Onni Rantanen kirjoittaa kolumneja Luontokuva-lehteen. Kuva: Matti Kuusela
HENKILÖ | Kulttuuritoimituksen joulukalenteri alkaa olla puolivälissä, joten on korkea aika esitellä siihen lumoavat lintukuvat ottanut Onni Rantanen.
Matti Kuusela, teksti
Lintuinen joulukalenterimme alkaa olla puolivälissä, joten on korkea aika esitellä siihen lumoavat valokuvat ottanut Onni Rantanen, 21.
Tapaan Onnin Virrassa, siis Nokian pääkirjastossa. Hän on tullut käymään kotona vanhempiensa luona – Nokialla varttunut nuori mies opiskelee tätä nykyä ympäristötieteitä Jyväskylän yliopistossa.
Tavoite on kova: viiden vuoden kuluttua Onni haluaa olla ekologian ja evoluutiobiologian maisteri!
– Jyväskylä on minulle juuri oikea paikka. Olen viihtynyt erinomaisesti. Opettajat ovat toinen toistaan parempia. Emme opiskele ainoastaan luonnontieteitä, yhteiskunnallinen ajattelu on koko ajan taustalla, sanoo syksyllä 2023 opinnot aloittanut nokialainen.
Onni nostaa esiin yhden opettajan.
– Panu Halme on aivan mahtava. Hän on ihan idolini.
Tieteen ja tutkimuksen kautta
Onni lähti opiskelemaan vähän lintutuntumalla. Paljon on muuttunut.
– Olen oivaltanut, että tiede ja tutkimus ovat erittäin tärkeitä, niiden kautta alkaa nähdä syy-yhteydet selvemmin. Oma maailmankatsomukseni on vain syventynyt ja varmistunut, hän sanoo.
–Toisaalta turhautuu, kun huomaa, että tieteen tulokset eivät tunnu vaikuttavan mitenkään käytäntöön. Kansallinen metsästrategia on tästä järkyttävä esimerkki, Onni Rantanen sanoo.
– Jos jatkamme metsätalouden ehdoilla ja vanhojen metsien hävittämistä tähän tahtiin, kaikki mitä meillä on, menetetään.
Onnin kotikaupunki Nokia on tästä murheellinen esimerkki.
– On ollut raskasta asua kaupungissa, jossa kaavoituksessa luontoa ei oteta mitenkään huomioon.
Kanalinnut alle 2-vuotiaana
Mutta palataan hetkeksi kaiken alkuun. Miten Onni Rantasesta tuli kansainvälisesti palkittu lintujen kuvaaja?
– Ensin olivat linnut. Minusta on video, jossa vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäisenä luettelen kaikki Suomen kanalinnut. Jostain syystä juuri linnut viehättivät minut valtavasti.
– Sain ensimmäisen pokkarikameran 9-vuotiaana. Kummisetäni, toimittaja ja luontomies Markku Lappalainen opasti minua tälle polulle.
Vuonna 2020 eli 17-vuotiaana Onni voitti Vuoden luontokuvan nuorten sarjan kuvalla kahdesta silkkiuikusta. Vuonna 2021 silloin 18-vuotias Onni sai kansainvälistä kunniaa London Natural History Museumin järjestämässä Wildlife Photographer of The Year -kilpailussa.
Palkitussa kuvassa on tilhiparvi lumen ympäröimänä. Sen Onni kuvasi kotipihallaan.
Seuraavaksi mustavalkoisia
Loppukesästä 2023 Onni Rantanen järjesti näyttelyn Nokian Tehdassaaressa.
– Se oli menestys, minulta ostettiin useita kuvia, hän sanoo.
– Nyt suunnittelen uutta näyttelyä Jyväskylään. Jostain syystä haluaisin tällä kertaa panna esille vain mustavalkoisia kuvia. Niissä on jotain maagista.
Onni kuvat ovat muutenkin ottaneet uuden suunnan.
– Alussa pyrin kuvaamaan lintuja läheltä ja rajaamaan ne tiukasti. Tiedän, että sellaiset saavat paljon tykkäyksiä. Nykyään haluan kuitenkin näyttää linnut omassa ympäristössään, metsäluonnon niiden ympärillä, hän sanoo.
Sen myös huomaa. Onnin kuvat eivät ole yksinomaan muotokuvia linnuista, vaan kuvilla on aina myös oma tarinansa.
Onni Rantanen on siitä harvinainen luontokuvaaja, että hän liikkuu kaikkialle polkupyörällä.
– Kieltämättä se rajoittaa kuvaamista. Ehkä jossain vaiheessa on hankittava auto, hän huokaa.
Onneksi myös Jyväskylän läheisyydestä on löytynyt otollisia metsiä.
– Muuramessa on oikein mahtava retkipaikka, hän sanoo.
Ei piilokojulle
Onni on käynyt myös piilokojussa kuvaamassa haaskalle saapuvia lintuja.
– Se ei ole ollenkaan minun juttuni. En halua ottaa samoja kuvia samoista paikoista kuin kymmenen muuta. Haluan mennä metsään ja löytää linnut itse, vaikka kuinka vaikean kautta. Tunne on silloin aivan erilainen, samoin kuvat. Haluan, että ne ovat omaperäisiä.
– Myös yksinolo on tärkeää. Ja vaikeudet. Piilokojussa on kaikki valmiina ja lämmintä ja kuvasaalis varma. Yksin etsiminen ja kuvien ainutlaatuisuus ovat kuitenkin tärkeintä. Ja palelevat varpaat ja sormet, harhailu ja pettymykset kuuluvat kaikki luontokuvaukseen.
Tästä Rantanen kertoo enemmän kolumnissaan, joka on julkaistu Luontokuva-lehdessä. Onni on kirjoittanut lehteen säännöllisesti parin vuoden ajan. Kolumneista huomaa, että Onni on myös taitava sanankäyttäjä.
Joko lintukirja on tekeillä?
– Ei vielä, mutta sellainen haave minulla kyllä on. Olisihan se hienoa.
Ketkä ovat tehneet parhaat lintukirjat?
– Jorma Luhta ja Heikki Willamo, Onni vastaa empimättä.
Kannattanee tutustua.
Tutustu joulukalenterin lintuihin täällä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Jalmari Finne oli monen toimen mies ja elämä oli hänelle seikkailua – syntymästä nyt 150 vuotta
JUHLAVUOSI | Jalmari Finne syntyi 1874 eli hänen syntymästään tulee kuluneeksi tänä vuonna 150 vuotta. Kangasalan suuruuteen voi tutustua uudella sivustolla ja kirjaston näyttelyssä.
Sota Ukrainassa: Maxim Fedorov palaa pelottomasti toimittajaksi Kiovaan ja jatkaa kirjojen kirjoittamista
HENKILÖ | Maxim Fedorov on kiertänyt syksyn ajan Suomea erilaisissa kirjallisuustapahtumista ja saanut lahjaksi muun muassa Tampere-kalsarit, mutta nyt hän palaa töihinsä rauhattomaan Kiovaan.
Päivi Lukkarilan Skutsi ei kelvannut isoille kustantajille, nyt se on Finlandia-voittaja
HENKILÖ | Finlandia-ehdokkuus tuli kesken koulun ruokatunnin. ”Olin aivan äimän käkenä”, sanoo tamperelainen opettaja-kirjailija.
Tampereen Teatterin Katriina Lilienkampf: ”Näytteleminen ei ole kamppailulaji vaan yhteistyötä”
HENKILÖ | Keväällä valmistuneen Katriina Lilienkampfin tähänastinen työrupeama Tampereen teatterissa on ollut innostava. Nyt kaikkien kulttuurialojen yllä häilyy varjoja.
