallisilla kirjailijoilla on siellä ystäviä, perhettä ja faneja. Se on ihan itsestään selvää, että Tampereen seudulta tuleva kirjailija haluaa tulla ja me haluamme heitä sinne esiintymään. Kuitenkin isot, valtakunnalliset nimet ovat myös tärkeitä.

Palovaaran mukaan pääyhteistyökumppani Aamulehti on myös tärkeä tapahtumalle. Yhteistyötä on tehty alusta asti. Kirjafestareilla julkistetaan Aamulehden oman kirjallisuuspalkinnon eli Tulenkanta-palkinnon saaja.

Toisaalta myöhäinen ajankohta saattaa aiheuttaa niin näytteilleasettajissa kuin kävijöissä lievää turnausväsymystä. Ohjelmapäällikkö Milla Palovaara uskoo, että viimeisestä ponnistuksesta saa kuitenkin ylimääräistä energiaa. Kirjafestarit on myyntitapahtuma, joten siellä on vielä tilaisuus kirjan ystävällä ostaa mielenkiintoinen teos, vaikka joululahjaksi. Kirjailijalle se tarjoaa potentiaalisen mahdollisuuden saada kirjoilleen lisää lukijoita.

– Kirjafestareilla on tarjolla löytämisen iloa, jos sinne menee semmoisella mielellä.

Tampereen Kirjafestarit Tampere-talossa 29.–30.11.2025. Lisätietoa täältä.

* *

Lue myös

• Tampereen kirjafestarit julkisti ohjelmansa: mukana Sanna Marin ja Sophia Jansson

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua